Etymologiadata:imsm:sambas

*sambas

Vastineet:

Suomi: sammas
Karjala:
Vepsä:
Vatja: sammaz
Pohjoisviro: sammas
Eteläviro: sammas
Liivi:

mksm. *sambas < kksm. *sampas < vksm. *sampas (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sammas¹, sampas ’rajapyykki, rajakivi (Gan 1787; paik. LounSm); pylväs, patsas, paalu (InkVi; ? < vi); maailmanpatsas (Verml) / Grenzstein; Säule, Pfahl; (myth.) Weltsäule’
~ va sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ | vi sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas id. (mahd. johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)

? < arj *stambʰas, vrt. m-int stambhaḥ ’pylväs, pilari, paalu’ (vrt. liett stam̃bas ’kasvin varsi’, joka ilm. kuuluu samaan t. ainakin läheiseen sanaperheeseen). — Tähän ilm. myös kansanr. ihme-esine sampo (Kal; toisinnoissa myös mm. samppo, samp(p)u; samma, sammas (Verml 1817); sammi, sampi, sämpy), jonka on arveltu merkinneen mm. myyttistä maailmanpatsasta t. sen päässä olevaa Pohjantähteä, jonka ympäri tähtitaivaan »kirjokansi» kiertää, tai tällaisen palvontapylvästä.

Lähdekirjallisuus:

Schiefner 1850 MélR 1 71, 76 (sampo < ruots stamp ’huhmar, survin tms.’; sekoittunut omap. sanaan vi (Göseken) samba ’säde; (nykymerk.) pylväs jne.’)
Ahlqvist 1856 WotGr 150 (sm sammas ~ va vi)
Lindström 1866 Suomi 2:5 237 (+ Verml sammas ’sampo’)
Ahlqvist 1871 KO 125 (sampo ~ sammio)
J. Krohn 1883 SKirjH 198 (sampo demin. ← sammas)
Waronen 1896 SM 3 84 (Setälä suullisesti: sampo ~ sammakko)
K. Krohn 1901 FUFA 1 198 (id.)
Wiklund 1902 Kalevalafrågan 24 (< liett žambas ’palkin syrjä; (aik.) hammas’)
Setälä 1902–03 FUF 2 141–64 (+ va; samma ? ~ sammakko, sampi jne.)
Būga 1908 AistSt 27–28 (vi sambas < baltt, vrt. liett stam̃bas ’kasvin varsi’)
Holmberg Vir 1918 136 (sampa, sammas ’patsas’ ~ Sampo (maailmanpatsas))
Kalima Vir 1930 346–47 (liett ei mahdollinen semantt. syistä, sen sijaan ~ sanskr stambha- ’patsas’)
Setälä 1932 Sampo 197–344 (tutkimushistoriaa), 478–90 (sammas, sampo(i) ? ← sampa)
Kalima 1936 BL 158–59 (sammas? < arj)
SKES 1969 962 (s.v. sammas: sampo; yhtymäkohtia sampi pesyeeseen)
E. Uotila 1973 Euroasiatica 2:4 7 (sm *sampa ~ sanskr śamba- ’seiväs jne.’)
Kiparsky 1975 FUF 41 180 (m-int ehkä mahdollinen?)
Koivulehto Vir 1979 281 (Būgan selitys (< baltt) parempi kuin Kaliman etymologisesti samalähtöinen (< arj, vrt. m-int))
Turunen 1979 KalSanat 293–95 (tutkimushistoriaa)
T. Itkonen Vir 1983 201 (lounmurt. virolaisuus)
Nuutinen Vir 1987 55–56 (~ liett stambús ’kookas, vankka’)
Koivulehto 1999 Poluilla 230 ((< *sampas) < arj *stambʰas > m-int stambhaḥ)

[sammas Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Būga 1908: 27–8	+			← kba *sthambhas 'pylväs'
Kalima 1930 Vir: 346–7	-	-	+	Vastaan (puoltoargumentein)	Būgan kba rekonstruktio virheellinen. Lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]' ei merkitse 'pylvästä'. Sen mia vastine on stambha- 'pylväs, pilari, paalu'
Koivulehto 1979 Vir: 281	+	+	+	Puolesta	Lt sanan vuosituhansien takaisen ba vastineen merkitys on voinut olla lähempänä 'pylvästä'
Nuutinen 1987 Vir: 55–6	+	+		Puolesta	Samakantaisessa lt adjektiivissa stambùs säilynyt 'kookkaaseen, suureen, vankkaan' liittyviä merkityksiä
Holopainen 2019: 211–12	+	-	x	Vastaan (puoltoargumentein)	Ei syytä rekonstruoida varhaisempaa ’pylvään’ merkitystä ba sanalle, jos kie juuren *stemb^hH- merkitys ollut (LIV) 'tukeutua; ponnistaa'. Tämän vastineita myös mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?]

Arjalaisperäinen (1)
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Kalima 1930 Vir: 346–47	+		+		← ar > mia stambha- 'pylväs, pilari, paalu[; varsi, tuki, vahvistus; jäykkyys, halvaus]'	Edustus st- → s myös ba lainassa seiväs. Lähtömuoto = lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]'
Koivulehto 1999 BkFnf: 227, 230, 232	+	+	+	+	Puolesta	Kuuluu suppealevikkisiin a-lainoihin, jotka todnäk kantairanilaisia. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, suoda, syntyä, syttyä* ja taivas. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas
Sammallahti 2001 SUST: 402	+		+		Tarkennus: ← ar *stambha-s → saaP soabbi 'keppi, sauva, seiväs, kapula' (ellei tämä ← kie/ba/ge)	Ims:ssa arjalaisperäinen a-laina ja saamessa o-laina, kuten sm paras ~ saaP boaris 'vanha'. Lähtömuoto = lt, mysa stampf 'survin'
Parpola 2002 Tietol: 154–5	+	+			Puolesta	Mia stambhas ja skambhas esiintyvät maailmanpatsaan nimenä Veda-teksteissä, kuten sampo [ims kansanruonoissa]
Katz 2003: 244		-			Vastaan	Ar sana merkinnyt ohuempia sauvoja ja pylväitä [ks. tarkemmin]
Koivulehto 2005 Vir: 330–1		+		+	Puolesta	Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita]
Parpola 2005 JIndSt: 38, 47–9		+			Puolesta	Sampo-myytillä Haavion mukaan tausta arjalaisessa myytissä, jossa maailmanvuori–maailmanpatsas mäntänä kirnusi maitomerestä rikkauksia [ks. tarkemmin]
Parpola 2006 FS Carpelan: 166–87	+	+	+		Puolesta	Edustus st- → s- myös ba lainoissa sakara, saparo, seipi, suova, syrjä* ja ge lainoissa salpa, satama, saura, sija, suora, suota, suova ja suuri. [Lisää sampo-myytin arjalaistaustasta.] Lähtömuoto ⇐ kie *stembh- 'tukea, kannattaa' ~ *stebh- 'jäykistyä' > kge *staba 'keppi, sauva', lt stãbas, lv stabs 'patsas, pylväs'
Häkkinen 2009 SUSA: 22		+			Puolesta	Mytologiasanaston arjalaislainoja on myös sarajas
Hangaslahti 2016: 10–12		x			Puolesta (vasta-argumentein)	Uskontoon ja uskomuksiin liittyvät lainasanat muodostavat suurimman ryhmän maailman kielten lainasanojen semanttisista ryhmistä (Haspelmath & Tadmor 2009); sanskritin sanakirjoissa 'maailmankaikkeuden tukipilarin' merkitys ainoastaan sanalla skambhas, ei sanalla stambhas [ks. lisää mia sanan merkityksistä]
Holopainen 2019: 211–12	x	+	x		Tarkennus: ← ir t. kar *stamb^hHa-s (> mia)	As-vartaloita ei välttämättä ollut vielä kantauralissa (mitä on kuitenkin vaikea osoittaa useimmissa kielihaaroissa tapahtuneen loppukadon takia), joten laina voi olla vasta ir kielimuodosta, vaikka lähtömuoto ei niissä säilynyt olekaan. Lähtömuoto ⇐ kie *stembhH- 'tukeutua; ponnistaa' ⇒ mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?]

Arjalaisperäinen (2)
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Erdődi 1932 IF: 214–19	+	+	x	← mia skambhá- 'tuki(pylväs)'	Lähtömuoto ⇐ kie *skab^h-
Katz 2003: 244			+	Tarkennus: ← vkar *skambhᴐ́s > mia
Holopainen 2018 UH: 145	-			Vastaan	Substituutiolla s- ← sk- ei rinnakkaistapauksia

Hylätty etymologia: Arjalaisperäinen ← ar *śamba- > mia śamba- 'tanko, nuija', vrt. Holopainen 2018: 144, 2019: 211–12

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sammas

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:sambas