Etymologiadata:imsm:vasara
*vasara
Vastineet:
- Suomi: vasara
- Karjala: vasara
- Vepsä: vazaraine⇐
- Vatja: vasara
- Pohjoisviro: vasar
- Eteläviro: vassaŕ
- Liivi: vazār
mksm. *vasara < kksm. *wasara < vksm. *waśara (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vasara (Agr; yl.) ’Hammer’, vasaroida, vasartaa (paik. savmurt. ja ymp.) ’takoa vasaralla’
~ ink vassāra ’vasara’ | ka vasara | ly vazarain(e̮) | veP (kansanr.) vazara̮ińe | va (Kukk) vasara | vi vasar (g. -a) | li vazār id. (latv vesars, veser(i)s ’sepän vasara’ < vi t. li)
~ ink vassāra ’vasara’ | ka vasara | ly vazarain(e̮) | veP (kansanr.) vazara̮ińe | va (Kukk) vasara | vi vasar (g. -a) | li vazār id. (latv vesars, veser(i)s ’sepän vasara’ < vi t. li)
= lp væččer, vǣǯer ’vasara’ | mdE uźeŕ, viźiŕ, M uźəŕ ’kirves’
< arj, vrt. av vazra- ’nuija’, saka vaśära ’ukkosen vaaja; timantti’, kpers warz, wazr, npers gurz ’nuija’ (= m-int vájraḥ ’ukkosen vaaja; (myöh. myös) timantti’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 273a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 159 (+ va)
- Thomsen 1869 GSI 30 (+ lp)
- Ahlqvist 1871 KO 56 (+ li)
- Anderson 1879 Studien 126 (+ md; latv < vi t. li)
- Tomaschek 1880 SbAW 96 799 (< ir)
- Thomsen 1890 BFB 189, 286
- Paasonen 1896 KielLis 40
- Jacobsohn 1922 AuU 160 (< muin.-ir)
- Saareste 1924 LVEM 206 (+ ka)
- Toivonen 1952 SUSA 56 24
- FUV 1955 139
- *Joki 1973 SUST 151 339
- SKES 1975 1665 (+ ly ve)
- Mayrhofer 1976 EWAi 3 127
- FUV2 1977 150
- Rédei 1986 SbÖAW 468 63
- UEW 1988 815–16
- Mayrhofer 1986–2001 EWAia 2 492
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tomaschek 1880 SbAW: 799 | + | = saa[I] veeččir 'vasara', ers узере, mkš uźəŕ 'kirves' ← skolootti [ir], vrt. mia vajraḥ 'ukonvaaja', baktr vazra 'sotakirves, nuija', wahin, sanglitšin waǧák 'kirves'(< *vazrak) | ||||
| Thomsen 1890: 189 | + | + | Puolesta (← ir) | Vrt. myös av vazra- 'nuija' | ||
| Jacobsohn 1922: 116–21, 160 | x | x | Tarkennus: = saa md, ml. Šokša viźiŕ ← kir | Ur palataaliaffrikaatta/-sibilantti voi vastata suoraan mia palataaliaffrikaattaa, joten lainan on edellettävä ir sibilanttien ja affrikaattojen depalatalisaatiota; saamen ensitavun etuvokaali voi johtua palataalisen affrikaatan vaikutuksesta, šokšassa kmd *vu- > vi- palataalisen konsonantin edellä | ||
| Toivonen 1952 SUSA: 24 | + | Tarkennus: = saa md < ksgr *vaśara ← kar *vaźra- → mia, av pers gurz 'nuija' | Vasaran kaksoismerkitys (mordvassa 'kirves') osoittaa lainan merkinneen muinaisten (kie vaihetta myöhempien) indoeurooppalaisten vasarakirveskulttuurin kivisiä vasarakirveitä (vrt. Äyräpää) | |||
| Joki 1988 UrL: 584 | + | Puolesta | Alkuperäinen merkitys 'kirves' säilynyt mordvassa, ims:ssa syrjäytynyt ba lainan kirves vaikutuksesta | |||
| Koivulehto 1994 LU: 1–2 | + | Puolesta | Saa[P] ea < *a palataalisen affrikaatan edellä myös sanassa geahči 'kärki, pää, nokka' = kasa | |||
| Carpelan & Parpola 2001 SUST: 125 | - | + | Tarkennus: ksgr ← kar t. kiar, vrt. mia av | Laina ei voi olla kantairanista, jossa sibilantit olivat [jo] depalataalistuneet. Pronssityökalujen ora ja vasara nimet on saatu indoarjalaisesta Abaševon kulttuurista, kuten niin ikään metallurgiaan liittyvä md–ma–pe mehiläisvahan nimitys [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ? ⇐ kie √weǵ- 'saada valtaa' | ||
| Koivulehto 2001 TiTa: 1: 52 | + | Puolesta | Saanut välivokaalin -a- ääntämisen helpottamiseksi | |||
| Katz 2003: 267 | + | + | Tarkennus: < ksm–pe *wăč́ará (~ *wḗč́ara > *wḗč́ärä > saa) ← vkar *wáj̆́rɔ- > mia av | Saa jälkitavun vokaaleissa progressiivinen palatalisaatio. Lähtömuoto ~ kr (w)άγνυμι 'rikon' | ||
| Häkkinen J 2009: 23 | + | Puolesta | Vastaavuus ims *a ~ mdŠokša *i (? < kur *a/*e̮) ar lainoissa marras ja vasara sekä sanassa vaski | |||
| Häkkinen J 2012 FUF: 18–20 | + | Tarkennus: ims–md ja saa–šokša rinnakkaislainoja | Kar sana lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin, šokšassa *e-edustus *weśara > viźiŕ kuten saamessa | |||
| Parpola 2012 SUST: 161 | + | Puolesta | Lainautunut Sejma-Turbinon sotureiden asetta merkinneestä sanasta | |||
| Vainik 2014 ESUKA: 151 | + | Puolesta | Arjalaisperäisiä työvälineiden nimityksiä ovat kehrä, ora, petkel, suka ja vasara | |||
| Parpola 2015: 63 | + | Puolesta | Sana on alkuun viitannut Sejma–Turbinon sotakirveisiin, mutta saanut 'vasaran' merkityksensä skandinaavien Thor-jumalalta | |||
| Aikio 2015 SUSA: 42 | x | Tarkennus: ei rinnakkaislainoja | Šokšassa kmd *u- > vi- palataalisen konsonantin edellä, joten erillislainaoletus tarpeeton | |||
| Holopainen 2019: 292–3 | x | + | Tarkennus: = saaP veahčir 'vasara', md < urL *waćara ← kar *waʒ́ra > mia av | Kuuluu alunperin mytologisiin arjalaislainoihin kuten jumala |
EVE:n sana-artikkeli
Sibilantti
Sana kuuluu tapauksiin, jossa esiintyy pohjoiskarjalassa ja pohjoisemmassa eteläkarjalassa s ~ z: KKS:ssa Uhtua Vuokkiniemi Kontokki vasara, Tunkua Rukajärvi Tver vazara (vrt. esim. *vasa > Uh Vn Kn vaša, Tu Rj Tv važa). Nämä tapaukset usein edustavat kantasuomen *c:tä, esim. tyyppi osra ~ ozra < *ocra tai Vn käsi < *käci. Lainaetymologian nojalla myös tässä on ollut aikanaan *ć. Eteläviron tosin ei tue rekonstruktiota **vacara eikä tällainen säilymä muutenkaan olisi oikein odotettavaa, kun silti esim. *kusi < *kući < *kuńći. Onkohan tälle löydettävissä jotain muuta, hieman hienosäädettyä selitystä? --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. kesäkuuta 2021 kello 20.29 (EEST)