| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Tomaschek 1880 SbAW: 799
|
|
|
+ |
|
= saa[I] veeččir 'vasara', ers узере, mkš uźəŕ 'kirves' ← skolootti [ir], vrt. mia vajraḥ 'ukonvaaja', baktr vazra 'sotakirves, nuija', wahin, sanglitšin waǧák 'kirves'(< *vazrak)
|
|
| Thomsen 1890: 189
|
|
+ |
+ |
|
Puolesta (← ir)
|
Vrt. myös av vazra- 'nuija'
|
| Jacobsohn 1922: 116–21, 160
|
x |
|
x |
|
Tarkennus: = saa md, ml. Šokša viźiŕ ← kir
|
Ur palataaliaffrikaatta/-sibilantti voi vastata suoraan mia palataaliaffrikaattaa, joten lainan on edellettävä ir sibilanttien ja affrikaattojen depalatalisaatiota; saamen ensitavun etuvokaali voi johtua palataalisen affrikaatan vaikutuksesta, šokšassa kmd *vu- > vi- palataalisen konsonantin edellä
|
| Toivonen 1952 SUSA: 24
|
|
+ |
|
|
Tarkennus: = saa md < ksgr *vaśara ← kar *vaźra- → mia, av pers gurz 'nuija'
|
Vasaran kaksoismerkitys (mordvassa 'kirves') osoittaa lainan merkinneen muinaisten (kie vaihetta myöhempien) indoeurooppalaisten vasarakirveskulttuurin kivisiä vasarakirveitä (vrt. Äyräpää)
|
| Joki 1988 UrL: 584
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Alkuperäinen merkitys 'kirves' säilynyt mordvassa, ims:ssa syrjäytynyt ba lainan kirves vaikutuksesta
|
| Koivulehto 1994 LU: 1–2
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Saa[P] ea < *a palataalisen affrikaatan edellä myös sanassa geahči 'kärki, pää, nokka' = kasa
|
| Carpelan & Parpola 2001 SUST: 125
|
- |
+ |
|
|
Tarkennus: ksgr ← kar t. kiar, vrt. mia av
|
Laina ei voi olla kantairanista, jossa sibilantit olivat [jo] depalataalistuneet. Pronssityökalujen ora ja vasara nimet on saatu indoarjalaisesta Abaševon kulttuurista, kuten niin ikään metallurgiaan liittyvä md–ma–pe mehiläisvahan nimitys [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ? ⇐ kie √weǵ- 'saada valtaa'
|
| Koivulehto 2001 TiTa: 1: 52
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Saanut välivokaalin -a- ääntämisen helpottamiseksi
|
| Katz 2003: 267
|
+ |
|
+ |
|
Tarkennus: < ksm–pe *wăč́ará (~ *wḗč́ara > *wḗč́ärä > saa) ← vkar *wáj̆́rɔ- > mia av
|
Saa jälkitavun vokaaleissa progressiivinen palatalisaatio. Lähtömuoto ~ kr (w)άγνυμι 'rikon'
|
| Häkkinen J 2009: 23
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Vastaavuus ims *a ~ mdŠokša *i (? < kur *a/*e̮) ar lainoissa marras ja vasara sekä sanassa vaski
|
| Häkkinen J 2012 FUF: 18–20
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: ims–md ja saa–šokša rinnakkaislainoja
|
Kar sana lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin, šokšassa *e-edustus *weśara > viźiŕ kuten saamessa
|
| Parpola 2012 SUST: 161
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Lainautunut Sejma-Turbinon sotureiden asetta merkinneestä sanasta
|
| Vainik 2014 ESUKA: 151
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Arjalaisperäisiä työvälineiden nimityksiä ovat kehrä, ora, petkel, suka ja vasara
|
| Parpola 2015: 63
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Sana on alkuun viitannut Sejma–Turbinon sotakirveisiin, mutta saanut 'vasaran' merkityksensä skandinaavien Thor-jumalalta
|
| Aikio 2015 SUSA: 42
|
x |
|
|
|
Tarkennus: ei rinnakkaislainoja
|
Šokšassa kmd *u- > vi- palataalisen konsonantin edellä, joten erillislainaoletus tarpeeton
|
| Holopainen 2019: 292–3
|
x |
+ |
|
|
Tarkennus: = saaP veahčir 'vasara', md < urL *waćara ← kar *waʒ́ra > mia av
|
Kuuluu alunperin mytologisiin arjalaislainoihin kuten jumala
|
