Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| ÁKE 1901: 145, 653
|
+ |
+ |
+ |
|
= saaE åerpies, Pi ōrhpês, orhpês, Lu oarbes, P oarbbis, ers уроз, mkš urəz[kä] ~ unk árva 'orpo' ← mia árbha-, arbhaká- 'pieni, heikko, hento, nuori', vrt. kr ὀρφανός 'orpo, puuttuva, riistetty', lat orbus 'orpo; leski'
|
ims–md muotojen ar lähtömurteessa a oli labiaalinen, sm o palautuu ar *a:han myös sanoissa onki, ora ja kota; lähtökielen -s säilynyt saamessa ja mordvassa
|
| Jacobsohn 1922: 114
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = saa md unk ← kar t. kir, vrt. mia lat kr
|
|
| Karsten 1922: 37–8
|
- |
|
|
|
Vastaan: ims, saa, md ja unk sanat voivat olla erillisiä lainoja, ims esim. ← esige
|
|
| FUV 1955: 134
|
|
|
|
|
= saa md unk, haI [jĕŋk-]urwi̮ ~ -uri̮ 'orpo' ← ar, vrt. mia lat kr, arm որբ 'orpo', msk arfr 'perintö', miir orbe 'perillinen; perintö'
|
|
| Burrow 1976 Kratylos: 61
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
ie sanan ar vastineilta ei tunneta merkitystä 'orpo'
|
| Gulya 1992 UAJ: 41–3
|
x |
|
|
|
Tarkennus: sm-pe ja ugr (> unk ha) ehkä erillisiä lainoja ← kir
|
ugr ensitavussa *a, muualla *o
|
| Delamarre 1992 HS: 151–4
|
+ |
|
|
|
jälkitavun labiaalivokaali myös ar lainoissa arvo ja karhu
|
{{{10}}}
|
| Koivulehto 1999 PP: 215–16
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: ← kar
|
ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa
|
| Katz 2003: 178–9
|
- |
|
+ |
|
Tarkennus: = saa ← vkar *árbha-, josta erikseen → md ja → ugr
|
ugr sananloppu eroaa
|
| Gulya 2003 FS Csúcs: 81–2
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: < ksm–pe *o- ← ar; kugr *a- ← ar
|
rinnakkaisia ksm–pe ja ugr lainoja ovat myös ora ja kota
|
| NES 2004: s.v. orpo
|
|
|
|
|
Tarkennus: = saa md unk ha < *orpa- ~ *orwa- ← ar, vrt. mia
|
|
| Maticsák 2013 FUM: 122
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = saa md unk < ksgr *orpa(sε) ~ *orwa(sε) ← ir, vrt. mia
|
|
| Holopainen 2019: 166–8
|
x |
+ |
+ |
|
Tarkennus: ei ainakaan ← ir
|
kar *a usein → kur *o, ehkä etenkin r:n edellä [ks. tarkemmin]; unk muotoon voi palautua ensitavun *o [tarkemmin unk ja ha vastineitten äänne-edustuksesta]; sanassa ei ole kir äännepiirteitä eikä vielä kantauraliin tullut ir lainoja; jos ie sana on lainattu myös seemiläisiin ja kartvelilaisiin kieliin [ks. tarkemmin], sillä on jo varhaisessa vaiheessa ollut 'orvon' merkitys
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Paasonen 1897 Suomi: 22
|
x |
|
|
+
|
~ saa[P] oarbbis, ers уроз, mkš urəz[kä], unk árva 'orpo' ← ie
|
md muotoja vastaisi säännöllisesti sm murt. orvo, joka kuitenkin lienee myöhempi analogiamuodostus
|
| Setälä 1900 SUSA: 31–2
|
+ |
+ |
+ |
|
= saa md unk ~ orpana, saa[P] oarbin 'sisar', ers урьва 'miniä', mkš əŕvä 'vaimo' ← ie (esiarm t. traakia-fryygia), vrt. kr ὀρφανός 'orpo, puuttuva, riistetty', ὀρφο[βόται], lat orbus 'orpo; leski', arm որբ 'orpo'
|
lainan on oltava ieur kielestä, jossa ei ollut tapahtunut muutosta *o > *a, kuten kanta-arjassa
|
| Karsten 1922: 37–8
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: ims ← esige *orb(h)o-, vrt. kr, lat, ke orb(i)os 'perintö', arm
|
go arbi, riimusk arbia, sa Erbe 'perintö' on voitu esigermaanissa johtaa aiemmasta 'orpo'-sanasta merkityksessä 'orvolle kuuluva' [ks. tarkemmin]
|
| Nirvi 1952: 84–8
|
|
x |
|
|
Tarkennus: = saa md unk < ksgr *orpa(s) ← kie *orb(h)os, vrt. mia árbha-, arbhaká- 'pieni, heikko, hento, nuori'; orpana (= saa md) erillinen laina
|
jo kie lähtösanue merkinnyt sekä 'orpoa' että 'pientä, nuorta' [ks. tarkemmin]
|
| MSzFE 1967: s.v. árva
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: = saa md unk < ksgr *orpa(sε) ~ *orwa(sε) ← esiar *orbho-, vrt. mia lat
|
|
| Itkonen E 1968 SKK: s.v. orpo
|
x |
|
+ |
|
Tarkennus: sm ka orpoi demin. ⇐ sm murt. orvas 'sukulainen' = saa md ← esiarj *orbhos, vrt. mia lat; johtosuhde ~ orpana, saa[P] oarbbin 'sisar' epäselvä; md 'miniä; vaimo' tuskin tähän
|
orvas ⇒ myös orvaskesi; joltain ie taholta myös → unk ha
|
| EWTsch 2013: s.v. rweze
|
+ |
- |
|
|
Tarkennus: = saa md unk ha ← esiar, vrt. mia; ma рвезе 'lapsi; poika; nuorukainen; nuori' (< kma *urwe-ćз) erillinen laina
|
ma ensitavun vokaali murteittain säännöllisesti kadonnut; ma merkitys poikkeaa muista ur sanoista
|
| Holopainen 2019: 166–8
|
- |
+ |
+ |
|
Puolesta (vaihtoehtoisena): = saa md unk ?ha ? ← ieLuode, vrt. mia, kr, lat, go, arm < kie *h3órbho-
|
*h3 on voinut lainassa jäädä substituoimatta [ks. tarkemmin]; ar etymologiaa puoltaa, että kar *a usein → kur *o, ehkä etenkin r:n edellä [ks. tarkemmin], joten lainan ei tarvitse edeltää kar muutosta *o > *a; [tarkemmin unk ja ha vastineitten äänne-edustuksesta]; jos ie sana on lainattu myös seemiläisiin ja kartvelilaisiin kieliin [ks. tarkemmin], sillä on jo varhaisessa vaiheessa ollut 'orvon' merkitys, kenties myös luoteisindoeuroopassa; ba-sl taholla tätä merkitystä ei ole [ks. tarkemmin]
|
| UED 2020: s.v. orpa(si)
|
x |
|
|
|
Tarkennus: ⇐ ksm *orbas = saaE åerpies, U åårbès, L oarbes, P oarbbis, I uárbis, Ko vuẹ´rbes Ki [vuǝr̜b̜es̜], T vi̮er̜b̜es̜ 'orpo' (< ksaa *oarpēs), md (< kmd *urəs, unk, ?ha (? < kha *-ōrpəj) < kur *orpa(sə) ← kie *Horbho- > mia kr lat arm
|
[tarkemmin saa ja ha muodoista]
|
Lisättävä: Harmatta Magyar östörténeti tanulmányok 1977, Gulya 2003 FS Csúcs 81–82 (Széljegyzetek az indoeurópai-finnugor kutatásokhoz)
