Etymologiadata:imsm:sata
*sata
Vastineet:
mksm. *sata < kksm. *sata < vksm. *śëta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sata (Agr; yl.) ’100’, yhd. satakieli, sataluku, vuosisata, johd. satanen, satainen (yhd. vuosis.), satiainen (ks. tätä), sadas
~ ink ka sata | ly ve sada | va sata | vi sada | li sadā ’100’
~ ink ka sata | ly ve sada | va sata | vi sada | li sadā ’100’
= lp čuotte, čuođe ’100’ | mdE śado, M śada | tšerL šüδə, I šüδö | votj śu | syrj śo | vogE šɛ̮̄t, I šāt, L šē̮t, P sāt | ostjI P sat, E sot | unk száz id.
< arj *śata-, vrt. m-int śatá-m, av satəm (ieur *ḱm̥tó-m, vrt. lat centum) ’100’. Sanat voivat olla eri sgr kieliin osittain erikseenkin lainattuja; arj lainalähde vaikuttaa sgr kantakieltä nuoremmalta.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ syrj vog unk)
- Fischer 1747 VocSib 173 (+ md tšer ostj)
- Fischer 1768 SibGesch 133 (+ votj; ir alkuperää)
- Sajnovics 1770 DemT 92 (lp ~ unk)
- Gyarmathi 1799 Aff 289 (+ ka; ~ ir)
- Sjögren 1821 GS 1 26 (sm ~ ven m-int)
- Europaeus 1853 Räkneorden 29, 34 (sgr ~ m-int)
- Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 42 (sgr < m-int)
- Hunfalvy 1864 NyK 3 21 (+ li)
- Thomsen 1869 GSI 3 (sgr < arj (tai baltt-sl), elleivät erill. lainoja)
- Setälä 1896 NyK 26 405 (+ ve va)
- Munkácsi 1901 ÁKE 559–62 (sgr < arj)
- FUV 1955 136
- Pokorny 1959 IEW 192
- SKES 1969 979 (+ ly; sgr < arj)
- *Joki 1973 SUST 151 29–235 (paikoin; tutkimushistoriaa), 311 (sgr < arj t. k-ir)
- Burrow 1976 Kratylos 21 61 (< k-arj)
- TESz 3 1976 690
- FUV2 1977 147
- MSzFE 1978 573
- *Koivulehto 1983 SUST 185 151–52 (lainalähde nuorempi kuin levikki antaisi olettaa)
- Häkkinen 1987 ES 269 (mahd. myöhään eri kieliin levinnyt sana)
- Sammallahti 1988 UrLang 549
- UEW 1988 467
- Honti 1993 Grundzahlwörter 124–25
- EWUng 1995 1401
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Fischer 1768: 133 | Alkuperäväite: = ma шÿдö, udm сю, unk száz, mns[I] šāt, ha[E] sot 'sata' ← mpers [ir] | |||||
| Ahlqvist 1863 Suomi: 42 | = saa[L] tjuohte, ers сядо, mkš śada, ma шÿдö, udm сю, ko сё, unk száz, mns[I] šāt, [L] šē̮t 'sata' ← ar > mint śatám, pers sad, vrt. ven сто 'sata' | |||||
| Thomsen 1890: 75 | + | Puolesta (← ir) | sanansisäinen soinniton klusiili edustuu vain germaanisia vanhemmissa lainoissa säännöllisesti kuten vastaava soinnillinen klusiili [siis ims yksittäisklusiilina] | |||
| Toivonen 1952 SUSA: 23 | + | Tarkennus: = saa md ma pe unk, mns[I] šāt, [P] sāt, ha < ksgr *śata ← kar *śata-m > mia, av satəm, vrt. lat kentum | kantamuoto < kie *ḱm̥tó-m | |||
| NS6 1987: s.v. sata | + | Tarkennus: = t. ~ saa md ma pe ugr ← kar | sana on voinut kaupankäynnin myötä levitä sgr kieliin osittain erikseen | |||
| Koivulehto 2001 SUST: 248 | + | + | Tarkennus: = saa md ma pe ugr < *śata ~ *śe̮ta [*śi̮ta] ← kar *ćata- t. kia *śata- | ksgr *ś voi selittyä sananalkuisen *ć:n puuttumisella varhaisesta kielenvaiheesta; vokaalirekonstruktio ei täysin selvä, mutta eräissä muissakin lainoissa kur *e̮ ← ar *a | ||
| Katz 2003: 291 | + | Tarkennus: = saa pe unk mnsI < *śə̑tá ~ md ma mnsL ha < *śē̮´ta ← vkar *śatɔm- | ||||
| Kallio 2006 Vir: 12 | - | Tarkennus: ims–pe *śata ← kar *ćata-; ugr *sata ~ *si̮ta joko = ims–pe ← kar t. erikseen ← ir *sata- | ugr vastineet epäsäännöllisiä;*śata saattaa olla levikiltään vain sm-pe, sillä äänteellisten epäsäännöllisyyksien valossa ugrin sanat voivat olla myöhempää rinnakkaislainaa ir asusta *sata- | |||
| Häkkinen J 2009 SUSA: 21 | + | Tarkennus: = saa md < urL *śata = ma pe unk = mns (< *ši̮i̮t) ha (< *saat) < urI *se̮ta < kur *śe̮ta ← kar *ćata t. ← ia *śata | mns ja ma todistavat kur *e̮:sta; vokaalisubstituutio voi selittyä ar painottoman *a:n redusoituneella ääntämyksellä, kanta-arjassahan oli vain kolme vokaalilaatua; mns vokalismi ei sovi ir lainaoletukseen | |||
| EWTsch 2013: s.v. šüδö | Tarkennus (< kur *śata) | äännekehitys mariin *a > *å > *o > *u > *ü | ||||
| Lang 2018: 64 | + | Puolesta | lukusana sopii hyvin Seima–Turbino-ilmiön sosiaaliseen kontekstiin | |||
| Holopainen 2019: 242–44 | x | Tarkennus: = (t. ~) saa (< ksaa *čuotē), md, ma, ?pe (jos < kpe *śo), unk, mnsE sā͕t [šāet], I L [P] (< kmns *ši̮tV), haE, I P sat (< kha *sāt) 'sata' < kur *śe̮ta [*śi̮ta] ← kar, vrt. mia av, mpers θata- id.; mahd. osittain rinnakkaislainoja | kantauralissa ei ollut fonologista eroa *ś ~ *ć, joten sanassa voi edustua kar *ć-; substituutio kar *a → kur *e̮ yleinen; ma *ü ei < kur *a; pe vastineet säännöllisiä, jos (Živlov 2014) udm u = ko o t:n edellä; muuten pe vastineet rinnakkaislainoja | |||
| UED 2020: s.v. će̮ta | x | Tarkennus: = saaE tjuetie, U tjüehtee, L tjuohte, P čuođi, I čyeti, Ko čue´tt, Ki чӯдтҍ, T čī̮d̜d̜e (< ksaa *čuotē), md (< kmd *śadə), ma (< kma *šüdə), pe (< kpe *śu), unk, mns (< kmns *šī̮tə), ha (< kha *sāt) 'sata' ← kar *ćatam > mia av, vrt. kr ἑκατόν, lat kentum, lt šim̃tas, go hund ym. id.; mahd. osittain rinnakkaislainoja | [kur *a:n ma ja mns edustuksesta] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Parpola 2002 TL: 153 | ← esiar |