Etymologiadata:imsm:karhu
*karhu
Vastineet:
mksm. *karhu (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
karhu (Agr; yl.) ’Bär’
~ ink karhu | ka (etup. kansanr., muuten harv.) karhu | va karu, kreev karru | vi karu, E kahr (metat.), karo ’karhu’ | li karū (salakieltä, < vi) id.
~ ink karhu | ka (etup. kansanr., muuten harv.) karhu | va karu, kreev karru | vi karu, E kahr (metat.), karo ’karhu’ | li karū (salakieltä, < vi) id.
Sana on todennäk. demin.-johd. ja kuuluu karhea sanueeseen (ks. tätä). Nimitys lienee alkuaan kiertoilmaus — sellaisiahan karhusta on paljon — ja perustuu karhun turkin karkeuteen. Sm karhu merk:ssä ’velkoja’ ja v. karhuta ovat käännöslainoja, vrt. ruots (jo 1700-l. puolivälissä) björn ’velkoja’, björna ’karhuta saataviaan’; myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin: einen Bären anbinden ’sitoa karhu; tehdä velkaa’, einen Bären losbinden ’irrottaa karhu; maksaa velka’.
Lähdekirjallisuus:
- Porthan 1786 OS 4 144 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 127 (+ va)
- Wiedemann 1876 MP 7:17:2 109 (+ kreev)
- VW 1 1874 40 (alkumerk. ’karvainen’)
- Setälä 1890–91 ÄH 272, 334 (+ ka; liittyy sanaan karhea)
- Loorits Vir 1931 463 (li < vi)
- Streng-Renkonen 1938 Siiv 226 (merk:stä ’velkoa’)
- *Nirvi 1944 Sanankieltoja 26–81
- SKES 1955 162
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Setälä 1890–91: 272, 334 | + | ⇐ sm karhea | ||||
Nirvi 1944: 63–67, 80 | + | Tarkennus: U-deminutiivijohdos | alun perin karhun karkeaan karvaan viitannut eufemistinen kiertoilmaus | |||
Rätsep 2006 OK: 21 | + | Tarkennus: deminutiivijohdos < ksm *karh-oi |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Delamarre 1992 HS: 151–4 | + | + | + | ← kar *Hr̥kša- > mia ŕ̥kṣa-, av arəšō 'karhu' | laryngaalin substituutio kuten sanoissa teke- ja kesä; substituutiota *-r̥- > -ar- tukee av -ar-; ar *-kš-n edustus kuten lainassa mehiläinen (vrt. myös -kš- sanan md ma vastineissa ja sanan pähkinä ma vastineessa); jälkitavun labiaalivokaali myös ar lainoissa orpo ja arvo; tabuperäinen nimitys [paralleeleja]; lähtömuoto = kr ἄρκτος, lat ursus, miir art, heet hartaggas id. < kie *hr̥tḱos | |
Katz 2003: 114 | + | Tarkennus: ims–pe *kăršá ← vkar *h2r̥ḱšɔm | lainaan viittaa sanan konsonanttiyhtymä | |||
Blažek 2017 HS: 177–8 | x | Vastaan | substituutio *H → *k ei uskottava [vrt. selitystä teke-verbille]; mia -kṣ- < *-ṭṣ- < *-ć- | |||
Holopainen 2019: 114–15 | x | Vastaan (puoltoargumentein) | substituution kie *H → ur *k jatkuminen ar lainoissa on foneettisesti mahdollista, mutta vailla uskottavia paralleeleja; on eroja käsityksissä kar konsonanttiyhtymän rekonstruktiosta; jälkitavun labiaalivokaali ei tue sanan korkeata ikää |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Blažek 2017 HS: 178, 180 | ← kiar *karkṣī- 'naaraskarhu' > baškarikin kǟch, torwalin kēṣ id. | |||||
Holopainen 2019: 115 | - | Vastaan | asu *karkṣī- perustuu vain iar nykykielten evidenssiin, joten sen rekonstruoiminen ar lainojen lähtökieleen on epävarmaa |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Holopainen 2019: 115 | x | ? (Saarikivi) = saaP guoržžu ꞌpahanilmanlintu, kortto, marṛas; paha henki, (huonoa onnea aiheuttava) otus t. kala, joka heti menee pyydykseen ja sitten ei saa mitään; huono onniꞌ | ur *č > ksm *h saattoi olla mahdollinen konsonanttiyhtymissä |