Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Būga 1908: 27–8
|
+ |
|
|
|
← kba *sthambhas 'pylväs'
|
|
| Kalima 1930 Vir: 346–7
|
- |
- |
+ |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Būgan kba rekonstruktio virheellinen. Lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]' ei merkitse 'pylvästä'. Sen mia vastine on stambha- 'pylväs, pilari, paalu'
|
| Koivulehto 1979 Vir: 281
|
+ |
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Lt sanan vuosituhansien takaisen ba vastineen merkitys on voinut olla lähempänä 'pylvästä'
|
| Nuutinen 1987 Vir: 55–6
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Samakantaisessa lt adjektiivissa stambùs säilynyt 'kookkaaseen, suureen, vankkaan' liittyviä merkityksiä
|
| Holopainen 2019: 211–12
|
+ |
- |
x |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Ei syytä rekonstruoida varhaisempaa ’pylvään’ merkitystä ba sanalle, jos kie juuren *stembhH- merkitys ollut (LIV) 'tukeutua; ponnistaa'. Tämän vastineita myös mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?]
|
Arjalaisperäinen (1)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Kalima 1930 Vir: 346–47
|
+ |
|
+ |
|
← ar > mia stambha- 'pylväs, pilari, paalu[; varsi, tuki, vahvistus; jäykkyys, halvaus]'
|
Edustus st- → s myös ba lainassa seiväs. Lähtömuoto = lt stam̃bas 'kasvin varsi[; kelopuu; hierakka]'
|
| Koivulehto 1999 BKFNF: 227, 230, 232
|
+ |
+ |
+ |
+
|
Puolesta
|
Kuuluu suppealevikkisiin *a-lainoihin, jotka todnäk kantairanilaisia. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, suoda, syntyä, syttyä ja taivas
|
| Sammallahti 2001 SUST: 402
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: ← ar *stambha-s → saaP soabbi 'keppi, sauva, seiväs, kapula' (ellei tämä ← kie/ba/ge)
|
Ims:ssa arjalaisperäinen a-laina ja saamessa o-laina, kuten sm paras ~ saaP boaris 'vanha'. Lähtömuoto = lt, mysa stampf 'survin'
|
| Parpola 2002 Tietol: 154–5
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Mia stambhas ja skambhas esiintyvät maailmanpatsaan nimenä Veda-teksteissä, kuten sampo [ims kansanruonoissa]
|
| Katz 2003: 244
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Ar sana merkinnyt ohuempia sauvoja ja pylväitä [ks. tarkemmin]
|
| Koivulehto 2005 Vir: 330–1
|
|
+ |
|
+
|
Puolesta
|
Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda
|
| Parpola 2005 JIndSt: 38, 47–9
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Sampo-myytillä Haavion mukaan tausta arjalaisessa myytissä, jossa maailmanvuori–maailmanpatsas mäntänä kirnusi maitomerestä rikkauksia [ks. tarkemmin]
|
| Parpola 2006 FS Carpelan: 166–87
|
+ |
+ |
+ |
|
Puolesta
|
Edustus *st- → s- myös ba lainoissa sakara, saparo, seipi, suova, syrjä ja ge lainoissa salpa, satama, saura, sija, suora, suota, suova ja suuri. [Lisää sampo-myytin arjalaistaustasta.] Lähtömuoto ⇐ kie *stembh- 'tukea, kannattaa' ~ *stebh- 'jäykistyä' > kge *staba 'keppi, sauva', lt stãbas, lv stabs 'patsas, pylväs'
|
| Häkkinen 2009 SUSA: 22
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Mytologiasanaston arjalaislainoja on myös sarajas
|
| Hangaslahti 2016: 10–12
|
|
x |
|
|
Puolesta (vasta-argumentein)
|
Uskontoon ja uskomuksiin liittyvät lainasanat muodostavat suurimman ryhmän maailman kielten lainasanojen semanttisista ryhmistä (Haspelmath & Tadmor 2009); sanskritin sanakirjoissa 'maailmankaikkeuden tukipilarin' merkitys ainoastaan sanalla skambhas, ei sanalla stambhas [ks. lisää mia sanan merkityksistä]
|
| Holopainen 2019: 211–12
|
x |
+ |
x |
|
Tarkennus: ← ir t. kar *stambhHa-s (> mia)
|
As-vartaloita ei välttämättä ollut vielä kantauralissa (mitä on kuitenkin vaikea osoittaa useimmissa kielihaaroissa tapahtuneen loppukadon takia), joten laina voi olla vasta ir kielimuodosta, vaikka lähtömuoto ei niissä säilynyt olekaan. Lähtömuoto ⇐ kie *stembhH- 'tukeutua; ponnistaa' ⇒ mpr stabava-, av stəmbana, kr στὲμβω, tokA śäm B śama [merkitykset?]
|
Arjalaisperäinen (2)
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Erdődi 1932 IF: 214–19
|
+ |
+ |
x |
|
← mia skambhá- 'tuki(pylväs)'
|
Lähtömuoto ⇐ kie *skabh-
|
| Katz 2003: 244
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: ← vkar *skambhᴐ́s > mia
|
|
| Holopainen 2018 UH: 145
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Substituutiolla *s- ← *sk- ei rinnakkaistapauksia
|
Hylätty etymologia: Arjalaisperäinen ← ar *śamba- > mia śamba- 'tanko, nuija', vrt. Holopainen 2018: 144, 2019: 211–12
