| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Kalima 1930 Vir: 346–47
|
+ |
|
+ |
|
← ar > mia stambha- 'pylväs, pilari, paalu[; varsi, tuki, vahvistus; jäykkyys, halvaus]'
|
Edustus st- → s myös ba lainassa seiväs. Lähtömuoto = lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]'
|
| Koivulehto 1999 BkFnf: 227, 230, 232
|
+ |
+ |
+ |
+
|
Puolesta
|
Kuuluu suppealevikkisiin *a-lainoihin, jotka todnäk kantairanilaisia. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, suoda, syntyä, syttyä ja taivas. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat ?aisa, aivan, apu, marras, ojas, sammas, suoda ja taivas
|
| Sammallahti 2001 SUST: 402
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: ← ar *stambha-s → saaP soabbi 'keppi, sauva, seiväs, kapula' (ellei tämä ← kie/ba/ge)
|
Ims:ssa arjalaisperäinen a-laina ja saamessa o-laina, kuten sm paras ~ saaP boaris 'vanha'. Lähtömuoto = lt, mysa stampf 'survin'
|
| Parpola 2002 Tietol: 154–5
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Mia stambhas ja skambhas esiintyvät maailmanpatsaan nimenä Veda-teksteissä, kuten sampo [ims kansanruonoissa]
|
| Katz 2003: 244
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Ar sana merkinnyt ohuempia sauvoja ja pylväitä [ks. tarkemmin]
|
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1
|
|
+ |
|
+
|
Puolesta
|
Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat myös peijas, ahne, herätä, iha, isota ja paksu [sanoja aisa ja aivan ei mainita]
|
| Parpola 2005 JIndSt: 38, 47–9
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Sampo-myytillä Haavion mukaan tausta arjalaisessa myytissä, jossa maailmanvuori–maailmanpatsas mäntänä kirnusi maitomerestä rikkauksia [ks. tarkemmin]
|
| Parpola 2006 FS Carpelan: 166–87
|
+ |
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Edustus *st- → s- myös ba lainoissa sakara, saparo, seipi, suova, syrjä ja ge lainoissa salpa, satama, saura, sija, suora, suota, suova ja suuri. [Lisää sampo-myytin arjalaistaustasta.] Lähtömuoto ⇐ kie *stembh- 'tukea, kannattaa' ~ *stebh- 'jäykistyä' > kge *staba 'keppi, sauva', lt stãbas, lv stabs 'patsas, pylväs'
|
| Häkkinen 2009 SUSA: 22
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Mytologiasanaston arjalaislainoja on myös sarajas
|
| Hangaslahti 2016: 10–12
|
|
x |
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Uskontoon ja uskomuksiin liittyvät lainasanat muodostavat suurimman ryhmän maailman kielten lainasanojen semanttisista ryhmistä (Haspelmath & Tadmor 2009); sanskritin sanakirjoissa 'maailmankaikkeuden tukipilarin' merkitys ainoastaan sanalla skambhas, ei sanalla stambhas [ks. lisää mia sanan merkityksistä]
|
| Holopainen 2019: 211–12
|
x |
+ |
x |
|
Tarkennus: ← ir t. kar *stambhHa-s (> mia)
|
As-vartaloita ei välttämättä ollut vielä kantauralissa (mitä on kuitenkin vaikea osoittaa useimmissa kielihaaroissa tapahtuneen loppukadon takia), joten laina voi olla vasta ir kielimuodosta, vaikka lähtömuoto ei niissä säilynyt olekaan. Lähtömuoto ⇐ kie *stembhH- 'tukeutua; ponnistaa' ⇒ mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?]
|
