Etymologiadata:imsm:onki
*onki
Vastineet:
mksm. *onki < kksm. *onki < vksm. *oŋkǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
onki (Agr ongi; yl.) ’Angel(haken)’, onkia paik. murt. myös ’urkkia, udella’, ongeta (paik. LounSm), ongittaa (Laat- ja PKarj, paik. Savo) ’onkia’, ongitella ’onkia, ongiskella (PKarj); urkkia, udella (paik. PSm); ärsytellä, piikitellä, letkautella (paik. itämurt.)’
~ ink oŋki, oŋkia | ka onki ’onki, ongenkoukku’, onkittoa ’onkia’, onkitella ’ongiskella; urkkia’ | ly oŋg(i) ’onki, ongenkoukku’, oŋgittada ’onkia’ | ve oŋg ’onki’, oŋgitada ’onkia’ | va e̮ntši, (Kukk) oŋki ’onki’, e̮ntšia (prs. e̮nd́in), (Kukk) oŋkia ’onkia’ | vi õng (g. õnge) ’onki, ongenkoukku’, õngitseda ’onkia’ (ims > ven murt. unga ’suuri kaarenmuotoinen kalanpyynnissä käytettävä rauta- t. teräskoukku’)
~ ink oŋki, oŋkia | ka onki ’onki, ongenkoukku’, onkittoa ’onkia’, onkitella ’ongiskella; urkkia’ | ly oŋg(i) ’onki, ongenkoukku’, oŋgittada ’onkia’ | ve oŋg ’onki’, oŋgitada ’onkia’ | va e̮ntši, (Kukk) oŋki ’onki’, e̮ntšia (prs. e̮nd́in), (Kukk) oŋkia ’onkia’ | vi õng (g. õnge) ’onki, ongenkoukku’, õngitseda ’onkia’ (ims > ven murt. unga ’suuri kaarenmuotoinen kalanpyynnissä käytettävä rauta- t. teräskoukku’)
= lp vuogˈgâ ’onki’, oagˈgot ’onkia’ | ? tšerL oŋgə̑, I oŋgo ’koukku; silmukka; rengas’ (? < t. > tšuv oŋgə̑, ungə̑ ’rengas’)
?? < ieur, lähinnä ehkä vkgerm *anga-n (mys ango ’koukku’, johd. *angu-la, josta ns Angel ’ongenkoukku, onki’); aiemmin on vertauskohtana esitetty samaan yhteyteen kuuluvia sanoja m-int anká-, lat un-cus ’koukku’, liett ánka ’silmukka’. — Ks. erikseen ongelma, joka ehkä kuuluu tähän yhteyteen.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 292 (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 188 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 141 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve)
- MUSz 1873–81 717 (+ tšer)
- Setälä 1900 SUSA 17:4 31 (< ieur)
- Munkácsi 1901 ÁKE 118 (< ieur)
- Kalima 1915 OLR 232–33 (+ ka; ims > ven murt.)
- Räsänen 1920 SUST 48 272 (tšuv < tšer)
- Jacobsohn 1922 AuU 53
- FUV 1955 134 (sm ~ lp tšer; ~ m-int jne.)
- E. Itkonen 1956 UAJ 28 78 (tšer ? < tšuv)
- SKES 1958 431–32 (+ ly; ~ ? tšer; joko votj syrj vug ’kädensija, astian korva’ (elleivät nämä ~ sm vanko) unk ág ’oksa’ (ellei ~ sm hanka) tai < ieur)
- MSzFE 1967 71 (unk ei tähän)
- Joki 1973 SUST 151 295–96 (tšuv < tšer)
- Koivulehto 1986 CILT 38 261
- Rédei 1986 SbÖAW 468 54
- UEW 1988 719–20
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
MUSz 1873–81: 717 | = psaa vuogga ’onki’, niittym oŋgo, vuorim oŋgǝ̑ ’koukku’ | [ks. tarkemmin] | ||||
Katz 2003: 273–74 | Vastaan | Ims ja marin sanat rinnakkaisia arjalaislainoja, eivät palaudu yhteiseen ur kantamuotoon | ||||
Holopainen 2019: 162 | Vaihtoehtoisena | Jos ims sanaa pidetään germaanilainana, on mari luultavasti erikseen lainattu ← ar *(H)anka- ’koukku’, vaikka muodollisesti ims, saa ja ma voivat palautua kur asuun *oŋki. |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Munkácsi 1901: 118–19 | ← ar, ~ sanskr 'áñka- ’koukku’ | |||||
Holopainen 2019: 162 | Vastaan | Ims sana on pikemminkin germaaninen laina (LÄGLOS) semanttisista syistä. Marin sana voi olla arjalaislaina (uskottavia germaanietymologioita marin sanoille ei tunneta), tällöin sanat eivät palaudu kantauralin asuun *oŋki, vaikka se muodollisesti olisikin mahdollista. |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 1986 CILT: 261 | ← kgerm *angan- [ks. tarkemmin] | |||||
Holopainen 2019: 162 | Puolesta |