Etymologiadata:imsm:onki
*onki
Vastineet:
mksm. *onki < kksm. *onki < vksm. *oŋkǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
onki (Agr ongi; yl.) ’Angel(haken)’, onkia paik. murt. myös ’urkkia, udella’, ongeta (paik. LounSm), ongittaa (Laat- ja PKarj, paik. Savo) ’onkia’, ongitella ’onkia, ongiskella (PKarj); urkkia, udella (paik. PSm); ärsytellä, piikitellä, letkautella (paik. itämurt.)’
~ ink oŋki, oŋkia | ka onki ’onki, ongenkoukku’, onkittoa ’onkia’, onkitella ’ongiskella; urkkia’ | ly oŋg(i) ’onki, ongenkoukku’, oŋgittada ’onkia’ | ve oŋg ’onki’, oŋgitada ’onkia’ | va e̮ntši, (Kukk) oŋki ’onki’, e̮ntšia (prs. e̮nd́in), (Kukk) oŋkia ’onkia’ | vi õng (g. õnge) ’onki, ongenkoukku’, õngitseda ’onkia’ (ims > ven murt. unga ’suuri kaarenmuotoinen kalanpyynnissä käytettävä rauta- t. teräskoukku’)
~ ink oŋki, oŋkia | ka onki ’onki, ongenkoukku’, onkittoa ’onkia’, onkitella ’ongiskella; urkkia’ | ly oŋg(i) ’onki, ongenkoukku’, oŋgittada ’onkia’ | ve oŋg ’onki’, oŋgitada ’onkia’ | va e̮ntši, (Kukk) oŋki ’onki’, e̮ntšia (prs. e̮nd́in), (Kukk) oŋkia ’onkia’ | vi õng (g. õnge) ’onki, ongenkoukku’, õngitseda ’onkia’ (ims > ven murt. unga ’suuri kaarenmuotoinen kalanpyynnissä käytettävä rauta- t. teräskoukku’)
= lp vuogˈgâ ’onki’, oagˈgot ’onkia’ | ? tšerL oŋgə̑, I oŋgo ’koukku; silmukka; rengas’ (? < t. > tšuv oŋgə̑, ungə̑ ’rengas’)
?? < ieur, lähinnä ehkä vkgerm *anga-n (mys ango ’koukku’, johd. *angu-la, josta ns Angel ’ongenkoukku, onki’); aiemmin on vertauskohtana esitetty samaan yhteyteen kuuluvia sanoja m-int anká-, lat un-cus ’koukku’, liett ánka ’silmukka’. — Ks. erikseen ongelma, joka ehkä kuuluu tähän yhteyteen.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 292 (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 188 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 141 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve)
- MUSz 1873–81 717 (+ tšer)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 31 (< ieur)
- Munkácsi 1901 ÁKE 118 (< ieur)
- Kalima 1915 OLR 232–33 (+ ka; ims > ven murt.)
- Räsänen 1920 SUST 48 272 (tšuv < tšer)
- Jacobsohn 1922 AuU 53
- FUV 1955 134 (sm ~ lp tšer; ~ m-int jne.)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 78 (tšer ? < tšuv)
- SKES 1958 431–32 (+ ly; ~ ? tšer; joko votj syrj vug ’kädensija, astian korva’ (elleivät nämä ~ sm vanko) unk ág ’oksa’ (ellei ~ sm hanka) tai < ieur)
- MSzFE 1967 71 (unk ei tähän)
- Joki 1973 SUST 151 295–96 (tšuv < tšer)
- Koivulehto 1986 CILT 38 261
- Rédei 1986 SbÖAW 468 54
- UEW 1988 719–20
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| MUSz 1873–81: s.v. ág | x | = saa[L P] vuogga 'viehe; onki, ongenkoukku', maN оҥго, M онгы 'rengas, silmukka, lenkki, sanka' | ||||
| EWTsch 2013: s.v. oŋgo | x | Puolesta: ma (< kma *oŋgз) ei ← tšuv | ma ja tšuv sanojen [ks. tätä] merkitykset liian kaukaiset lainaetymologian kannalta, keskinäinen vaikutus todennäköisempää | |||
| Holopainen 2019: 161–2 | + | Vastaan (puoltoargumentein) | muodollisesti ims, saa ja ma voisivat palautua kur asuun *oŋkə | |||
| Metsäranta 2020: 65 | + | Puolesta | sm o-e- säännöllisesti < kur *o-ə [paralleeleja]; sm e-vartaloiset sanat tyypillisesti kielen vanhinta sanastoa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1900 SUSA: 31–2 | x | = saa[L P] vuogga 'viehe; onki, ongenkoukku', ma оҥго 'rengas, silmukka, lenkki, sanka' ← jokin ieur k. (?arm t. traak-fryyg), vrt. mia áñka- 'koukku', kr ὄγκος 'väkä' | ||||
| Koivulehto 1986 CILT: 261 | + | + | Tarkennus: = ma ← (vkge t.) ? esige, vrt. mysa ango 'oka; ongenkoukku', angul 'onki' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Munkácsi 1901: 118–19 | x | + | = saaL P vuogga 'viehe; onki, ongenkoukku', Ko vuõg'g 'uistin, viehe, onki', Ki вӯӈӈк, T vī̮ŋ̄g id., ma оҥго 'rengas, silmukka, lenkki, sanka' ← ar > mia áñka-, av añku- 'koukku' | lähtömuodon vastineita kr ὄγκος 'väkä', lat uncus 'haka, koukku; liitin', mysa ango 'oka; ongenkoukku', angul 'onki', meng ongel, onga | ||
| Katz 2003: 273–4 | x | x | Tarkennus: ~ vanki ('aisa ym.') < ims-pe *wṓŋkə ~ *wăŋkə ← vkar *h2aŋkúm > av añku-, (⇒) mia aṅkuśá- 'koukku'; ma erikseen ← ar | suhde ~ vanki perustuu ims–pe vokaalien astevaihteluun | ||
| Holopainen 2019: 161–2 | - | + | Vastaan | semanttisesti ge etymologiaa heikompi |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1986 CILT: 261 | + | + | + | = ma ← vkge (t. esige), vrt. mysa ango 'oka; ongenkoukku', angul 'onki' | [paralleeleja substituutiosta *a → *o nasaalin edellä] | |
| LägLoS 1996: s.v. onki | x | Tarkennus: = saaP vuogga 'viehe; onki, ongenkoukku', ?ma оҥго 'rengas, silmukka, lenkki, sanka' ? ← kge *angan- t. ksk *angā-, vrt. msk angi 'kärki, sakara' (⇒ ǫngull 'ongenkoukku'), meng anga, onga 'oka; kärki', mysa ango (⇒ meng msaksi mysa angul) | edellyttää substituutiota *a → *o nasaalin edellä | |||
| Holopainen 2019: 161–2 | x | + | - | Puolesta (vasta-argumentein): ~ saa (< ksaa *vuoŋge) joko yhdessä tai erikseen ← ge); ma ei tähän | muodon puolesta ims, saa ja ma sanat sopisivat vastineiksi; semanttisesti parempi selitys kuin ← ar; marissa tuskin ge lainoja, mutta ma sana sopii ar lainaksi |
Ks. myös avoimesti määritelty lainaetymologia UED s.v. onki (← jokin kie sanan *h2onko- jatkaja)
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Yleistajuinen sivumme esittää nyt ongen varmana kantauralilaisena ja indoeurooppalaisperäisenä, vieläpä todennäköisesti arjalaisperäisenä sanana, mitä se ei kuitenkaan tähänastisen keskustelun (vrt. tutkimushistorialliset taulukot) valossa ole. Minusta selitystä olisi syytä korjata epävarmemmaksi ja vastaavasti myöntää mahdolliseksi lainanlähteeksi myös germaaninen sanue, jonka merkitys kuitenkin on lähempänä sekä itämerensuomen että saamen sanoja kuin arjalainen vastineensa. Yhteyttä marin sanaan voi kyllä puolustaa hypoteesilla, että vanhan perintösanan merkitykseen on vaikuttanut samankuuloinen sana germaanisissa kielissä, mutta jos ajattelemme näin, se olisi syytä myös kirjoittaa artikkeliin näkyville. --Sjunttila (keskustelu) 2. syyskuuta 2024 kello 21.32 (EEST)