Etymologiadata:imsm:orja

Sanatista

*orja

Vastineet:

mksm. *orja < kksm. *orja < vksm. *orja (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

orja (Agr) yleisk. merk. lisäksi myös ’palkollinen, palvelija (et. itämurt.) / Sklave, Sklavin; Knecht, Magd, Diener, -in’, johd. orjailla (EKPohjanm KSm, paik. PSavo ja PSm) ’arkailla, ujostella; nöyristellä’, orjastaa (paik. PKarj) ’teettää liian kovasti töitä tms.; rääkätä, kurittaa kovakouraisesti
~ ink orja (run.), orjalainorja’ | ka orjapalkollinen, orja; kerjäläinen’, orjaillakursailla’, orjuijaolla orjana, toisen palveluksessa; kulkea kerjuulla’ | ve orjmaaorja’ | va orjapalvelija’ | vi ori (g. orja) ’orja’, orjataorjailla’ | li vōŕa, vūoŕapärepihti’ (sm > lpN orjanoidan tärkein apulaishenki’, Lu årˈje (In) ’orja’)
= mdE ura, M uŕäorja; palvelija’ | votj var id. | syrj (vanh.) ver id., vere̮s, verespuoliso, aviomies’.
Näihin on yhdistetty usein lp oarˈje(-), oarˈjel-(E U Pi Lu) etelä(-); (N In) lounas, lounais-; (N Ko) länsi(-); (Kld) luode, luoteis-; (T) pohjoinen, pohjois-’, N oarjă-bælle (Lu In) ’(Lu) eteläpuoli; (N In) lounaispuoli’, johd. Lu årˈjēlahetelän asukkaat’, In orjalaš (Ko) ’(In) tunturilappalainen; (Ko) varanginlappalainen’, Ko vŏă´rjĕla̮š (Kld) ’id.; (Kld) luoteessa asuva lappalainen’.
Kaikille näille (viimeksi vain lp sanoille) on esitetty ieur (k-arj) lainalähdettä, vrt. m-int ā́rya-arjalainen’, av airiia- id. — Semantt. syistä on hyvin epätodennäköistä niin lp sanan kuuluminen kummankaan (sgr tai arj) sanueen yhteyteen kuin ims-md-perm sanankin arj alkuperä.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 2 295a (sm ~ vi orjaja)
  • Lindström Suomi 1852 67 (sm ~ votj, ostj ort ’ruhtinas’)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 141 (sm ~ va vi)
  • Yrjö-Koskinen 1862 TSSM 9 (sm vi votj ~ sanskr arj, ūrj)
  • Anderson 1879 Studien 105 (vi ~ md)
  • Paasonen 1896 KielLis 49
  • Setälä 1896 SUSA 17:4 28 (sm ~ md ?votj)
  • Pogodin 1905 IRJaS 10:3 16 (< ieur, samaa juurta kuin arjalaisten nimitys)
  • Wiklund 1911–12 FUF 12 32 (sm vrt. lp -òrjā)
  • Toivonen Vir 1929 64 (votj ~ ostj; ei orja sanan yht.)
  • Kalima 1936 JuhlakHirt 2 207
  • *E. Itkonen Vir 1946 417–21 (sm ~ lp md; lp orje < sm)
  • SKES 1958 437–38 (+ ka ve; ? lp ’etelä’)
  • E. Itkonen 1960 LpChr 154 (lp todennäk. < ksm orja)
  • Joki 1973 SUST 151 297 (? < arj)
  • Rédei 1984 NyK 86 193 (sm ~ vi ?lp md votj syrj ? < k-arj)
  • Rédei 1984 FUF 46 56–57
  • Rédei 1985 NyK 87 213
  • UEW 1988 721 (sm ~ ? lp md votj syrj ? < k-arj)
  • Koivulehto 1994 SympBopp 135 (sm mahd. < ieur *worǵó- ’työntekijä’)
  • Koivulehto Esit 1995 (lp < arj t. k-ir)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Forsman 1862: 9 x + = udm вар 'palvelija; orja' ← mia ā́r(i)ya-, av airiya- 'arjalainen' ~ [mia aryá 'vieraanvarainen isäntä, herra' ~ ár(i)ya ~ aríya ~ aryà] 'isäntä, herra' sana on voinut lainautua orjuuden kautta, vrt. slaavien endonyymiin palautuvat orjan nimitykset länsieur kielissä
Погодинъ 1905 ИРЯС: 15–23 + + + = mkš uŕä 'orja', udm ← ar, vrt. endonyymejä mia ā́r(i)ya-, mpers ariya-, iir aire, gall ario- sm o palautuu ar *a:han myös sanoissa kota, onki, onsi ja orpo
Itkonen E 1946 Vir: 417–21 + + = saaE åerjie-, U å̀rjè-, L oarjje-, P oarji, I uárji, Ko vuä´rjje-, Ki вуаррь-, T vi̮er̜̄je 'ilmansuunta Jäämeren rannikkoa pitkin kohti Pohjanmerta', ers уре 'orja', mkš (Pogodin ← ar) kantasuomalaiset ovat voineet nimittää jotakin naapurikansallisuutta tai sen asuma-aluetta orjaksi, mikä nimitys on lainautunut kantasaameen ja hämärtynyt siellä ilmansuunnan, alkuun etelän nimeksi
Joki 1973: 297 x + x Tarkennus: = saa md < *orja ? ← ar *årya-, vrt. myös mia arí- 'vieras' [ym. ar vastineita] lähtömuodolla ei vastineita muissa ie kielisä [ks. viite]
Гамкрелидзе & Иванов 1984: 924 + + Tarkennus: = saa md udm ← vir, vrt. av mpers etnonyymit [ym. ar vastineita] ar *a edustuu *-r-n edellä → o
Rédei 1984 FUF: 56–7 + = saa md udm, ko вер 'orja; (kalasta) koiras' ← (v)kar
Parpola 1999 PP: 197 + Tarkennus: = saa md ?pe ← kar *arya > av mpers endonyymit, mia aryá 'vieraanvarainen isäntä, herra' ~ ár(i)ya ~ aríya ~ aryà 'isäntä, herra' kar *a/*ā → sgr o (/ō), koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; arjalaisten endonyymin lainautuminen naapurikieliin odotuksenmukaista; 'orjan' nimitykset usein palautuvat sotavangeiksi otettujen vihollisten endonyymeihin [paralleeleja]; ar lainat saatu tekstiilikeraamisen kulttuurin eteläisiltä naapureilta Pozdnakovon ja Abaševon kulttuurin arjalaisilta; lähtömuoto ⇐ kar *arí- 'vieras' (rinnakkaisjohdoksena ⇒ mia endonyymi ā́r(i)ya-) < kie *ali-, vrt. lat alius 'muu'
Katz 2003: 168–9 + Tarkennus: = saa md udm ← vkar [ks. rekonstruktiot], vrt. mia [ei etnonyymi ārya-, vaan] aryá- [sanakirjoista vahvistamaton merkitys] 'kolmanteen kastiin kuuluva' kolmas kasti muodosti [kanta-]arjalaisilla orjan asemassa olleen alaluokan (ja etnonyymi ārya- tulee merkityksestä 'orjanomistaja')
Hint & Anttila 2013 KjK: 291 x Tarkennus: = mm. saa ← kar *arya- arjalaiset olivat vaeltava kansa, joten etnonyymi on johdettava kie juuresta *- 'mennä'
Rauhala 2013 SUSA: 200 + x Puolesta kar *a on korvattu labiaalivokaalilla *o, kun taas hieman nuoremmissa lainoissa kar t. kir *a on substituoitu *a:lla; samat kerrostumat näkyvät saamessa [ks. tarkemmin]
Holopainen 2018 UH: 153 - Tarkennus: udm kuuluu tähän, ko ei (Aikion mukaan) udm vastine säännöllinen, ko ei
Holopainen 2019: 164–6 + x Tarkennus: = saa md udm ← kar t. kir *āryá; ko ← ar *wiHra 'mies' Lušnikovan [ks. viite] mukaan ar *a- → ur *o- säännöllinen; lähtömerkitys ur kielissä on voinut yhtä hyvin olla 'arjalainen' kuin 'vieras' [semanttinen paralleeli etnonyymi > 'orja']; laina voi olla vain arjasta, sillä lähtömuodolla (? ⇐ kar *arí- 'vieras' [ks. tarkemmin]) ei ole vastineita muissa ie kielissä; kantaitäslaavissa saamen merkitykseen 'etelä' vertautuva rinnakkaislaina ирей (~ вырей) 'lintukoto, myyttinen maa etelässä'
Metsäranta 2020: 12 - Tarkennus: udm kuuluu tähän, ko ei ko вер = udm вор[горон 'aikamies, ukko; mies']
UED 2020: s.v. orja - + Tarkennus: = md (< kmd *uŕə), udm (< kpe *wur) ? ← kar; saa ei tähän [paralleeli merkityksenkehityksestä etnonyymi > 'orja']; oletettu merkityksenkehitys 'arjalainen' > 'vieras, etelänmaalainen' > 'etelä' spekulatiivinen; ko вер on voinut saada merkitysvaikutusta orjan sittemmin kadonneesta vastineesta
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1994 konf: 135 = ers уре, mkš uŕä 'orja', udm вар 'palvelija; orja', ko вер 'orja' (joko = saa ← ar t.) < *worja ← kie *worǵo-, vrt. kr *-worgos 'työläinen' [yhdyssanojen osana]
Holopainen 2018 UH: 153 - Vastaan olisi odotettava kur *w-; substituutiosta kur *ǵ → ur *j ei riittävästi näyttöä

EVE:n sana-artikkeli

EVE:orja

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:orja