Etymologiadata:imsm:kota

Sanatista

*kota

Vastineet:

mksm. *kota < kksm. *kota < vksm. *kota (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

kota (Agr; yl.) ’keilanmuotoinen asumus (vars. lappalaisten), keittosuoja / kegelförmige Wohnung, Hütte, Zelt (bes. der Lappen), Kote; Kochhütte’, murt. myös ’kohtu, sikiökalvo (lapsenkota)’, koti, koto (ks. näitä), kotelo, kodus, kotos, kotus ’maja, suoja, talas’ jne.
~ ka kota ’tukisalkojen varaan rakennettu katos, havumaja, metsästyskoju tms.; keittokota; saunan eteinen; leikkimökki; vetolaatikko; emä, kohtu’ | ly koda ’kanahäkki’ | ve koda ’kanakoppi; leikkimökki; takapuoli; kohtu’ | va ke̮ta ’tupa, keittohuone’ | vi koda ’kota, maja, talo, huone; sikiökalvo (lapse-, varsakoda)’ | li kuodā ’rakennus, talo; kalansavustuskota’ (ven murt. koda ’kanakoppi’ < ly t. ve, kodań ’eräänl. linnunsadin’ < ka kodańe id.)
= lp goatte ’kota’ | mdE kudo, M kud ’talo, tupa’ | tšerL kuδə̑ ’tšeremissiläinen kesäkota’, I kuδo ’keitto-, pesukota; kohtu’ | votj kwala, kowa, kwa ’kesäkota’, kwa, ka: kunokwa, -ka ’majatalo’, korka ’talo’ | syrj kola ’metsäkota; kesäinen keittokota (saunan edessä)’, ke̮, ke̮v: jen-k. ’nurkkahylly pyhimystenkuvia varten’, ke̮, ko, ku: vit́ś-k. ’kirkko’, ka, ku: ker-k. ’talo’ | ostjI kat, E χot, P χɔt, χat ’talo’ | unk ház ’talo, rakennus’.
Sgr *kota voi olla ieur lainasana (lainaussuunta voi olla päinvastainenkin), vrt. av kata- ’maja; varasto; talo’, pers kad ’talo’. Myös germ taholla on samantapaisia sanoja, joista jotkut (esim. ruots kåta ’lapinkota’) tosin voivat olla lainoja ims:sta. Sen puolesta, että kyseessä on vanha kulkusana, puhuvat myös mm. mong qota(n) ’aitaus; kylä; kaupunki; talo’, turk kota ’talo’, ainu kot ’talonpaikka, paikka’, kota ’kylä’.
Lähdekirjallisuus:
  • Scheffer 1673 Lapponia 179 (sm ~ lp)
  • JuslP 55 (+ unk)
  • Thunmann 1772 Untersuch 89 (+ vi)
  • Castrén 1845 EGTsch 64 (+ tšer)
  • Castrén 1849 Ostj 82 (+ ostj)
  • Boller 1853 SbAW 10 284 (+ md)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 129–30 (+ va)
  • Hunfalvy 1856 MNyszet 2 300 (sm koti ~ md unk)
  • Europaeus 1868 Suomi 2:7 6, 7, 119 (+ votj)
  • Ahlqvist 1871 KO 55 (+ ve li)
  • MUSz 1873–81 94–96 (+ ka au syrj)
  • SKES 1958 224
  • TESz 2 1970 76
  • MSzFE 1971 278–79
    • — Vertailuja muihin kielikuntiin mm.
  • Moller 1756 Beskr 148 (~ sk)
  • Ihre 1769 Gloss 1 1055 (~ germ)
  • Adelung 1796 WHd 2 1341–42 (~ ieur)
  • Rask 1834 SA 1 179 (~ turk)
  • Rietz 1862–67 SDL 381 (~ ieur)
  • Thomsen 1869 GSI 40 (~ germ sanskr)
  • Schott 1872 AltSt 38–39 (~ mong)
  • Munkácsi 1899 NyK 29 29 (~ turk sanskr)
  • Munkácsi 1903 KSz 4 379 (< av pers)
  • Wiklund 1906 MO 1 61 (< av m-int)
  • Paasonen 1907–09 FUF 7 20 (~ jukag)
  • FUV 1955 130 (~ av pers)
  • Räsänen 1955 StO 18:3 5 (~ turk mong tung kor)
  • Joki 1956 FUFA 32 53 (vanha kulkusana)
  • UEW 1988 190
[kota Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Castrén 1845 EGTsch: 64 [ks. tarkemmin]
Gulya 2003 FS Csúcs: 81–82 Tarkennus: rinnakkaislainoja sm-pe *kota ja ug *kata ar rinnakkaislainoja
Holopainen 2019: 126–27 Tarkennus: sm-pe ja ug vastineita Mikään äänteellinen syy ei pakota olettamaan rinnakkaislainautumista
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Munkácsi 1903 KSz: 379 ← ar, vrt. av kata-
Joki 1956 FUFA: 53 Lisätieto Kyseessä on vanha kulkusana
Guyla 2003 FS Csúcs: 81–82 Lisätieto Rinnakkaislainoja ugrilaiseen ja sm-pe kantakieleen
Holopainen 2019: 126–27 Puolesta (vasta-argumentein) Koska ir sanalla ei ole varmoja vastineita kielikunnassa, on etymologia epävarma. Äänteellisin argumentein hankala arvioida, onko laina saatu arjasta uraliin vai toisin päin (tätä ehdottanut Kümmel, esitelmät 2017, 2018). Rinnakkaislainautumiselle ei perusteita.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:kota

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:kota

Noudettu kohteesta ”https://sanat.csc.fi/w/index.php?title=Etymologiadata:imsm:kota&oldid=2037578”