| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Fischer 1768: 133
|
|
|
|
|
Alkuperäväite: = ma шÿдö, udm сю, unk száz, mns[I] šāt, ha[E] sot 'sata' ← mpers [ir]
|
|
| Ahlqvist 1863 Suomi: 42
|
|
|
|
|
= saa[L] tjuohte, ers сядо, mkš śada, ma шÿдö, udm сю, ko сё, unk száz, mns[I] šāt, [L] šē̮t 'sata' ← ar > mint śatám, pers sad, vrt. ven сто 'sata'
|
|
| Thomsen 1890: 75
|
+ |
|
|
|
Puolesta (← ir)
|
sanansisäinen soinniton klusiili edustuu vain germaanisia vanhemmissa lainoissa säännöllisesti kuten vastaava soinnillinen klusiili [siis ims yksittäisklusiilina]
|
| Toivonen 1952 SUSA: 23
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: = saa md ma pe unk, mns[I] šāt, [P] sāt, ha < ksgr *śata ← kar *śata-m > mia, av satəm, vrt. lat kentum
|
kantamuoto < kie *ḱm̥tó-m
|
| NS6 1987: s.v. sata
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: = t. ~ saa md ma pe ugr ← kar
|
sana on voinut kaupankäynnin myötä levitä sgr kieliin osittain erikseen
|
| Koivulehto 2001 SUST: 248
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: = saa md ma pe ugr < *śata ~ *śe̮ta [*śi̮ta] ← kar *ćata- t. kia *śata-
|
ksgr *ś voi selittyä sananalkuisen *ć:n puuttumisella varhaisesta kielenvaiheesta; vokaalirekonstruktio ei täysin selvä, mutta eräissä muissakin lainoissa kur *e̮ ← ar *a
|
| Katz 2003: 291
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: = saa pe unk mnsI < *śə̑tá ~ md ma mnsL ha < *śē̮´ta ← vkar *śatɔm-
|
|
| Kallio 2006 Vir: 12
|
- |
|
|
|
Tarkennus: ims–pe *śata ← kar *ćata-; ugr *sata ~ *si̮ta joko = ims–pe ← kar t. erikseen ← ir *sata-
|
ugr vastineet epäsäännöllisiä;*śata saattaa olla levikiltään vain sm-pe, sillä äänteellisten epäsäännöllisyyksien valossa ugrin sanat voivat olla myöhempää rinnakkaislainaa ir asusta *sata-
|
| Häkkinen J 2009 SUSA: 21
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: = saa md < urL *śata = ma pe unk = mns (< *ši̮i̮t) ha (< *saat) < urI *se̮ta < kur *śe̮ta ← kar *ćata t. ← ia *śata
|
mns ja ma todistavat kur *e̮:sta; vokaalisubstituutio voi selittyä ar painottoman *a:n redusoituneella ääntämyksellä, kanta-arjassahan oli vain kolme vokaalilaatua; mns vokalismi ei sovi ir lainaoletukseen
|
| EWTsch 2013: s.v. šüδö
|
|
|
|
|
Tarkennus (< kur *śata)
|
äännekehitys mariin *a > *å > *o > *u > *ü
|
| Lang 2018: 64
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
lukusana sopii hyvin Seima–Turbino-ilmiön sosiaaliseen kontekstiin
|
| Holopainen 2019: 242–44
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = (t. ~) saa (< ksaa *čuotē), md, ma, ?pe (jos < kpe *śo), unk, mnsE sā͕t [šāet], I L [P] (< kmns *ši̮tV), haE, I P sat (< kha *sāt) 'sata' < kur *śe̮ta [*śi̮ta] ← kar, vrt. mia av, mpers θata- id.; mahd. osittain rinnakkaislainoja
|
kantauralissa ei ollut fonologista eroa *ś ~ *ć, joten sanassa voi edustua kar *ć-; substituutio kar *a → kur *e̮ yleinen; ma *ü ei < kur *a; pe vastineet säännöllisiä, jos (Živlov 2014) udm u = ko o t:n edellä; muuten pe vastineet rinnakkaislainoja
|
| UED 2020: s.v. će̮ta
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = saaE tjuetie, U tjüehtee, L tjuohte, P čuođi, I čyeti, Ko čue´tt, Ki чӯдтҍ, T čī̮d̜d̜e (< ksaa *čuotē), md (< kmd *śadə), ma (< kma *šüdə), pe (< kpe *śu), unk, mns (< kmns *šī̮tə), ha (< kha *sāt) 'sata' ← kar *ćatam > mia av, vrt. kr ἑκατόν, lat kentum, lt šim̃tas, go hund ym. id.; mahd. osittain rinnakkaislainoja
|
[kur *a:n ma ja mns edustuksesta]
|
