Etymologiadata:imsm:kota
Ulkoasu
*kota
Vastineet:
mksm. *kota < kksm. *kota < vksm. *kota (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kota (Agr; yl.) ’keilanmuotoinen asumus (vars. lappalaisten), keittosuoja / kegelförmige Wohnung, Hütte, Zelt (bes. der Lappen), Kote; Kochhütte’, murt. myös ’kohtu, sikiökalvo (lapsenkota)’, koti, koto (ks. näitä), kotelo, kodus, kotos, kotus ’maja, suoja, talas’ jne.
~ ka kota ’tukisalkojen varaan rakennettu katos, havumaja, metsästyskoju tms.; keittokota; saunan eteinen; leikkimökki; vetolaatikko; emä, kohtu’ | ly koda ’kanahäkki’ | ve koda ’kanakoppi; leikkimökki; takapuoli; kohtu’ | va ke̮ta ’tupa, keittohuone’ | vi koda ’kota, maja, talo, huone; sikiökalvo (lapse-, varsakoda)’ | li kuodā ’rakennus, talo; kalansavustuskota’ (ven murt. koda ’kanakoppi’ < ly t. ve, kodań ’eräänl. linnunsadin’ < ka kodańe id.)
~ ka kota ’tukisalkojen varaan rakennettu katos, havumaja, metsästyskoju tms.; keittokota; saunan eteinen; leikkimökki; vetolaatikko; emä, kohtu’ | ly koda ’kanahäkki’ | ve koda ’kanakoppi; leikkimökki; takapuoli; kohtu’ | va ke̮ta ’tupa, keittohuone’ | vi koda ’kota, maja, talo, huone; sikiökalvo (lapse-, varsakoda)’ | li kuodā ’rakennus, talo; kalansavustuskota’ (ven murt. koda ’kanakoppi’ < ly t. ve, kodań ’eräänl. linnunsadin’ < ka kodańe id.)
= lp goatte ’kota’ | mdE kudo, M kud ’talo, tupa’ | tšerL kuδə̑ ’tšeremissiläinen kesäkota’, I kuδo ’keitto-, pesukota; kohtu’ | votj kwala, kowa, kwa ’kesäkota’, kwa, ka: kunokwa, -ka ’majatalo’, korka ’talo’ | syrj kola ’metsäkota; kesäinen keittokota (saunan edessä)’, ke̮, ke̮v: jen-k. ’nurkkahylly pyhimystenkuvia varten’, ke̮, ko, ku: vit́ś-k. ’kirkko’, ka, ku: ker-k. ’talo’ | ostjI kat, E χot, P χɔt, χat ’talo’ | unk ház ’talo, rakennus’.
Sgr *kota voi olla ieur lainasana (lainaussuunta voi olla päinvastainenkin), vrt. av kata- ’maja; varasto; talo’, pers kad ’talo’. Myös germ taholla on samantapaisia sanoja, joista jotkut (esim. ruots kåta ’lapinkota’) tosin voivat olla lainoja ims:sta. Sen puolesta, että kyseessä on vanha kulkusana, puhuvat myös mm. mong qota(n) ’aitaus; kylä; kaupunki; talo’, turk kota ’talo’, ainu kot ’talonpaikka, paikka’, kota ’kylä’.
Lähdekirjallisuus:
- Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
- JuslP 55 (+ unk)
- Thunmann 1772 Untersuch 89 (+ vi)
- Castrén 1845 EGTsch 64 (+ tšer)
- Castrén 1849 Ostj 82 (+ ostj)
- Boller 1853 SbAW 10 284 (+ md)
- Ahlqvist 1856 WotGr 129–30 (+ va)
- Hunfalvy 1856 MNyszet 2 300 (sm koti ~ md unk)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 6, 7, 119 (+ votj)
- Ahlqvist 1871 KO 55 (+ ve li)
- MUSz 1873–81 94–96 (+ ka au syrj)
- SKES 1958 224
- TESz 2 1970 76
- MSzFE 1971 278–79 — Vertailuja muihin kielikuntiin mm.
- Moller 1756 Beskr 148 (~ sk)
- Ihre 1769 Gloss 1 1055 (~ germ)
- Adelung 1796 WHd 2 1341–42 (~ ieur)
- Rask 1834 SA 1 179 (~ turk)
- Rietz 1862–67 SDL 381 (~ ieur)
- Thomsen 1869 GSI 40 (~ germ sanskr)
- Schott 1872 AltSt 38–39 (~ mong)
- Munkácsi 1899 NyK 29 29 (~ turk sanskr)
- Munkácsi 1903 KSz 4 379 (< av pers)
- Wiklund 1906 MO 1 61 (< av m-int)
- Paasonen 1907–09 FUF 7 20 (~ jukag)
- FUV 1955 130 (~ av pers)
- Räsänen 1955 StO 18:3 5 (~ turk mong tung kor)
- Joki 1956 FUFA 32 53 (vanha kulkusana)
- UEW 1988 190
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Castrén 1845: 64 | = ma кудо 'maja; kesäkeittiö, kota; maatalo; maatila' | |||||
Castrén 1849: 82 | = saa[P] goahti 'kota', ma, haE χɔt, S kat 'talo' | |||||
Boller 1853 SbAW: 284 | = saa, ers кудо 'talo; koti', ma, ha | |||||
Europaeus 1868 Suomi: 67, 119 | + | = saa ers ma, udm куа 'rukouskota; kesäkeittiö', unk ház 'talo; huone', ha | ||||
TESz 1970: s.v. ház | Tarkennus: = saa, ers, mkš kud 'talo, koti', ma, udm [кор]ка 'talo, huone', ko [кер]ка 'talo', [вy]ко 'mylly', unk ház 'talo; huone', haI kat 'talo' < ksgr *kota | |||||
Holopainen 2019: 126–7 | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | kaikki ur muodot voi palauttaa asuun *kota; ur ? → ir (Kümmel, esitelmät 2017, 2018), ellei ir = ksl *katu 'koju'; toisaalta iranissa ei varmoja ur lainoja | ||
Metsäranta 2023 FS Saarikivi: 276–80 | + | x | Puolesta | [pe vastineista] |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Munkácsi 1894 Ethnogr: 177 | + | = saaPi kōhtê 'kota', ers кудо, mkš kud 'talo, koti', ma кудо 'maja; kesäkeittiö, kota; maatalo; maatila', udm куа 'rukouskota; kesäkeittiö', ko [кер]ка 'talo', unk ház 'talo; huone', haP χɔt, χat, E χɔt, S I kat, 'talo' ← ir, vrt. [uus]av kata[-] 'oja; hauta; talo' | ||||
ÁKE 1901: s.v. ház, 644, 653 | x | x | Tarkennus: = saaE gåetie, Pi kōhtê, L goahte, P goahti, I kuáti, [A] koᵢt, [Ki] куэдтҍ, [T] ki̮ə̑ᴅ̜t̜ɛ 'kota', md, ma, udm [кор]ка 'talo, huone', куа 'rukouskota; kesäkeittiö', ko [кер]ка 'talo', [вич]ко 'kirkko', unk, ha ← ar, vrt. av, pers kad(a) 'talo' ym. ar | ims–md muotojen ar lähtömurteessa a oli labiaalinen, sm o palautuu ar *a:han myös sanoissa onki, ora ja orpo | ||
Jacobsohn 1922: 225 | - | - | Tarkennus: = saa md ma unk ha ← kir *kota- | |||
Joki 1956 FUFA: 53 | + | Tarkennus: kulkusana | muuallakin esiintyy samankuuloisia asumuksennimiä | |||
Rédei 1986 UAJ: 44–5 | Tarkennus: = saa md ma pe unk ha ← esiar t. vkar *kota | |||||
Koivulehto 1994 konf: 138 | Tarkennus: ← esiar *koto- t. ? ← kir *kata-, vrt. av | |||||
Katz 2003: 237 | + | Tarkennus: = saa md udm < ksm–pe *kᴐ̄́ta (~ *kūta > ma ko) ← vkar *kᴐtᴐ, vrt. av pers; unk ha [myöh.] ← ar | lähtömuoto < kie *koth1o- | |||
Gulya 2003 FS Csúcs: 81–2 | + | Tarkennus: < ksm–pe *kota ← ar; kugr *kata ← ar | rinnakkaisia ksm–pe ja ugr lainaoja ovat myös ora ja orpo | |||
Holopainen 2019: 126–7 | x | + | - | Puolesta (vaihtoehtoisena; rinnakkaislainaoletus tarpeeton) | kaikki ur muodot voi palauttaa asuun *kota; ei kuulu tapauksiin, joissa ar *o → ur *a selittyy *r:n tai labiaalisen ympäristön vaikutuksella, eikä ir sanaan voi palauttaa kie *-o-ta; kulttuurisanana sopisi kulkusanaksi ja ir sana on lainautunut myös itäslaaviin |
Hylätty etymologia: indoeurooppalaisperäinen ← kie *kēt ~ *kot-, vrt. Simon 2020 IF 246