Etymologiadata:imsm:kaca/th

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1988 kok: 289	+	+		= saa[P] geahči 'kärki, pää, nokka' < vksm *kaća ← kie, joko *h2aḱo- > ru ag 'taarna', kysa ag 'ahven', kr ἀκή 'kärki' t. *h2aḱ(y)ah2 > kge *agjō > mysa ecka 'kärki', sa Ecke 'kulma, nurkka'	[Paralleeleja kie laryngaalien substituutiosta → ur k;] substituutio ie ḱ → ur ć myös sanassa porsas. Samasta lähtömuodosta myöhemmin kge agjā → ksm *akja > sm aaja; lähtömuoto ⇐ kie *h2aḱ- 'terävä'
Viitso 1992 LU: 164	-		-	Vastaan	Vs -ds-n palautuminen kantasuomeen epävarmaa; ksm *a ei säännönmukaisesti = saa ea. Saa sanalle esitetty vaihtoehtoisia vastineita (Illič-Svityč 1971)
Koivulehto 1994 LU: 1–2	+	x		Puolesta: ← kie *h2aḱyā (< *h2aḱyah2) > kge *agjō > sa Ecke, eng edge 'reuna; terä'	Affrikaatta myös Tverin karjalan vastineessa, ja yksittäis- ja geminaatta-affrikaattain vaihtelu sopii lainaoletukseen; saa ea johtuu palataalisen affrikaatan aiheuttamasta etuvokaalistumisessa, kuten sanassa saa[P] veahčir 'vasara' = vasara. Saa sanalle geahči esitetyt vaihtoehtoiset vastineet kelvottomia
Koponen 1998: 98				Tarkennus: = saa, ?unk hëgy 'vuori, mäki; kärki, nipukka, pää, terä' ? ← kie *h2aḱ-
Koivulehto 1999 SUST: 12	+		+	Tarkennus: < [ksm–pe] *porćas ← kie	Substituutio kie ḱ → ur ć (ja kie o:n t. laryngaalin edustus) on ur levikiltänsä läntisissä sanoissa kasa* ja porsas sekä saaP čuonji 'hanhi' ja čuorpmas 'rae', jotka on saatu Itämeren alueella viimeistään 3000 eKr.
Aikio 2014 FUF: 59	-			Tarkennus: ≠ unk	Kehityksestä kur ć > unk gy ei paralleeleja; unk etuvokaali ei sovi ksm a:n vastineeksi)
Holopainen 2021 SUSA: 213	-	+		Puolesta (vasta-argumentein)	Kur a > unk ë aivan epäsäännöllinen; ei vakuuttavia paralleeleja kie laryngaalien substituutiosta → ur k. Lähtömuodon vastine myös msk egg* 'reuna'

Hylätty etymologia: ← sl, ks. Koivulehto 1994 LU 1–2

Hylätty etymologia: ← ba, ks. Koivulehto 1994 LU 1–2

Hylätty etymologia: ur = saaP geahči, unk hëgy, ks. Aikio 2014 FUF 59