Etymologiadata:imsm:kaca
*kaca
Vastineet:
mksm. *kaca < kksm. *kaca < vksm. *kaća (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
kasa2 (Gan 1786; yl., ei LUus EHäme) ’esiinpistävä kärki, kulma, vars. kirveen terän varrenpuoleinen kärki / Vorsprung, Ecke, das dem Stiel zugewandte Ende der Axtschneide’, aidan kasa ’nurkka’, purjeen kasa ’purjeen ylä- t. alanurkka’, pöydän kasa ’kulma’
~ ink kasa ’kirveen terän kulma; purjeen ulkoinen ylänurkka’ | ka kasa ’kirveen terän (varren puoleinen) kärki’, katša ’id.; (ehkä eri alkuperää) tuohenkiskomisluta’ | ly ve kaza ’kirveen terän varren puoleinen kärki’ | viE kadsa, kirve kadsa id.
~ ink kasa ’kirveen terän kulma; purjeen ulkoinen ylänurkka’ | ka kasa ’kirveen terän (varren puoleinen) kärki’, katša ’id.; (ehkä eri alkuperää) tuohenkiskomisluta’ | ly ve kaza ’kirveen terän varren puoleinen kärki’ | viE kadsa, kirve kadsa id.
= lp gæčče ’kärki, huippu, kokka’ (lpN murt. kāssie ’kirveen terän nurkka’ < sm). Sanalle on esitetty hyvin varhaista ieur lainalähdettä: *h₂aḱo- t. *h₂aḱā < ieur *h₂aḱ- ’terä(vä), kärki’ (samaa juurta kuin sm aaja sanan originaali, ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
- Budenz 1867 NyK 6 399 (lp ~ unk hegy ’vuori; kärki’)
- Toivonen 1928 FUF 19 140 (sm ~ ka ly ve vi lp; ? unk)
- Sebestyén-Németh 1946 MNy 42 17–21 (unk ei tähän vaan ~ sam)
- SKES 1955 167 (lp murt. < sm)
- Liimola 1960 FUF 33 338 (ims lp unk ? ~ vog)
- E. Itkonen 1960 LpChr 123 (sm ? ~ lp)
- UEW 1988 110 (ims lp ? ~ unk), 115 (unk ? ~ sam)
- Koivulehto 1988 Laryngale 289 (< ieur)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1988 kok: 289 | + | + | = saa[P] geahči 'kärki, pää, nokka' < vksm *kaća ← kie, joko *h2aḱo- > ru ag 'taarna', kysa ag 'ahven', kr ἀκή 'kärki' t. *h2aḱ(y)ah2 > kge *agjō > mysa ecka 'kärki', sa Ecke 'kulma, nurkka' | [paralleeleja kie laryngaalien substituutiosta → ur *k;] substituutio ie *ḱ → ur *ć myös sanassa porsas; samasta lähtömuodosta myöhemmin kge *agjā → ksm *akja > sm aaja; lähtömuoto ⇐ kie *h2aḱ- 'terävä' | ||
| Viitso 1992 LU: 164 | - | - | Vastaan | vs -ds-n palautuminen kantasuomeen epävarmaa; ksm *a ei säännönmuaisesti = saa ea; saa sanalle esitetty vaihtoehtoisia vastineita (Illič-Svityč 1971) | ||
| Koivulehto 1994 LU: 1–2 | + | x | Puolesta: ← kie *h2aḱyā (< *h2aḱyah2) > kge *agjō > sa Ecke, eng edge 'reuna; terä' | affrikaatta myös Tverin karjalan vastineessa, ja yksittäis- ja geminaatta-affrikaattain vaihtelu sopii lainaoletukseen; saa ea johtuu palataalisen affrikaatan aiheuttamasta etuvokaalistumisessa, kuten sanassa saa[P] veahčir 'vasara' = vasara; saa sanalle geahči esitetyt vaihtoehtoiset vastineet kelvottomia | ||
| Koponen 1998: 98 | Tarkennus: = saa, ?unk hëgy 'vuori, mäki; kärki, nipukka, pää, terä' ? ← kie *h2aḱ- | |||||
| Aikio 2014 FUF: 59 | - | Tarkennus: ≠ unk | kehityksestä kur *ć > unk gy ei paralleeleja; unk etuvokaali ei sovi ksm *a:n vastineeksi) | |||
| Holopainen 2021 SUSA: 213 | - | Puolesta (vasta-argumentein) | kur *a > unk *ë aivan epäsäännöllinen; ei vakuuttavia paralleeleja kie laryngaalien substituutiosta → ur *k; lähtömuodon vastine myös msk egg 'reuna' |
Hylätty etymologia: ← sl, ks. Koivulehto 1994 LU 1–2
Hylätty etymologia: ← ba, ks. Koivulehto 1994 LU 1–2
Hylätty etymologia: ur = saaP geahči, unk hëgy, ks. Aikio 2014 FUF 59