EVE:arvo

From Sanat

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *arvo >

  • suomen arvo
  • karjalan arvo
  • vepsän arv
  • vatjan arvo
  • viron arv
  • eteläviron arv
  • liivin ǭra

Merkitykset

suomi, karjala, vepsä, vatja, viro

Suomenlahden pohjoispuolella sanan merkitys on yleisesti 'käypä hinta, arvo', paikoin yksinkertaisesti 'hinta', usein myös näitä abstraktimpi 'arvostus, kunnioitus'. Toisaalta suomen pohjoismurteista, savolaismurteista ja Pohjois-Satakunnasta on tavattu myös merkitykset 'mitta, määrä' ja 'kunto, tila'. Myös virossa ja etelävirossa sana merkitsee siellä täällä 'arvoa', 'mittaa' tai 'määrää', kun taas 'hinnan' merkitystä ei sillä Suomenlahden eteläpuolella ole. Näissä kielissä, samoin kuin vatjassa, sen yleisin merkitys on 'ymmärrys, järki'. Vatjassa sillä on myös merkitys 'arvoitus', virossa ja etelävirossa 'käsitys, mielipide, ajatus, aie; selitys, tieto; ikä, ajanjakso; järjestys', virossa myös 'tapa', liivissä vain 'ajatus, mielipide'.

Alkuperä

Sana on alkujaan iranilainen laina. Lähtömuotona on voinut olla alaanin *arγa- 'hinta'. Arvo on tuskin lainautunut sen aiemmasta muodosta, kuten kantairanin *(H)argás-asusta tai sitäkin aiemmasta kanta-arjan *(H)arghás-asusta, koska tällöin olettaisi itämerensuomeen *rk- eikä *rv-yhtymää. Arjalaista sanaa edustavat iranilaisella taholla myös mm. osseetin arγ ja sogdin ’rγ 'hinta', ja sen vastine muinaisindoarjalaisessa sanskritin kielessä on argháḥ 'arvo, hinta'.

Kantasuomen sanan vastineena on pidetty unkarin sanaa ár 'hinta' ja on oletettu sanan lainautuneen jo kantauraliin, mutta unkarin sana voi hyvin olla rinnakkainen laina samasta iranilaisesta muodosta: tämä on todennäköistä erityisesti koska unkarissa on varsin paljon myöhempiä iranilaisia lainoja. Sen sijaan uskottavia rinnakkaistapauksia nimenomaan iranilaisen sanan lainautumisesta jo uralilaiseen kantakieleen ei ole.