Etymologiadata:imsm:vasara
*vasara
Vastineet:
- Suomi: vasara
- Karjala: vasara
- Vepsä: vazaraine←
- Vatja: vasara
- Pohjoisviro: vasar
- Eteläviro: vassaŕ
- Liivi: vazār
mksm. *vasara < kksm. *wasara < vksm. *waśara (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
Etymologiadata:imsm:vasara/ssa
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Anderson 1879: 126 | = md |
Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
Tomaschek 1880: 126 | ← ir [ks. tarkemmin!] | |||||
Lakó NyK 1941: 40 | + | Tarkennus | er asu viźiŕ sekundääristi etuvokaalinen < kmd *vuźër | |||
Gamkrelidze & Ivanov 1984: 928 | + | Puolesta | Lainattu muinaisir kielestä ("Заимствование из раннеиранского с компактным (шипящим) спирантом"), vrt av vazra-, khotanin saka vaśära | |||
Lušnikova 1990: 33, 283–284 | Puolesta | |||||
Katz 2003: 267 | Puolesta | |||||
2004 NES: s.v. vasara | Puolesta | Vanha kulttuurisana, saattaa liittyä muinaisten indoeurooppalaisten edustamaan ja levittämään vasarakirveskulttuuriin | ||||
J Häkkinen 2009 SUSA: 23–4 | Lisätieto | Kuuluu perintösanoihin, joissa esiintyy vastaavuus imsm *a ~ md *i | ||||
2012 EES: s.v. vasar | Puolesta | ← kiir *vaźra- | ||||
J Häkkinen 2012 FUF: 18–20 | + | Tarkennus: rinnakkaislainoja | osa ersän murteista viittaa *e-murteeseen (*veśara), kar sana on lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin | |||
Parpola 2012 SUST: 161 | Puolesta | |||||
Parpola 2015: 63 | Puolesta | |||||
Aikio 2015 SUSA: 42 | + | Tarkennus: ersä ei viittaa erillislainaan | erKažl viźiŕ on yleisersäläisen asun uźeŕ säännöllinen jatkaja | |||
Holopainen 2019: 292–3 | + | Tarkennus: lur *waćara | ims, saa, md sanat voidaan palauttaa yhteiseen lur muotoon (*waćara ← kiir *wáʒ́ra-), eli tuskin rinnakkaislainoja |
Keskustelu
Sibilantti
Sana kuuluu tapauksiin, jossa esiintyy pohjoiskarjalassa ja pohjoisemmassa eteläkarjalassa s ~ z: KKS:ssa Uhtua Vuokkiniemi Kontokki vasara, Tunkua Rukajärvi Tver vazara (vrt. esim. *vasa > Uh Vn Kn vaša, Tu Rj Tv važa). Nämä tapaukset usein edustavat kantasuomen *c:tä, esim. tyyppi osra ~ ozra < *ocra tai Vn käsi < *käci. Lainaetymologian nojalla myös tässä on ollut aikanaan *ć. Eteläviron tosin ei tue rekonstruktiota **vacara eikä tällainen säilymä muutenkaan olisi oikein odotettavaa, kun silti esim. *kusi < *kući < *kuńći. Onkohan tälle löydettävissä jotain muuta, hieman hienosäädettyä selitystä? --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. kesäkuuta 2021 kello 20.29 (EEST)