Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:vasara/th

Sanatista
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Tomaschek 1880 SbAW: 799 + = saa[I] veeččir 'vasara', ers узере, mkš uźəŕ 'kirves' ← skolootti [ir], vrt. mia vajraḥ 'ukonvaaja', baktr vazra 'sotakirves, nuija', wahin, sanglitšin waǧák 'kirves'(< *vazrak)
Thomsen 1890: 189 + + Puolesta (← ir) Vrt. myös av vazra- 'nuija'
Jacobsohn 1922: 116–21, 160 x x Tarkennus: = saa md, ml. Šokša viźiŕ ← kir Ur palataaliaffrikaatta/-sibilantti voi vastata suoraan mia palataaliaffrikaattaa, joten lainan on edellettävä ir sibilanttien ja affrikaattojen depalatalisaatiota; saamen ensitavun etuvokaali voi johtua palataalisen affrikaatan vaikutuksesta, šokšassa kmd *vu- > vi- palataalisen konsonantin edellä
Toivonen 1952 SUSA: 24 + Tarkennus: = saa md < ksgr *vaśara ← kar *vaźra- → mia, av pers gurz 'nuija' Vasaran kaksoismerkitys (mordvassa 'kirves') osoittaa lainan merkinneen muinaisten (kie vaihetta myöhempien) indoeurooppalaisten vasarakirveskulttuurin kivisiä vasarakirveitä (vrt. Äyräpää)
Joki 1988 UrL: 584 + Puolesta Alkuperäinen merkitys 'kirves' säilynyt mordvassa, ims:ssa syrjäytynyt ba lainan kirves vaikutuksesta
Koivulehto 1994 LU: 1–2 + Puolesta Saa[P] ea < *a palataalisen affrikaatan edellä myös sanassa geahči 'kärki, pää, nokka' = kasa
Carpelan & Parpola 2001 SUST: 125 - + Tarkennus: ksgr ← kar t. kiar, vrt. mia av Laina ei voi olla kantairanista, jossa sibilantit olivat [jo] depalataalistuneet. Pronssityökalujen ora ja vasara nimet on saatu indoarjalaisesta Abaševon kulttuurista, kuten niin ikään metallurgiaan liittyvä md–ma–pe mehiläisvahan nimitys [ks. tarkemmin]. Lähtömuoto ? ⇐ kie √weǵ- 'saada valtaa'
Koivulehto 2001 TiTa: 1: 52 + Puolesta Saanut välivokaalin -a- ääntämisen helpottamiseksi
Katz 2003: 267 + + Tarkennus: < ksm–pe *wăč́ará (~ *wḗč́ara > *wḗč́ärä > saa) ← vkar *wáj̆́rɔ- > mia av Saa jälkitavun vokaaleissa progressiivinen palatalisaatio. Lähtömuoto ~ kr (w)άγνυμι 'rikon'
Häkkinen J 2009: 23 + Puolesta Vastaavuus ims *a ~ mdŠokša *i (? < kur *a/*) ar lainoissa marras ja vasara sekä sanassa vaski
Häkkinen J 2012 FUF: 18–20 + Tarkennus: ims–md ja saa–šokša rinnakkaislainoja Kar sana lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin, šokšassa *e-edustus *weśara > viźiŕ kuten saamessa
Parpola 2012 SUST: 161 + Puolesta Lainautunut Sejma-Turbinon sotureiden asetta merkinneestä sanasta
Vainik 2014 ESUKA: 151 + Puolesta Arjalaisperäisiä työvälineiden nimityksiä ovat kehrä, ora, petkel, suka ja vasara
Parpola 2015: 63 + Puolesta Sana on alkuun viitannut Sejma–Turbinon sotakirveisiin, mutta saanut 'vasaran' merkityksensä skandinaavien Thor-jumalalta
Aikio 2015 SUSA: 42 x Tarkennus: ei rinnakkaislainoja Šokšassa kmd *u- > vi- palataalisen konsonantin edellä, joten erillislainaoletus tarpeeton
Holopainen 2019: 292–3 x + Tarkennus: = saaP veahčir 'vasara', md < urL *waćara ← kar *waʒ́ra > mia av Kuuluu alunperin mytologisiin arjalaislainoihin kuten jumala