Etymologiadata:imsm:sata

*sata

Vastineet:

Suomi: sata
Karjala: sata
Vepsä: sada
Vatja: sata
Pohjoisviro: sada
Eteläviro: sada
Liivi: sadā

mksm. *sata < kksm. *sata < vksm. *śëta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sata (Agr; yl.) ’100’, yhd. satakieli, sataluku, vuosisata, johd. satanen, satainen (yhd. vuosis.), satiainen (ks. tätä), sadas
~ ink ka sata | ly ve sada | va sata | vi sada | li sadā ’100’

< arj *śata-, vrt. m-int śatá-m, av satəm (ieur *ḱm̥tó-m, vrt. lat centum) ’100’. Sanat voivat olla eri sgr kieliin osittain erikseenkin lainattuja; arj lainalähde vaikuttaa sgr kantakieltä nuoremmalta.

Lähdekirjallisuus:

Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ syrj vog unk)
Fischer 1747 VocSib 173 (+ md tšer ostj)
Fischer 1768 SibGesch 133 (+ votj; ir alkuperää)
Sajnovics 1770 DemT 92 (lp ~ unk)
Gyarmathi 1799 Aff 289 (+ ka; ~ ir)
Sjögren 1821 GS 1 26 (sm ~ ven m-int)
Europaeus 1853 Räkneorden 29, 34 (sgr ~ m-int)
Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 42 (sgr < m-int)
Hunfalvy 1864 NyK 3 21 (+ li)
Thomsen 1869 GSI 3 (sgr < arj (tai baltt-sl), elleivät erill. lainoja)
Setälä 1896 NyK 26 405 (+ ve va)
Munkácsi 1901 ÁKE 559–62 (sgr < arj)
FUV 1955 136
Pokorny 1959 IEW 192
SKES 1969 979 (+ ly; sgr < arj)
*Joki 1973 SUST 151 29–235 (paikoin; tutkimushistoriaa), 311 (sgr < arj t. k-ir)
Burrow 1976 Kratylos 21 61 (< k-arj)
TESz 3 1976 690
FUV2 1977 147
MSzFE 1978 573
*Koivulehto 1983 SUST 185 151–52 (lainalähde nuorempi kuin levikki antaisi olettaa)
Häkkinen 1987 ES 269 (mahd. myöhään eri kieliin levinnyt sana)
Sammallahti 1988 UrLang 549
UEW 1988 467
Honti 1993 Grundzahlwörter 124–25
EWUng 1995 1401

[sata Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Fischer 1768: 133				Alkuperäväite: = ma шÿдö, udm сю, unk száz, mns[I] šāt, ha[E] sot 'sata' ← mpers [ir]
Ahlqvist 1863 Suomi: 42				= saa[L] tjuohte, ers сядо, mkš śada, ma шÿдö, udm сю, ko сё, unk száz, mns[I] šāt, [L] šē̮t 'sata' ← ar > mint śatám, pers sad, vrt. ven сто 'sata'
Thomsen 1890: 75	+			Puolesta (← ir)	sanansisäinen soinniton klusiili edustuu vain germaanisia vanhemmissa lainoissa säännöllisesti kuten vastaava soinnillinen klusiili [siis ims yksittäisklusiilina]
Toivonen 1952 SUSA: 23			+	Tarkennus: = saa md ma pe unk, mns[I] šāt, [P] sāt, ha < ksgr *śata ← kar *śata-m > mia, av satəm, vrt. lat kentum	kantamuoto < kie *ḱm̥tó-m
NS6 1987: s.v. sata		+		Tarkennus: = t. ~ saa md ma pe ugr ← kar	sana on voinut kaupankäynnin myötä levitä sgr kieliin osittain erikseen
Koivulehto 2001 SUST: 248	+		+	Tarkennus: = saa md ma pe ugr < *śata ~ *śe̮ta [*śi̮ta] ← kar *ćata- t. kia *śata-	ksgr ś voi selittyä sananalkuisen ć:n puuttumisella varhaisesta kielenvaiheesta; vokaalirekonstruktio ei täysin selvä, mutta eräissä muissakin lainoissa kur e̮ ← ar a
Katz 2003: 291			+	Tarkennus: = saa pe unk mnsI < *śə̑tá ~ md ma mnsL ha < *śē̮´ta ← vkar *śatɔm-
Kallio 2006 Vir: 12	-			Tarkennus: ims–pe *śata ← kar *ćata-; ugr *sata ~ *si̮ta joko = ims–pe ← kar t. erikseen ← ir *sata-	ugr vastineet epäsäännöllisiä;*śata saattaa olla levikiltään vain sm-pe, sillä äänteellisten epäsäännöllisyyksien valossa ugrin sanat voivat olla myöhempää rinnakkaislainaa ir asusta *sata-
Häkkinen J 2009 SUSA: 21			+	Tarkennus: = saa md < urL *śata = ma pe unk = mns (< *ši̮i̮t) ha (< *saat) < urI *se̮ta < kur *śe̮ta ← kar *ćata t. ← ia *śata	mns ja ma todistavat kur e̮:sta; vokaalisubstituutio voi selittyä ar painottoman a:n redusoituneella ääntämyksellä, kanta-arjassahan oli vain kolme vokaalilaatua; mns vokalismi ei sovi ir lainaoletukseen
EWTsch 2013: s.v. šüδö				Tarkennus (< kur *śata)	äännekehitys mariin a > å > o > u > *ü
Lang 2018: 64		+		Puolesta	lukusana sopii hyvin Seima–Turbino-ilmiön sosiaaliseen kontekstiin
Holopainen 2019: 242–44	x			Tarkennus: = (t. ~) saa (< ksaa *čuotē), md, ma, ?pe (jos < kpe śo), unk, mnsE sā͕t* [šāet], I L [P] (< kmns *ši̮tV), haE, I P sat (< kha *sāt) 'sata' < kur *śe̮ta [*śi̮ta] ← kar, vrt. mia av, mpers θata- id.; mahd. osittain rinnakkaislainoja	kantauralissa ei ollut fonologista eroa ś ~ ć, joten sanassa voi edustua kar ć-; substituutio kar a → kur e̮ yleinen; ma ü ei < kur *a; pe vastineet säännöllisiä, jos (Živlov 2014) udm u = ko o t:n edellä; muuten pe vastineet rinnakkaislainoja
UED 2020: s.v. će̮ta	x			Tarkennus: = saaE tjuetie, U tjüehtee, L tjuohte, P čuođi, I čyeti, Ko čue´tt, Ki чӯдтҍ, T čī̮d̜d̜e (< ksaa *čuotē), md (< kmd *śadə), ma (< kma *šüdə), pe (< kpe śu), unk, mns (< kmns šī̮tə), ha (< kha *sāt) 'sata' ← kar *ćatam > mia av, vrt. kr ἑκατόν, lat kentum, lt šim̃tas, go hund ym. id.; mahd. osittain rinnakkaislainoja	[kur *a:n ma ja mns edustuksesta]

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Parpola 2002 TL: 153					← esiar

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sata

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:sata