| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Forsman 1862: 9
|
|
x |
+ |
|
= udm вар 'palvelija; orja' ← mia ā́r(i)ya-, av airiya- 'arjalainen' ~ [mia aryá 'vieraanvarainen isäntä, herra' ~ ár(i)ya ~ aríya ~ aryà] 'isäntä, herra'
|
sana on voinut lainautua orjuuden kautta, vrt. slaavien endonyymiin palautuvat orjan nimitykset länsieur kielissä
|
| Погодинъ 1905 ИРЯС: 15–23
|
+ |
+ |
+ |
|
= mkš uŕä 'orja', udm ← ar, vrt. endonyymejä mia ā́r(i)ya-, mpers ariya-, iir aire, gall ario-
|
sm o palautuu ar *a:han myös sanoissa kota, onki, onsi ja orpo
|
| Itkonen E 1946 Vir: 417–21
|
+ |
+ |
|
|
= saaE åerjie-, U å̀rjè-, L oarjje-, P oarji, I uárji, Ko vuä´rjje-, Ki вуаррь-, T vi̮er̜̄je 'ilmansuunta Jäämeren rannikkoa pitkin kohti Pohjanmerta', ers уре 'orja', mkš (Pogodin ← ar)
|
kantasuomalaiset ovat voineet nimittää jotakin naapurikansallisuutta tai sen asuma-aluetta orjaksi, mikä nimitys on lainautunut kantasaameen ja hämärtynyt siellä ilmansuunnan, alkuun etelän nimeksi
|
| Joki 1973: 297
|
x |
+ |
x |
|
Tarkennus: = saa md < *orja ? ← ar *årya-, vrt. myös mia arí- 'vieras' [ym. ar vastineita]
|
lähtömuodolla ei vastineita muissa ie kielisä [ks. viite]
|
| Гамкрелидзе & Иванов 1984: 924
|
+ |
+ |
|
|
Tarkennus: = saa md udm ← vir, vrt. av mpers etnonyymit [ym. ar vastineita]
|
ar *a edustuu *-r-n edellä → o
|
| Rédei 1984 FUF: 56–7
|
+ |
|
|
|
= saa md udm, ko вер 'orja; (kalasta) koiras' ← (v)kar
|
|
| Parpola 1999 PP: 197
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: = saa md ?pe ← kar *arya > av mpers endonyymit, mia aryá 'vieraanvarainen isäntä, herra' ~ ár(i)ya ~ aríya ~ aryà 'isäntä, herra'
|
kar *a/*ā → sgr o (/ō), koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; arjalaisten endonyymin lainautuminen naapurikieliin odotuksenmukaista; 'orjan' nimitykset usein palautuvat sotavangeiksi otettujen vihollisten endonyymeihin [paralleeleja]; ar lainat saatu tekstiilikeraamisen kulttuurin eteläisiltä naapureilta Pozdnakovon ja Abaševon kulttuurin arjalaisilta; lähtömuoto ⇐ kar *arí- 'vieras' (rinnakkaisjohdoksena ⇒ mia endonyymi ā́r(i)ya-) < kie *ali-, vrt. lat alius 'muu'
|
| Katz 2003: 168–9
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: = saa md udm ← vkar [ks. rekonstruktiot], vrt. mia [ei etnonyymi ārya-, vaan] aryá- [sanakirjoista vahvistamaton merkitys] 'kolmanteen kastiin kuuluva'
|
kolmas kasti muodosti [kanta-]arjalaisilla orjan asemassa olleen alaluokan (ja etnonyymi ārya- tulee merkityksestä 'orjanomistaja')
|
| Hint & Anttila 2013 KjK: 291
|
|
|
x |
|
Tarkennus: = mm. saa ← kar *arya-
|
arjalaiset olivat vaeltava kansa, joten etnonyymi on johdettava kie juuresta *r̥- 'mennä'
|
| Rauhala 2013 SUSA: 200
|
+ |
|
x |
|
Puolesta
|
kar *a on korvattu labiaalivokaalilla *o, kun taas hieman nuoremmissa lainoissa kar t. kir *a on substituoitu *a:lla; samat kerrostumat näkyvät saamessa [ks. tarkemmin]
|
| Holopainen 2018 UH: 153
|
- |
|
|
|
Tarkennus: udm kuuluu tähän, ko ei
|
(Aikion mukaan) udm vastine säännöllinen, ko ei
|
| Holopainen 2019: 164–6
|
+ |
|
x |
|
Tarkennus: = saa md udm ← kar t. kir *āryá; ko ← ar *wiHra 'mies'
|
Lušnikovan [ks. viite] mukaan ar *a- → ur *o- säännöllinen; lähtömerkitys ur kielissä on voinut yhtä hyvin olla 'arjalainen' kuin 'vieras' [semanttinen paralleeli etnonyymi > 'orja']; laina voi olla vain arjasta, sillä lähtömuodolla (? ⇐ kar *arí- 'vieras' [ks. tarkemmin]) ei ole vastineita muissa ie kielissä; kantaitäslaavissa saamen merkitykseen 'etelä' vertautuva rinnakkaislaina ирей (~ вырей) 'lintukoto, myyttinen maa etelässä'
|
| Metsäranta 2020: 12
|
- |
|
|
|
Tarkennus: udm kuuluu tähän, ko ei
|
ko вер = udm вор[горон 'aikamies, ukko; mies']
|
| UED 2020: s.v. orja
|
- |
+ |
|
|
Tarkennus: = md (< kmd *uŕə), udm (< kpe *wur) ? ← kar; saa ei tähän
|
[paralleeli merkityksenkehityksestä etnonyymi > 'orja']; oletettu merkityksenkehitys 'arjalainen' > 'vieras, etelänmaalainen' > 'etelä' spekulatiivinen; ko вер on voinut saada merkitysvaikutusta orjan sittemmin kadonneesta vastineesta
|
