Etymologiadata:imsm:ahnëh
*ahnëh
Vastineet:
mksm. *ahnëh < vksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ahnas, ahne (kumpikin Agr; yl.) ’kiihkeästi jtak haluava, perso, kärkäs, hanakka; uuttera, ahkera / (hab-, eß-, trink)gierig, geizig, versessen auf etw., emsig’, ahneus, ahnehtia, murt. ahnastaa, ahnata jne.
~ ink ahnas ’ahne’, ahnastā ’olla halukas, himoita’ | ka ahnas, ahnakka, ahneh ’ahne, hanakka’, ahnehtie, ahnastoakseh ’ahnehtia, himoita; tehdä jtak ahkerasti’ | ly ahnak ’ahne’ | ? veE ahlak, P ažlak ’ahne, perso’ | va ahnaz, ahne̮ id., ahne̮ssā ’ahnehtia’ | vi ahne id., ahnus ’ahneus’, ahnestada, ahnitseda (sm > lp hānes ’ahne’)
~ ink ahnas ’ahne’, ahnastā ’olla halukas, himoita’ | ka ahnas, ahnakka, ahneh ’ahne, hanakka’, ahnehtie, ahnastoakseh ’ahnehtia, himoita; tehdä jtak ahkerasti’ | ly ahnak ’ahne’ | ? veE ahlak, P ažlak ’ahne, perso’ | va ahnaz, ahne̮ id., ahne̮ssā ’ahnehtia’ | vi ahne id., ahnus ’ahneus’, ahnestada, ahnitseda (sm > lp hānes ’ahne’)
? < germ *ahna-z (~ *agna-, vrt. mn agn ’syötti’) = m-int aśna-ḥ ’ahnas, syöläs’. Epävarmempi on vanha oletus, että ims ahnas < germ *aznez, *aznaz (< *asnia), vrt. goot asneis, mys asni, esne ’päiväläinen, palkkatyöläinen’, ja vielä epävarmempi arvelu, että ims ahnas liittyisi etymologisesti ahdas, ahtaa sanueeseen.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 8 (sm ~ vi)
- Setälä 1890–91 ÄH 308 (sm > lp)
- Karsten 1915 GFL 87, 104–05, 148 (< germ *asnas; + ka)
- Mägiste Vir 1936 236–38 (+ va; ims ahna- ~ ahta-)
- SKES 1955 6 (+ ly ve)
- Schindler 1963 Sprache 9 205 (ims ~ m-int)
- Koivulehto Vir 1974 123 (ims < germ *ahnaz = m-int)
- EEW 1982–83 30–31
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Schindler 1963: 205 | x | + | x | ← ar (?iar), vrt. mint aśnaḥ 'ahne' | lähtömuoto ⇐ mia aś- 'syödä' < kie *aḱ-, jonka johdoksesta myös → ahma | |
Koivulehto 1999 PP: 219, 225 | + | + | + | Tarkennus: ksm *ačnas / *ačneš (~ *-š-) ← kir *acnas = kia *aćnas > mia | kir *c substituoitunut → (k)ur *č; lähtömuoto na-johdos ⇐ mia aś- 'syödä' < kie *h2aḱ- < *h2eḱ-, jonka ge vastineella *ag-na- > msk agn passiivinen merkitys 'syötti' (joten ar alkuperä semanttisesti todnäköisempi | |
Aikio 2015 SUSA: 44 | + | Tarkennus: < esiksm *aśnas ← kar *aćnas' | Imsm h voi resonantin edellä palautua mihin tahansa kur sibilanttiin | |||
Holopainen 2018 UH: 151–2 | + | x | Tarkennus: joko ← kar t. kir | lähtömuoto ⇐ kar ać- 'syödä', jonka johdoksesta myös → ahma; tämän lailla laina voi olla myös ← kir, vaikka kummaltakin lähtömuodolta puuttuu ir vastine | ||
Holopainen 2019: 60–2 | + | + | x | Tarkennus: < kur(L) *aćnas / *ačnas / *i̮ćnas / *i̮čnas ← kar *(H)aćHnas t. (>) kir *(H)acnas-, vrt. mia | sm ahne < *ahneš todnäk. ⇐ ahnas; suppeasta levikistänsä huolimatta laina voi olla kanta-arjalainen; ahma erillinen, myöhempi laina[; ar muodon vartaloaineksesta] |
Hylätty etymologia: ← ge *asnez / aznaz, ks. LägLoS 1991 s.v. ahne
Hylätty etymologia: ← ge *axna-z, ks. Koivulehto 1999 PP 225