Etymologiadata:imsm:sambas
*sambas
Vastineet:
mksm. *sambas < kksm. *sampas < vksm. *sampas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sammas1, sampas ’rajapyykki, rajakivi (Gan 1787; paik. LounSm); pylväs, patsas, paalu (InkVi; ? < vi); maailmanpatsas (Verml) / Grenzstein; Säule, Pfahl; (myth.) Weltsäule’
~ va sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ | vi sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas id. (mahd. johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)
~ va sammaz (g. sampā) ’(aidan) pylväs, tolppa’ | vi sammas (g. samba), vanh. kiel. (Göseken) sambas id. (mahd. johd. kantasanasta *sampa ’patsas’)
? < arj *stambʰas, vrt. m-int stambhaḥ ’pylväs, pilari, paalu’ (vrt. liett stam̃bas ’kasvin varsi’, joka ilm. kuuluu samaan t. ainakin läheiseen sanaperheeseen). — Tähän ilm. myös kansanr. ihme-esine sampo (Kal; toisinnoissa myös mm. samppo, samp(p)u; samma, sammas (Verml 1817); sammi, sampi, sämpy), jonka on arveltu merkinneen mm. myyttistä maailmanpatsasta t. sen päässä olevaa Pohjantähteä, jonka ympäri tähtitaivaan »kirjokansi» kiertää, tai tällaisen palvontapylvästä.
Lähdekirjallisuus:
- Schiefner 1850 MélR 1 71, 76 (sampo < ruots stamp ’huhmar, survin tms.’; sekoittunut omap. sanaan vi (Göseken) samba ’säde; (nykymerk.) pylväs jne.’)
- Ahlqvist 1856 WotGr 150 (sm sammas ~ va vi)
- Lindström 1866 Suomi 2:5 237 (+ Verml sammas ’sampo’)
- Ahlqvist 1871 KO 125 (sampo ~ sammio)
- J. Krohn 1883 SKirjH 198 (sampo demin. ← sammas)
- Waronen 1896 SM 3 84 (Setälä suullisesti: sampo ~ sammakko)
- K. Krohn 1901 FUFA 1 198 (id.)
- Wiklund 1902 Kalevalafrågan 24 (< liett žambas ’palkin syrjä; (aik.) hammas’)
- Setälä 1902–03 FUF 2 141–64 (+ va; samma ? ~ sammakko, sampi jne.)
- Būga 1908 AistSt 27–28 (vi sambas < baltt, vrt. liett stam̃bas ’kasvin varsi’)
- Holmberg Vir 1918 136 (sampa, sammas ’patsas’ ~ Sampo (maailmanpatsas))
- Kalima Vir 1930 346–47 (liett ei mahdollinen semantt. syistä, sen sijaan ~ sanskr stambha- ’patsas’)
- Setälä 1932 Sampo 197–344 (tutkimushistoriaa), 478–90 (sammas, sampo(i) ? ← sampa)
- Kalima 1936 BL 158–59 (sammas? < arj)
- SKES 1969 962 (s.v. sammas: sampo; yhtymäkohtia sampi pesyeeseen)
- E. Uotila 1973 Euroasiatica 2:4 7 (sm *sampa ~ sanskr śamba- ’seiväs jne.’)
- Kiparsky 1975 FUF 41 180 (m-int ehkä mahdollinen?)
- Koivulehto Vir 1979 281 (Būgan selitys (< baltt) parempi kuin Kaliman etymologisesti samalähtöinen (< arj, vrt. m-int))
- Turunen 1979 KalSanat 293–95 (tutkimushistoriaa)
- T. Itkonen Vir 1983 201 (lounmurt. virolaisuus)
- Nuutinen Vir 1987 55–56 (~ liett stambús ’kookas, vankka’)
- Koivulehto 1999 Poluilla 230 ((< *sampas) < arj *stambʰas > m-int stambhaḥ)
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Būga 1908: 27–8 | + | ← kba *sthambhas 'pylväs' | ||||
| Kalima 1930 Vir: 346–7 | - | - | + | Vastaan (puoltoargumentein) | Būgan kba rekonstruktio virheellinen. Lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]' ei merkitse 'pylvästä'. Sen mia vastine on stambha- 'pylväs, pilari, paalu' | |
| Koivulehto 1979 Vir: 281 | + | + | + | Puolesta | Lt sanan vuosituhansien takaisen ba vastineen merkitys on voinut olla lähempänä 'pylvästä' | |
| Nuutinen 1987 Vir: 55–6 | + | + | Puolesta | Samakantaisessa lt adjektiivissa stambùs säilynyt 'kookkaaseen, suureen, vankkaan' liittyviä merkityksiä | ||
| Holopainen 2019: 211–12 | + | - | x | Vastaan (puoltoargumentein) | Ei syytä rekonstruoida varhaisempaa ’pylvään’ merkitystä ba sanalle, jos kie juuren *stembhH- merkitys ollut (LIV) 'tukeutua; ponnistaa'. Tämän vastineita myös mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1930 Vir: 346–47 | + | + | ← ar > mia stambha- 'pylväs, pilari, paalu[; varsi, tuki, vahvistus; jäykkyys, halvaus]' | Edustus st- → s myös ba lainassa seiväs. Lähtömuoto = lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]' | ||
| Koivulehto 1999 BKFNF: 227, 230, 232 | + | + | + | + | Puolesta | Kuuluu suppealevikkisiin *a-lainoihin, jotka todnäk kantairanilaisia. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, suoda, syntyä, syttyä ja taivas |
| Sammallahti 2001 SUST: 402 | + | + | Tarkennus: ← ar *stambha-s → saaP soabbi 'keppi, sauva, seiväs, kapula' (ellei tämä ← kie/ba/ge) | Ims:ssa arjalaisperäinen a-laina ja saamessa o-laina, kuten sm paras ~ saaP boaris 'vanha'. Lähtömuoto = lt, mysa stampf 'survin' | ||
| Parpola 2002 Tietol: 154–5 | + | + | Puolesta | Mia stambhas ja skambhas esiintyvät maailmanpatsaan nimenä Veda-teksteissä, kuten sampo [ims kansanruonoissa] | ||
| Katz 2003: 244 | - | Vastaan | Ar sana merkinnyt ohuempia sauvoja ja pylväitä [ks. tarkemmin] | |||
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1 | + | + | Puolesta | Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda | ||
| Parpola 2005 JIndSt: 38, 47–9 | + | Puolesta | Sampo-myytillä Haavion mukaan tausta arjalaisessa myytissä, jossa maailmanvuori–maailmanpatsas mäntänä kirnusi maitomerestä rikkauksia [ks. tarkemmin] | |||
| Parpola 2006 FS Carpelan: 166–87 | + | + | + | Puolesta | Edustus *st- → s- myös ba lainoissa sakara, saparo, seipi, suova, syrjä ja ge lainoissa salpa, satama, saura, sija, suora, suota, suova ja suuri. [Lisää sampo-myytin arjalaistaustasta.] Lähtömuoto ⇐ kie *stembh- 'tukea, kannattaa' ~ *stebh- 'jäykistyä' > kge *staba 'keppi, sauva', lt stãbas, lv stabs 'patsas, pylväs' | |
| Häkkinen 2009 SUSA: 22 | + | Puolesta | Mytologiasanaston arjalaislainoja on myös sarajas | |||
| Hangaslahti 2016: 10–12 | x | Puolesta (vasta-argumentein) | Uskontoon ja uskomuksiin liittyvät lainasanat muodostavat suurimman ryhmän maailman kielten lainasanojen semanttisista ryhmistä (Haspelmath & Tadmor 2009); sanskritin sanakirjoissa 'maailmankaikkeuden tukipilarin' merkitys ainoastaan sanalla skambhas, ei sanalla stambhas [ks. lisää mia sanan merkityksistä] | |||
| Holopainen 2019: 211–12 | x | + | x | Tarkennus: ← ir t. kar *stambhHa-s (> mia) | As-vartaloita ei välttämättä ollut vielä kantauralissa (mitä on kuitenkin vaikea osoittaa useimmissa kielihaaroissa tapahtuneen loppukadon takia), joten laina voi olla vasta ir kielimuodosta, vaikka lähtömuoto ei niissä säilynyt olekaan. Lähtömuoto ⇐ kie *stembhH- 'tukeutua; ponnistaa' ⇒ mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Erdődi 1932 IF: 214–19 | + | + | x | ← mia skambhá- 'tuki(pylväs)' | Lähtömuoto ⇐ kie *skabh- | |
| Katz 2003: 244 | + | Tarkennus: ← vkar *skambhᴐ́s > mia | ||||
| Holopainen 2018 UH: 145 | - | Vastaan | Substituutiolla *s- ← *sk- ei rinnakkaistapauksia |
Hylätty etymologia: Arjalaisperäinen ← ar *śamba- > mia śamba- 'tanko, nuija', vrt. Holopainen 2018: 144, 2019: 211–12