Etymologiadata:imsm:sata
*sata
Vastineet:
mksm. *sata < kksm. *sata < vksm. *śëta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sata (Agr; yl.) ’100’, yhd. satakieli, sataluku, vuosisata, johd. satanen, satainen (yhd. vuosis.), satiainen (ks. tätä), sadas
~ ink ka sata | ly ve sada | va sata | vi sada | li sadā ’100’
~ ink ka sata | ly ve sada | va sata | vi sada | li sadā ’100’
= lp čuotte, čuođe ’100’ | mdE śado, M śada | tšerL šüδə, I šüδö | votj śu | syrj śo | vogE šɛ̮̄t, I šāt, L šē̮t, P sāt | ostjI P sat, E sot | unk száz id.
< arj *śata-, vrt. m-int śatá-m, av satəm (ieur *ḱm̥tó-m, vrt. lat centum) ’100’. Sanat voivat olla eri sgr kieliin osittain erikseenkin lainattuja; arj lainalähde vaikuttaa sgr kantakieltä nuoremmalta.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ syrj vog unk)
- Fischer 1747 VocSib 173 (+ md tšer ostj)
- Fischer 1768 SibGesch 133 (+ votj; ir alkuperää)
- Sajnovics 1770 DemT 92 (lp ~ unk)
- Gyarmathi 1799 Aff 289 (+ ka; ~ ir)
- Sjögren 1821 GS 1 26 (sm ~ ven m-int)
- Europaeus 1853 Räkneorden 29, 34 (sgr ~ m-int)
- Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 42 (sgr < m-int)
- Hunfalvy 1864 NyK 3 21 (+ li)
- Thomsen 1869 GSI 3 (sgr < arj (tai baltt-sl), elleivät erill. lainoja)
- Setälä 1896 NyK 26 405 (+ ve va)
- Munkácsi 1901 ÁKE 559–62 (sgr < arj)
- FUV 1955 136
- Pokorny 1959 IEW 192
- SKES 1969 979 (+ ly; sgr < arj)
- *Joki 1973 SUST 151 29–235 (paikoin; tutkimushistoriaa), 311 (sgr < arj t. k-ir)
- Burrow 1976 Kratylos 21 61 (< k-arj)
- TESz 3 1976 690
- FUV2 1977 147
- MSzFE 1978 573
- *Koivulehto 1983 SUST 185 151–52 (lainalähde nuorempi kuin levikki antaisi olettaa)
- Häkkinen 1987 ES 269 (mahd. myöhään eri kieliin levinnyt sana)
- Sammallahti 1988 UrLang 549
- UEW 1988 467
- Honti 1993 Grundzahlwörter 124–25
- EWUng 1995 1401
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Strahlenber 1730 NOsT: liite | sm ~ ko, ma, unk |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Ahlqvist 1863 Suomi: 42 | ← ar, vrt. mint śatám | |||||
Koivulehto 2001 SUST: 248 | Tarkennus: *ś ← *ć, ensitavun vokaali | sm-ugr *ś voidaan selittää sananalkuisen *ć:n puutteella. Vokaalirekonstruktio ei ole täysin selvä, ja *i̮ esiintyy ar *a:n substituutiona eräissä muissakin lainaetymologioissa. | ||||
Kallio 2006 Vir: 12, alaviite 9 | Tarkennus: ugrin sanojen epäsäännöllisyys | sm-ugr *śata voi olla levikiltään vain sm-pe, sillä äänteellisten epäsäännöllisyyksien valossa ugrin sanat voivat edustaa myöhempää rinnakkaislainaa ir asusta *sata- | ||||
J. Häkkinen 2009 SUSA: 21 | Tarkennus: ← ar t. ← iar; ensi tavun vokaali. | Mansi ja mari todistavat, että kur vokaali *e̮. Vokaalisubstituutio voi selittyä ar painottoman *a:n redusoituneella ääntämyksellä. Lainanantajakielenä joko kanta-arja tai kantaindoarja. | ||||
Holopainen 2019: 242–44 | + | Tarkennus: permin sanat | Joko rinnakkaislainoja, tai sitten permin vokaalikehitys säännöllistä *t:n edellä [Zhivlovin 2010 mukaan]. |