| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Tomaschek 1880: 126
|
|
|
|
|
← ir [ks. tarkemmin!]
|
|
| Lakó NyK 1941: 40
|
+ |
|
|
|
Tarkennus
|
er asu viźiŕ sekundääristi etuvokaalinen < kmd *vuźër
|
| Gamkrelidze & Ivanov 1984: 928
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Lainattu muinaisir kielestä ("Заимствование из раннеиранского с компактным (шипящим) спирантом"), vrt av vazra-, khotanin saka vaśära
|
| Lušnikova 1990: 33, 283–284
|
|
|
|
|
Puolesta
|
|
| Koivulehto 1994 LU: 1–2
|
+ |
|
|
|
(Puolesta)
|
saa ea johtuu palataalisen affrikaatan aiheuttamasta etuvokaalistumisessa, kuten sanassa saa[P] geahči 'kärki, pää, nokka' = kasa
|
| Katz 2003: 267
|
|
|
|
|
Puolesta
|
|
| NES 2004: s.v. vasara
|
|
|
|
|
Puolesta
|
Vanha kulttuurisana, saattaa liittyä muinaisten indoeurooppalaisten edustamaan ja levittämään vasarakirveskulttuuriin
|
| Häkkinen J 2009: 23
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: = ers ← ar
|
Vastaavuus ims *a ~ md *i (? < kur *a/*e̮) ar lainoissa marras ja vasara sekä sanassa vaski
|
| EES 2012: s.v. vasar
|
|
|
|
|
Puolesta
|
← kiir *vaźra-
|
| Häkkinen J 2012 FUF: 18–20
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: rinnakkaislainoja
|
osa ersän murteista viittaa *e-murteeseen (*veśara), kar sana on lainattu murteellisesti eriytyneeseen länsiuraliin
|
| Parpola 2012 SUST: 161
|
|
|
|
|
Puolesta
|
|
| Parpola 2015: 63
|
|
|
|
|
Puolesta
|
|
| Aikio 2015 SUSA: 42
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: ersä ei viittaa erillislainaan
|
erKažl viźiŕ on yleisersäläisen asun uźeŕ säännöllinen jatkaja
|
| Holopainen 2019: 292–3
|
+ |
|
|
|
Tarkennus: lur *waćara
|
ims, saa, md sanat voidaan palauttaa yhteiseen lur muotoon (*waćara ← kiir *wáʒ́ra-), eli tuskin rinnakkaislainoja
|
