Etymologiadata:imsm:sambas
*sambas
Vastineet:
mksm. *sambas < kksm. *sampas < vksm. *sampas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sammas1, sampas ’rajapyykki, rajakivi (Gan 1787; paik. LounSm); pylväs, patsas, paalu (InkVi; ? < vi); maailmanpatsas (Verml) / Grenzstein; Säule, Pfahl; (myth.) Weltsäule’
~ va sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ | vi sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas id. (mahd. johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)
~ va sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ | vi sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas id. (mahd. johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)
? < arj *stambʰas, vrt. m-int stambhaḥ ’pylväs, pilari, paalu’ (vrt. liett stam̃bas ’kasvin varsi’, joka ilm. kuuluu samaan t. ainakin läheiseen sanaperheeseen). — Tähän ilm. myös kansanr. ihme-esine sampo (Kal; toisinnoissa myös mm. samppo, samp(p)u; samma, sammas (Verml 1817); sammi, sampi, sämpy), jonka on arveltu merkinneen mm. myyttistä maailmanpatsasta t. sen päässä olevaa Pohjantähteä, jonka ympäri tähtitaivaan »kirjokansi» kiertää, tai tällaisen palvontapylvästä.
Lähdekirjallisuus:
- Schiefner 1850 MélR 1 71, 76 (sampo < ruots stamp ’huhmar, survin tms.’; sekoittunut omap. sanaan vi (Göseken) samba ’säde; (nykymerk.) pylväs jne.’)
- Ahlqvist 1856 WotGr 150 (sm sammas ~ va vi)
- Lindström 1866 Suomi 2:5 237 (+ Verml sammas ’sampo’)
- Ahlqvist 1871 KO 125 (sampo ~ sammio)
- J. Krohn 1883 SKirjH 198 (sampo demin. ← sammas)
- Waronen 1896 SM 3 84 (Setälä suullisesti: sampo ~ sammakko)
- K. Krohn 1901 FUFA 1 198 (id.)
- Wiklund 1902 Kalevalafrågan 24 (< liett žambas ’palkin syrjä; (aik.) hammas’)
- Setälä 1902–03 FUF 2 141–64 (+ va; samma ? ~ sammakko, sampi jne.)
- Būga 1908 AistSt 27–28 (vi sambas < baltt, vrt. liett stam̃bas ’kasvin varsi’)
- Holmberg Vir 1918 136 (sampa, sammas ’patsas’ ~ Sampo (maailmanpatsas))
- Kalima Vir 1930 346–47 (liett ei mahdollinen semantt. syistä, sen sijaan ~ sanskr stambha- ’patsas’)
- Setälä 1932 Sampo 197–344 (tutkimushistoriaa), 478–90 (sammas, sampo(i) ? ← sampa)
- Kalima 1936 BL 158–59 (sammas? < arj)
- SKES 1969 962 (s.v. sammas: sampo; yhtymäkohtia sampi pesyeeseen)
- E. Uotila 1973 Euroasiatica 2:4 7 (sm *sampa ~ sanskr śamba- ’seiväs jne.’)
- Kiparsky 1975 FUF 41 180 (m-int ehkä mahdollinen?)
- Koivulehto Vir 1979 281 (Būgan selitys (< baltt) parempi kuin Kaliman etymologisesti samalähtöinen (< arj, vrt. m-int))
- Turunen 1979 KalSanat 293–95 (tutkimushistoriaa)
- T. Itkonen Vir 1983 201 (lounmurt. virolaisuus)
- Nuutinen Vir 1987 55–56 (~ liett stambús ’kookas, vankka’)
- Koivulehto 1999 Poluilla 230 ((< *sampas) < arj *stambʰas > m-int stambhaḥ)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Būga 1908: 27–28 | ~ balt, vrt. liettuan stam̃bas ’kasvin varsi’ | |||||
| Holopainen 2019: 211–12 | + | - | Vastaan (puoltoargumentein) | ← kar todennäköisempi kuin ← balt. Ei syytä rekonstruoida varhaisempaa ’pylvään’ merkitystä baltin sanalle, eli arjalainen sana on semanttisesti parempi originaali. Suppea levikki ei ole este arjalaiselle lainalle, ja se sopii hyvin muun arjalaisperäisen mytologisen sanaston joukkoon. Fonologian kannalta balttilainen etymologia on ongelmaton. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1930 Vir: 346–47 | ~ mint stambha- ’patsas’ | |||||
| Katz 2003: 244 | Vastaan | [ks. tarkemmin!] | ||||
| Parpola 2005: 47–48 | Puolesta | sampo-myytillä tausta arjalaisessa mytologiassa [ks. tarkemmin] | ||||
| Holopainen 2019: 211–12 | + | + | + | Puolesta | ← kar todennäköisempi kuin ← balt. Ei syytä rekonstruoida varhaisempaa ’pylvään’ merkitystä baltin sanalle, eli arjalainen sana on semanttisesti parempi originaali. Suppea levikki ei ole este arjalaiselle lainalle, ja se sopii hyvin muun arjalaisperäisen mytologisen sanaston joukkoon. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| E Uotila 1973: 7 | ← ar *śamba- ‘Stange, Keule’ | |||||
| Holopainen 2019: 211–12 | Vastaan (puoltoargumentein) | Uotilan etymologiaa ei voi suoraan hylätä, mutta kar *stambha- on todennäköisempi lähtömuoto, koska sanalla on uskottava indoeurooppalainen etymologia. |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Katz 2003: 244 | ← ar, vrt. skámbha- ‘Stütze, Strebepfeiler’ | |||||
| Holopainen 2019: 212 | - | Vastaan | Substituutio *s ← *sk ei uskottava rinnakkaistapausten puutteessa |