Etymologiadata:imsm:vaski
*vaski
Vastineet:
mksm. *vaski < kksm. *waski < vksm. *wäśkä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vaski (Agr; melko yl.) ’kupari; pronssi, messinki / Kupfer; Bronze, Messing’, johd. vaskitsa ’eräs raajaton lisko, Anguis’, yhd. vaskikäärme ’vaskitsa; (Raam kiel.) vaskesta tehty käärmeen kuva’, vaskipuhallin, -raha
~ ink vaski ’vaski’ | ka vaski id., vaskittša ’vaskitsa’ | ly vašk ’vaski; messinki; kupariraha, -hela’, vaškitš ’vaskitsa’ | ve vaśḱ ’vaski’, vaśḱits ’vaskitsa’, vaskimado id. | va vahtši, (Kukk) vaski ’vaski’, vaskimato ’vaskitsa’ | vi vask (g. vase) ’kupari’, vaskuss ’vaskitsa’ (uss ’käärme’) | li vašk ’kupari’
~ ink vaski ’vaski’ | ka vaski id., vaskittša ’vaskitsa’ | ly vašk ’vaski; messinki; kupariraha, -hela’, vaškitš ’vaskitsa’ | ve vaśḱ ’vaski’, vaśḱits ’vaskitsa’, vaskimado id. | va vahtši, (Kukk) vaski ’vaski’, vaskimato ’vaskitsa’ | vi vask (g. vase) ’kupari’, vaskuss ’vaskitsa’ (uss ’käärme’) | li vašk ’kupari’
= lpN væiˈke (U Lu), veški (In Ko Kld T) ’vaski’ | mdE uśke, M uśkä ’metallilanka; (messinki)ketju’ | tšerL waž, I wož ’malmi’ (vain yhd:oissa, esim. L kərtńi-w. ’rautamalmi’) | votj -veś: azveś ’hopea’ | syrj -i̮ś: ezi̮ś id. | vogE -küš: ätküš, I wəs: ɔ̈̄twəs, L -wəš: atwəš, P -wəs: atwəs ’lyijy’ (P woχ ’kupari, rauta’ < ostj) | ostjI wăγ, E wăχ, P ŏχ ’metalli, rauta; raha’ | unk vas ’rauta’ || samJr (m) ẃeśe, (t) jeśe ’rauta; raha’ | Jn bese ’rauta’ | T bása ’id.; metalli’ | slk ke̮zi̮, kwe̮z ’rauta, kaavinrauta’ | Km baza, waza ’rauta’ | Kb bazĕ | M baze | Taigi beiše id.
Ieur kielissä on ural sanoja muistuttavia sanoja, vrt. tokaari wäs, yasa ’kulta’, arm oski id. sekä näihin mahd. yhdistettävissä olevat lat aurum, liett áuksas ’kulta’. On esitetty, että sanat olisivat ieur kielissä lainoja < ural, mutta päinvastaistakin lainautumista on esitetty. Kyse on ilm. ns. kulkusanasta, joka on kulkeutunut eri kieliin erikseen, mistä äänt. erotkin saanevat selityksensä.
Lähdekirjallisuus:
- Tröster 1666 Dacia 182 (sm ~ unk)
- Ihre 1769 Gloss 2 1051 (goot < sm)
- Ganander 1787 NFL 3 274 (sm ~ vi)
- Gyarmathi 1799 Aff 215 (+ ostj woach, sam jese)
- Sjögren 1828 GS 1 403 (+ syrj)
- Sjögren 1832 GS 1 565 (+ va)
- Sjögren 1839 GS 1 634 (+ ka lp ja »tšuudi» vask)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 111 (+ ve)
- Pictet 1859 Origines 157 (sm ~ arm)
- Budenz 1867 NyK 6 468 (+ li)
- MUSz 1873–81 567
- CzF 6 1874 849 (ural ~ ieur)
- Anderson 1893 Wandl 107 (? + votj vog)
- Munkácsi 1895 EthnM 4 45, 87 (ugr < indoarj)
- Munkácsi 1895 NyK 25 382 (sm < arm)
- Paasonen 1896 KielLis 40 (+ md)
- Munkácsi 1897 NyK 27 164–65 (sm ~ votj syrj vog; oss < ural)
- Wichmann Vir 1897 23–25 (ir < ural)
- Gleye 1901 KSz 2 158 (arm < sgr)
- Wichmann 1908 MNy 4 296–97 (+ tšer)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 75
- Paasonen 1917 Beiträge 244–45
- Äimä 1919 SUST 45 132 (vog voχ < ostj)
- K. Donner 1920 SUST 49 132
- Jacobsohn 1922 AuU 99, 116, 121, 254
- Toivonen 1952 SUSA 56 12, 16
- FUV 1955 66
- *Aalto 1959 UAJ 31 33–40
- *Joki 1962 SUST 125 154–58
- MSzFE 1967 94, 169–70, 676
- *Joki 1973 SUST 151 339–40 (ural ? < ieur t. ieur < ural)
- *v. Hertzen 1973 SUSA 72 91–92 (ei lainattu ural kantakieleen, vaan eriytyneisiin kieliin kulkusanana)
- SKES 1975 1666 (+ ly; ural-ieur kulkusana)
- TESz 3 1976 1095
- Sammallahti 1979 FUF 43 38
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 6
- Janhunen 1983 SUST 185 120–21 (ksam ? < kantatokaari)
- UEW 1988 560–61, 843
- Sammallahti 1988 UrLang 541
- Napolskih 1989 SFU 25 81–82 (erikseen ural tytärkieliin < tokaari)
- EWUng 1995 1609