sata

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *sata

suomen sata
karjalan sata
vepsän sada
vatjan sata
viron sada
eteläviron sada
liivin sadā

Levikki ja merkitykset

Merkitys on 'sata' kaikkialla itämerensuomessa.

Alkuperä

Sana on luultavasti peräisin uralilaisesta kantakielestä, koska sillä on vastineita kaikissa kielikunnan haaroissa paitsi samojedikielissä: pohjoissaamen čuohti (vastineita löytyy kaikista saamelaiskielistä), ersämordvan сядо, mokšamordvan śada, niittymarin шӱдӧ, vuorimarin шӱдӹ, komin сë, udmurtin сю, unkarin száz (taivutusvartalo száza-), pohjoismansin sāt (vastine myös muissa mansin kielissä) ja pohjoishantin sat (vastine myös muissa hantin kielissä). Merkitys 'sata' tavataan kaikissa sukukielissä, lisäksi mansista löytyy myös merkitys 'paljon'. Uralilainen sana on lainattu arjalaisen kantakielen sanasta *ćatám 'sata', jota edustavat muun muassa sanskritin śatám ja avestakielen satəm 'sata'. On pidetty mahdollisena myös, että uralilaiset sanat ovat kantauralin hajoamisen jälkeen saatuja rinnakkaisia lainasanoja. Tämä selittäisi myös sanan puuttumisen samojedikielten haarasta. Erityisesti permiläisten kielten sanojen vokaalivastaavuuksien takia on rinnakkaislainautumista pidetty todennäköistä, mutta asia ei ole aivan selvä, koska komin ja udmurtin sanoissa havaittava vokaalikehitys on luultavasti säännöllinen kantauralin *t:n edellä.