Etymologiadata:imsm:vasara

Sanatista

*vasara

Vastineet:

mksm. *vasara < kksm. *wasara < vksm. *waśara (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vasara (Agr; yl.) ’Hammer’, vasaroida, vasartaa (paik. savmurt. ja ymp.) ’takoa vasaralla
~ ink vassāravasara’ | ka vasara | ly vazarain(e̮) | veP (kansanr.) vazara̮ińe | va (Kukk) vasara | vi vasar (g. -a) | li vazār id. (latv vesars, veser(i)ssepän vasara’ < vi t. li)
= lp væččer, vǣǯervasara’ | mdE uźeŕ, viźiŕ, M uźəŕkirves
< arj, vrt. av vazra-nuija’, saka vaśäraukkosen vaaja; timantti’, kpers warz, wazr, npers gurznuija’ (= m-int vájraḥukkosen vaaja; (myöh. myös) timantti’).
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1787 NFL 3 273a (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 159 (+ va)
  • Thomsen 1869 GSI 30 (+ lp)
  • Ahlqvist 1871 KO 56 (+ li)
  • Anderson 1879 Studien 126 (+ md; latv < vi t. li)
  • Tomaschek 1880 SbAW 96 799 (< ir)
  • Thomsen 1890 BFB 189, 286
  • Paasonen 1896 KielLis 40
  • Jacobsohn 1922 AuU 160 (< muin.-ir)
  • Saareste 1924 LVEM 206 (+ ka)
  • Toivonen 1952 SUSA 56 24
  • FUV 1955 139
  • *Joki 1973 SUST 151 339
  • SKES 1975 1665 (+ ly ve)
  • Mayrhofer 1976 EWAi 3 127
  • FUV2 1977 150
  • Rédei 1986 SbÖAW 468 63
  • UEW 1988 815–16
  • Mayrhofer 1986–2001 EWAia 2 492

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Anderson 1879: 126 = md
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Tomaschek 1880: 126 ← ir [ks. tarkemmin!]
Lakó NyK 1941: 40 + Tarkennus er asu viźiŕ sekundääristi etuvokaalinen < kmd *vuźër
Gamkrelidze & Ivanov 1984: 928 + Puolesta Lainattu muinaisir kielestä ("Заимствование из раннеиранского с компактным (шипящим) спирантом"), vrt av vazra-, khotanin saka vaśära
Lušnikova 1990: 33, 283–284 Puolesta
Katz 2003: 267 Puolesta
NES 2004: s.v. vasara Puolesta Vanha kulttuurisana, saattaa liittyä muinaisten indoeurooppalaisten edustamaan ja levittämään vasarakirveskulttuuriin
J Häkkinen 2009 SUSA: 23–4 Lisätieto Kuuluu perintösanoihin, joissa esiintyy vastaavuus imsm *a ~ md *i
EES 2012: s.v. vasar Puolesta ← kiir *vaźra-
J Häkkinen 2012 FUF: 18–20 + Tarkennus: rinnakkaislainoja osa ersän murteista viittaa *e-murteeseen (*veśara), kar sana on lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin
Parpola 2012 SUST: 161 Puolesta
Parpola 2015: 63 Puolesta
Aikio 2015 SUSA: 42 + Tarkennus: ersä ei viittaa erillislainaan erKažl viźiŕ on yleisersäläisen asun uźeŕ säännöllinen jatkaja
Holopainen 2019: 292–3 + Tarkennus: lur *waćara ims, saa, md sanat voidaan palauttaa yhteiseen lur muotoon (*waćara ← kiir *wáʒ́ra-), eli tuskin rinnakkaislainoja

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vasara

Keskustelu

Sibilantti

Sana kuuluu tapauksiin, jossa esiintyy pohjoiskarjalassa ja pohjoisemmassa eteläkarjalassa s ~ z: KKS:ssa Uhtua Vuokkiniemi Kontokki vasara, Tunkua Rukajärvi Tver vazara (vrt. esim. *vasa > Uh Vn Kn vaša, Tu Rj Tv važa). Nämä tapaukset usein edustavat kantasuomen *c:tä, esim. tyyppi osra ~ ozra < *ocra tai Vn käsi < *käci. Lainaetymologian nojalla myös tässä on ollut aikanaan *ć. Eteläviron tosin ei tue rekonstruktiota **vacara eikä tällainen säilymä muutenkaan olisi oikein odotettavaa, kun silti esim. *kusi < *kući < *kuńći. Onkohan tälle löydettävissä jotain muuta, hieman hienosäädettyä selitystä? --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. kesäkuuta 2021 kello 20.29 (EEST)