osa

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *osa

suomen osa
karjalan osa
vepsän oza
vatjan õsa
viron osa
eteläviron osa
liivin vȯzā

Levikki ja merkitykset

karjala · vatja · viro · liivi · [5953 ]

Merkitys 'osa' löytyy kaikista itämerensuomalaisista kielistä. Liivissä ja vatjassa tavataan myös merkitys 'liha' ja suomen kaakkoismurteissa 'lihapala'. Karjalassa ja vepsässä sanalle on kehittynyt myös merkitys 'onni'.

Alkuperä

Sana on peritty uralilaisesta kantakielestä ja sillä on vastineita useissa sukukielissä. Näitä ovat pohjoissaamen oažži 'liha' (vastineet myös muissa saamelaiskielissä lukuunottamatta akkalansaamea), marin (johdos) ужаш 'osa, erä; annos; rooli' sekä luultavasti pohjoismansin ūńś 'takamus' (vastineita muissakin mansin kielissä) ja unkarin (johdos) ágyék 'lantio'. Alkuperäiseksi merkitykseksi voidaan rekonstruoida 'osa', josta 'lihan' ja 'onnen' merkitykset voidaan johtaa. Mansin ja unkarin vastineet ovat semanttisesti epävarmempia, mutta äänteellisesti ne ovat muiden uralilaisten kielten sanojen säännöllisiä vastineita. Kantauralin asuksi voidaan rekonstruoida *ońća. Alun perin kantauralin sana on lainattu arjalaisen kantakielen sanasta *Hanćas 'osa', josta on peräisin sanskritin kielen aṃśaḥ 'osa, osuus'.