Etymologiadata:imsm:vasara
*vasara
Vastineet:
- Suomi: vasara
- Karjala: vasara
- Vepsä: vazaraine⇐
- Vatja: vasara
- Pohjoisviro: vasar
- Eteläviro: vassaŕ
- Liivi: vazār
mksm. *vasara < kksm. *wasara < vksm. *waśara (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vasara (Agr; yl.) ’Hammer’, vasaroida, vasartaa (paik. savmurt. ja ymp.) ’takoa vasaralla’
~ ink vassāra ’vasara’ | ka vasara | ly vazarain(e̮) | veP (kansanr.) vazara̮ińe | va (Kukk) vasara | vi vasar (g. -a) | li vazār id. (latv vesars, veser(i)s ’sepän vasara’ < vi t. li)
~ ink vassāra ’vasara’ | ka vasara | ly vazarain(e̮) | veP (kansanr.) vazara̮ińe | va (Kukk) vasara | vi vasar (g. -a) | li vazār id. (latv vesars, veser(i)s ’sepän vasara’ < vi t. li)
= lp væččer, vǣǯer ’vasara’ | mdE uźeŕ, viźiŕ, M uźəŕ ’kirves’
< arj, vrt. av vazra- ’nuija’, saka vaśära ’ukkosen vaaja; timantti’, kpers warz, wazr, npers gurz ’nuija’ (= m-int vájraḥ ’ukkosen vaaja; (myöh. myös) timantti’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 273a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 159 (+ va)
- Thomsen 1869 GSI 30 (+ lp)
- Ahlqvist 1871 KO 56 (+ li)
- Anderson 1879 Studien 126 (+ md; latv < vi t. li)
- Tomaschek 1880 SbAW 96 799 (< ir)
- Thomsen 1890 BFB 189, 286
- Paasonen 1896 KielLis 40
- Jacobsohn 1922 AuU 160 (< muin.-ir)
- Saareste 1924 LVEM 206 (+ ka)
- Toivonen 1952 SUSA 56 24
- FUV 1955 139
- *Joki 1973 SUST 151 339
- SKES 1975 1665 (+ ly ve)
- Mayrhofer 1976 EWAi 3 127
- FUV2 1977 150
- Rédei 1986 SbÖAW 468 63
- UEW 1988 815–16
- Mayrhofer 1986–2001 EWAia 2 492
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Anderson 1879: 126 | = md |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tomaschek 1880: 126 | ← ir [ks. tarkemmin!] | |||||
| Lakó NyK 1941: 40 | + | Tarkennus | er asu viźiŕ sekundääristi etuvokaalinen < kmd *vuźër | |||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 928 | + | Puolesta | Lainattu muinaisir kielestä ("Заимствование из раннеиранского с компактным (шипящим) спирантом"), vrt av vazra-, khotanin saka vaśära | |||
| Lušnikova 1990: 33, 283–284 | Puolesta | |||||
| Katz 2003: 267 | Puolesta | |||||
| NES 2004: s.v. vasara | Puolesta | Vanha kulttuurisana, saattaa liittyä muinaisten indoeurooppalaisten edustamaan ja levittämään vasarakirveskulttuuriin | ||||
| J Häkkinen 2009 SUSA: 23–4 | Lisätieto | Kuuluu perintösanoihin, joissa esiintyy vastaavuus imsm *a ~ md *i | ||||
| EES 2012: s.v. vasar | Puolesta | ← kiir *vaźra- | ||||
| J Häkkinen 2012 FUF: 18–20 | + | Tarkennus: rinnakkaislainoja | osa ersän murteista viittaa *e-murteeseen (*veśara), kar sana on lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin | |||
| Parpola 2012 SUST: 161 | Puolesta | |||||
| Parpola 2015: 63 | Puolesta | |||||
| Aikio 2015 SUSA: 42 | + | Tarkennus: ersä ei viittaa erillislainaan | erKažl viźiŕ on yleisersäläisen asun uźeŕ säännöllinen jatkaja | |||
| Holopainen 2019: 292–3 | + | Tarkennus: lur *waćara | ims, saa, md sanat voidaan palauttaa yhteiseen lur muotoon (*waćara ← kiir *wáʒ́ra-), eli tuskin rinnakkaislainoja |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Sibilantti
Sana kuuluu tapauksiin, jossa esiintyy pohjoiskarjalassa ja pohjoisemmassa eteläkarjalassa s ~ z: KKS:ssa Uhtua Vuokkiniemi Kontokki vasara, Tunkua Rukajärvi Tver vazara (vrt. esim. *vasa > Uh Vn Kn vaša, Tu Rj Tv važa). Nämä tapaukset usein edustavat kantasuomen *c:tä, esim. tyyppi osra ~ ozra < *ocra tai Vn käsi < *käci. Lainaetymologian nojalla myös tässä on ollut aikanaan *ć. Eteläviron tosin ei tue rekonstruktiota **vacara eikä tällainen säilymä muutenkaan olisi oikein odotettavaa, kun silti esim. *kusi < *kući < *kuńći. Onkohan tälle löydettävissä jotain muuta, hieman hienosäädettyä selitystä? --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. kesäkuuta 2021 kello 20.29 (EEST)