Etymologiadata:imsm:mardas
*mardas
Vastineet:
mksm. *mardas (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
marras (: martaan; Agr »mardahalla carwalla»; paik. häm- ja itämurt. sekä PSm) ’kuolemaisillaan, kuoleman kielissä oleva, raihnas; kuollut, vainaja; kuoleman enne (esim. odottamaton saalis); kalmankalpea / im Sterben liegend, gebrechlich; tot, Toter; Todesomen (z. B. eine unerwartete Beute); totenblaß’, martauskapeet (Lizelius 1780) ’menninkäiset, vainajain henget’, marrasuhri (Agr) ’sovitusuhri?, ihmisuhri?’, marrastaa (KaakkHäme, paik. savmurt. EKPohjanm) ’enteillä sairaaksi tulemista, sairastaa kauan; vaivata’, marras (Lönnr 1874) ’mies-, urospuoli’, marraspuoli id., martohamppu ’koirashamppu’, marto (Gan 1787; savmurt. KPPohjanm Peräp Länsip) ’maho’, martua (Lönnr) ’ehtyä’
~ ink marras ’kuoleva, »kuolemaan määrätty»’ | ka marras ’loputon, ikuinen, iankaikkinen (kuollut); routa, kirsi’ | vi marras (g. marda) ’hauras, hento, herkästi tärveltyvä’, mardus ’(pahaenteinen) haamu, kummitus’ (sm > lpKo mǡ´rdes, Kld mā´rdes ’saalis, joka outoutensa tai epätavallisen pyyntisattuman tähden ennustaa saajalleen kuolemaa’)
~ ink marras ’kuoleva, »kuolemaan määrätty»’ | ka marras ’loputon, ikuinen, iankaikkinen (kuollut); routa, kirsi’ | vi marras (g. marda) ’hauras, hento, herkästi tärveltyvä’, mardus ’(pahaenteinen) haamu, kummitus’ (sm > lpKo mǡ´rdes, Kld mā´rdes ’saalis, joka outoutensa tai epätavallisen pyyntisattuman tähden ennustaa saajalleen kuolemaa’)
< k-arj / k-ir *mr̥tá-s (vrt. m-int mr̥tá-ḥ ’kuollut’, av mərᵊta- id.). — Näihin usein verratut mdE miŕd́e, M miŕd́ä, mə̑ŕd́ä ’mies, aviomies’ | votj murt ’ihminen; mies; vieras’ | syrj mort ’ihminen; mies’ ovat palautettavissa yhteiseen asuun *mertä, joka edellyttää toista, etuvokaalista arj (ir) astetta samasta ieur juuresta (ieur *mer-, *merə-, vrt. oss mærdæ ’kuolema’). Ks. myös marraskesi ja marraskuu.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 2 152 (sm martaus ~ vi mardus)
- Mikkola Vir 1902 72 (sm < ir: m-int av)
- Paasonen 1909 MdChr 96 (sm ~ md miŕd́e)
- Toivonen Vir 1918 79 (sm ? ~ votj muri̮, syrj murka ’maho’)
- T. I. Itkonen 1928 SUST 58 34 (lpKo Kld < sm)
- Setälä 1928 UJ 8 306 (sm marras sanan yhteyteen kuuluvat myös md miŕd́e, votj murt ja syrj mort)
- *Collinder 1932 Urgerm 86–87 (sm < m-int)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 179 (md miŕd́e jne. < *mertä)
- FUV 1955 132
- SKES 1958 335 (sm ~ vi marras, mardus ? votj muri̮, ? syrj murka < sgr *marta-s ? < k-arj *martas tai ? < k-arj *mr̥tas; sanoille md miŕd́e jne. < *mertä on vaikea esittää ieur lähtökohtaa)
- Joki 1973 SUST 151 280–81 (md miŕd́e jne. < ieur *mer-, *merə)
- FUV2 1977 143
- UEW 1988 699, 702
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mikkola 1902 Vir: 72 | ← ir | [ks. tarkemmin] | ||||
| Katz 1983: 174–177 | + | Tarkennus: originaalina varhaiskar *mr̥to- 'kuollut' | Semanttisesti sopiva lähtömuoto | |||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 925 | + | Tarkennus: originaalina ir *mr̥ta- | Jos originaalina *marta-, olettaisi imsm *o:ta *r:n edellä | |||
| Rédei 1986: 52–3 | + | Tarkennus: sm-pe *martas(e) *mr̥ta- ← varhaiskar *mr̥tás t *martas | Imsm -as viittaa arjalaislainojen varhaisimpaan kerrostumaan | |||
| K. Häkkinen 1987: 254 | Tarkennus: ei sm-pe | Ei syitä olettaa imsm sanan lainatun sm-pe kantakieleen | ||||
| Dolgopolsky 1989: 20 | Puolesta | Joko ← *mr̥tás t *martas | ||||
| Lušnikova 1990: 20 | Tarkennus: ← *martas | [ks. tarkemmin] | ||||
| Helimski 1992: ? | Puolesta | |||||
| Koivulehto 1999: 228–229 | Tarkennus: lähtömuoto *mr̥tá- | Rinnakkainen laina samasta originaalista *mr̥tá- kuin mrd-pe *mertä | ||||
| Katz 2003: 123 | Puolesta | [ks. Katz 1983] | ||||
| Holopainen 2019: 137–8 | Lisätieto | Imsm *a voi tässä olla joko < *-a- tai *-i̮r-; tarkkaa lähtömuotoa (*mr̥ta- vai *marta-) vaikea päätellä |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toivonen 1918 Vir: 79 | ? ~ ud muri̮, ko murka ’maho’ |