Etymologiadata:imsm:vasara/th
Kesken; jatkan lähipäivinä
saaE vietjere 'vasara' saaL viehtjer 'vasara' saaP veahčir 'vasara' saaI veeččir 'vasara' saaKo viẹ´ččer 'vasara' saaKi vēᴰ́ᴢ̌́er̜ ве̄жяр 'vasara' ers uźeŕe узере 'kirves' mkš uźəŕ 'kirves'
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tomaschek 1880 SbAW: 799 | + | = saa[I] veeččir 'vasara', ers узере, mkš uźəŕ 'kirves' ← skolootti [ir], vrt. mia vadžra, baktr vazra 'sotakirves, nuija', wahin, sanglitšin waǧák 'kirves'(< *vazrak) | ||||
| Lakó NyK 1941: 40 | + | Tarkennus | er asu viźiŕ sekundääristi etuvokaalinen < kmd *vuźër | |||
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 928 | + | Puolesta | Lainattu muinaisir kielestä ("Заимствование из раннеиранского с компактным (шипящим) спирантом"), vrt av vazra-, khotanin saka vaśära | |||
| Lušnikova 1990: 33, 283–284 | Puolesta | |||||
| Koivulehto 1994 LU: 1–2 | + | (Puolesta) | saa ea johtuu palataalisen affrikaatan aiheuttamasta etuvokaalistumisessa, kuten sanassa saa[P] geahči 'kärki, pää, nokka' = kasa | |||
| Katz 2003: 267 | Puolesta | |||||
| NES 2004: s.v. vasara | Puolesta | Vanha kulttuurisana, saattaa liittyä muinaisten indoeurooppalaisten edustamaan ja levittämään vasarakirveskulttuuriin | ||||
| Häkkinen J 2009: 23 | + | Tarkennus: = ers ← ar | Vastaavuus ims *a ~ md *i (? < kur *a/*e̮) ar lainoissa marras ja vasara sekä sanassa vaski | |||
| EES 2012: s.v. vasar | Puolesta | ← kiir *vaźra- | ||||
| Häkkinen J 2012 FUF: 18–20 | + | Tarkennus: rinnakkaislainoja | osa ersän murteista viittaa *e-murteeseen (*veśara), kar sana on lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin | |||
| Parpola 2012 SUST: 161 | Puolesta | |||||
| Parpola 2015: 63 | Puolesta | |||||
| Aikio 2015 SUSA: 42 | + | Tarkennus: ersä ei viittaa erillislainaan | erKažl viźiŕ on yleisersäläisen asun uźeŕ säännöllinen jatkaja | |||
| Holopainen 2019: 292–3 | + | Tarkennus: lur *waćara | ims, saa, md sanat voidaan palauttaa yhteiseen lur muotoon (*waćara ← kiir *wáʒ́ra-), eli tuskin rinnakkaislainoja |