Etymologiadata:imsm:onki

Sanatista

*onki

Vastineet:

mksm. *onki < kksm. *onki < vksm. *oŋkǝ̑ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

onki (Agr ongi; yl.) ’Angel(haken)’, onkia paik. murt. myös ’urkkia, udella’, ongeta (paik. LounSm), ongittaa (Laat- ja PKarj, paik. Savo) ’onkia’, ongitellaonkia, ongiskella (PKarj); urkkia, udella (paik. PSm); ärsytellä, piikitellä, letkautella (paik. itämurt.)
~ ink oŋki, oŋkia | ka onkionki, ongenkoukku’, onkittoaonkia’, onkitellaongiskella; urkkia’ | ly oŋg(i)onki, ongenkoukku’, oŋgittadaonkia’ | ve oŋgonki’, oŋgitadaonkia’ | va e̮ntši, (Kukk) oŋkionki’, e̮ntšia (prs. e̮nd́in), (Kukk) oŋkiaonkia’ | vi õng (g. õnge) ’onki, ongenkoukku’, õngitsedaonkia’ (ims > ven murt. ungasuuri kaarenmuotoinen kalanpyynnissä käytettävä rauta- t. teräskoukku’)
= lp vuogˈgâonki’, oagˈgotonkia’ | ? tšerL oŋgə̑, I oŋgokoukku; silmukka; rengas’ (? < t. > tšuv oŋgə̑, ungə̑rengas’)
?? < ieur, lähinnä ehkä vkgerm *anga-n (mys angokoukku’, johd. *angu-la, josta ns Angelongenkoukku, onki’); aiemmin on vertauskohtana esitetty samaan yhteyteen kuuluvia sanoja m-int anká-, lat un-cuskoukku’, liett ánkasilmukka’. — Ks. erikseen ongelma, joka ehkä kuuluu tähän yhteyteen.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 2 292 (sm ~ vi)
  • Sjögren 1828 GS 1 188 (+ lp)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 141 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve)
  • MUSz 1873–81 717 (+ tšer)
  • Setälä 1900 SUSA 17:4 31 (< ieur)
  • Munkácsi 1901 ÁKE 118 (< ieur)
  • Kalima 1915 OLR 232–33 (+ ka; ims > ven murt.)
  • Räsänen 1920 SUST 48 272 (tšuv < tšer)
  • Jacobsohn 1922 AuU 53
  • FUV 1955 134 (sm ~ lp tšer; ~ m-int jne.)
  • E. Itkonen 1956 UAJ 28 78 (tšer ? < tšuv)
  • SKES 1958 431–32 (+ ly; ~ ? tšer; joko votj syrj vug ’kädensija, astian korva’ (elleivät nämä ~ sm vanko) unk ág ’oksa’ (ellei ~ sm hanka) tai < ieur)
  • MSzFE 1967 71 (unk ei tähän)
  • Joki 1973 SUST 151 295–96 (tšuv < tšer)
  • Koivulehto 1986 CILT 38 261
  • Rédei 1986 SbÖAW 468 54
  • UEW 1988 719–20

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
MUSz 1873–81: 717 = psaa vuogga ’onki’, niittym oŋgo, vuorim oŋgǝ̑ ’koukku’ [ks. tarkemmin]
Katz 2003: 273–74 Vastaan Ims ja marin sanat rinnakkaisia arjalaislainoja, eivät palaudu yhteiseen ur kantamuotoon
Holopainen 2019: 162 Vaihtoehtoisena Jos ims sanaa pidetään germaanilainana, on mari luultavasti erikseen lainattu ← ar *(H)anka- ’koukku’, vaikka muodollisesti ims, saa ja ma voivat palautua kur asuun *oŋki.
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Munkácsi 1901: 118–19 ← ar, ~ sanskr 'áñka- ’koukku’
Holopainen 2019: 162 Vastaan Ims sana on pikemminkin germaaninen laina (LÄGLOS) semanttisista syistä. Marin sana voi olla arjalaislaina (uskottavia germaanietymologioita marin sanoille ei tunneta), tällöin sanat eivät palaudu kantauralin asuun *oŋki, vaikka se muodollisesti olisikin mahdollista.
Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1986 CILT: 261 ← kgerm *angan- [ks. tarkemmin]
Holopainen 2019: 162 Puolesta

EVE:n sana-artikkeli

EVE:onki

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:onki