EVE:orja

From Sanat

orja

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *orja

  • suomen orja
  • karjalan orja
  • vepsän orj
  • vatjan orja
  • viron ori
  • eteläviron ori
  • liivin vȱŗa

Levikki ja merkitykset

Merkitys 'orja' tavataan suomessa, karjalassa, vatjassa (?), virossa ja etelävirossa (vepsässä 'maaorja'). Kaikissa näistä esiintyy kuitenkin myös merkitys 'palvelija'. Karjalassa tavataan myös merkitys 'rutiköyhä, kerjäläinen'.

Alkuperä

Orja periytyy uralilaisesta kantakielestä saakka. Kantauralin sanasta *orja periytyvät myös ersän уре, mokšan uŕä 'orja; palvelija', udmurtin вар 'orja; palvelija' sekä pohjoissaamen aivan erimerkityksinen oarji 'länsi, etelä'. Tällä pohjoissaamen sanalla on vastineet kaikissa saamelaiskielissä, mutta ne merkitsevät kussakin kielessä sitä ilmansuuntaa, jonka pitämällä Jäämeren rannikkoa pitkin kuljettaessa pääsee Pohjanmerelle. Saamen sanan kuulumista *orja-sanan yhteyteen on epäilty merkityssyistä, mutta äänteellisesti ei rinnastuksessa ole ongelmaa.

Saamen sanan semanttinen kehitys on helpommin selitettävissä, kun otetaan huomioon kantauralin sanan lainaetymologia: *orja on lainaa kanta-arjan etnonyymista (kansallisuudennimestä) *(H)ā́ryas, josta periytyy mm. sanskritin ā́ryaḥ 'arjalainen'. Tästä on sitten kehittynyt uralilaisella taholla 'orjan' merkitys; välimerkityksenä on voinut olla 'sotavangiksi joutunut arjalainen'. Tällaiselle semanttiselle kehitykselle on maailman kielissä paralleeleja: esimerkiksi ruotsin slav ja englannin slave 'orja' ovat lainautuneet latinan välityksellä kreikan sanasta σκλάβος, joka on lainaa slaavilaisten nimityksestä. Samoin amharan barya 'orja' on alkujaan viitannut Eritrean keskiosissa elävään etniseen ryhmään. Saamen sanan merkitys on varmaan sekin kehittynyt etnonyymin merkityksestä, kun etelän tai lännen suunnassa asuneen väestön nimitys on vakiintunut ilmansuunnan nimeksi. Tällekin kehitykselle löytyy paralleeliksi ainakin muinaisvenäjän ирей 'lintukoto, taianomainen valtakunta etelässä', joka on luultavasti lainaa samasta arjalaisesta sanasta, tarkemmin sen myöhemmästä iranilaisesta kehitysvaiheesta.

Aiemmassa tutkimuksessa uralilaiseen *orja-sanueeseen usein yhdistetty komin vere̮s 'puoliso, aviomies' ei voi kuulua tähän epäsäännöllisten äännevastaavuuksien takia. Se on erillinen laina kokonaan toisesta arjalaisesta sanueesta, luultavasti kantairanin sanasta *wiHrás 'mies' (tästä mm. avestan vīrō, keskipersian vīr; samaan indoeurooppalaiseen sanueeseen, eri reittiä myöten, alkujaan perustuvaksi on pidetty myös maan nimeä Viro).