Etymologiadata:imsm:erä

Sanatista

*erä

Vastineet:

mksm. *erä < kksm. *erä < vksm. *erä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

erä (Agr; yl.) ’erillinen osa, pala; pyyntiosuus; määrä, osa jstak määrästä; saalis, saanti; pieni olio; lapsi, poikanen; vaihe, tila; kerta; (vanh.) kaukomatka, pyyntimatka / getrenntes Stück von etw.; (An)teil; Partie; Mal’, monikkomuotoja: erikseen, erilleen, -llään, erittäin, johd. erakko (Gan 1786), erauta (Agr) ’erota, asettua erilleen asumaan’, erkaantua (Agr), yhd. erämaa (Agr eremaa, erimaa) (> vur mr erämarck, æremarck jne.)
~ ink eriksēerikseen’, erillǟerillään’, erittäin id., erahuaerota’ | ka erä(linnun)poikanen, pentu; saalis’, erikseherikseen, erillään’; erilläh, -lleherillään, erossa, erikseen’, eritteän, erittäjenerikseen; sangen’, erallaherillään, irrallaan’, erkautuoerota, erkaantua’ | ly eriže, -žierikseen, erilleen, erillään’ | ve eragata (prs. eragandeb) ’erota, erottua, erkaantua; erottautua, kuvastua, piirtyä’, eragoittaerottaa, kiskoa irti’ | va (Tsv) eräpōlīnulkopuolinen’, erillǟerillään’ | vi ärapois, irti’, era, E eräeri-, yksityinen’, erakerakko’, eraldadaeristää, erottaa, saattaa erilleen’, äraline, ise-ä.erikoinen, erityinen’ | li järā, jarā, jerā, je̮rāpois
= lpN ærrese maitomäärä, jonka vaadin t. lehmä (t. koko karja) kerralla lypsää’, N ærranit (Lu Ko) ’erota, erkaantua’, Lu ierētit, ǟrētit (Ko) ’erottaa’, Lu ierinpoissa’, N ērintoisista eronnut, itsekseen pysyttäytyvä’, N ērit (Lu) ’pois’, N ærĕb (In Ko) ’paitsi’ (mahd. kaikissakin näissä sm vaikutusta; osa adv.-muodoista vaikeasti selitettäviä). Ks. myös erehtyä, eri, ero ja eräs.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 70 (sm ~ vi)
  • Ahrens 1843 GrEhstn 91 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 82 (+ ve)
  • Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 80 (+ li)
  • Anderson 1893 Wandl 179 (+ lp, ostj āra ’pois’)
  • Ojansuu 1922 Pron 105 (+ ka)
  • *Rapola Vir 1936 106–21 (+ ostjI ärəγ ’erilleen’, tieto Toivoselta)
  • SKES 1955 40–41 (+ ostjE erət, ks. eräs; myös ostj ärəγ)
  • Steinitz 1958 NyK 60 165–67 (? ostj erət; ostj ärəγ ei tähän)
  • Häkkinen 1987 ES 37

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Anderson 1893: 179 = saa earri 'se maitoerä, jonka lehmä t. vaadin t. karja kerralla lypsää'
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Steinitz 1958 NyK: 165–7 = saa earri 'maitoerä, jonka lehmä t. vaadin t. karja kerralla lypsää', ha erət 'eräs, muutama'
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1988 UAJ: 291 ← ie *er-, vrt. mia ṛta 'erotettu', kr ἐρήμοσ 'yksinäinen'
Koivulehto 1991: 106 Tarkennus: vrt. lt irti 'avautua, ratketa'
Koivulehto 1999: 308 Tarkennus: ei ← esiar vaan vkarj
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Liukkonen 1999: 28–31 44 + + x < ksm *era ← ba *irā vrt. lt yrà lv ir 'on' ba ir- > ims er- kuten sanoissa hermo, herne ja perho; ksm e_a > ims e_ä kuten kannassa etä- ← ba; ei varmoja vastineita etäsukukielissä; lähtömuotona lt yrà 'on' < verbaalisubstantiivi *īrā 'määrä, osuus, erä' ⇐ irti 'avautua, ratketa' [ks. tarkemmin], mutta lv ir 'on' < lyhytvokaalinen variantti *irā, josta > ims; ba verbaalisubstantiivista on lainaa myös reikä


EVE:n sana-artikkeli

EVE:erä

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:erä