Etymologiadata:imsm:ahnëh/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Schindler 1963: 205 | x | + | x | ← ar (?iar), vrt. mint aśnaḥ 'ahne' | lähtömuoto ⇐ mia aś- 'syödä' < kie *aḱ-, jonka johdoksesta myös → ahma | |
| Koivulehto 1999 PP: 219, 225 | + | + | + | Tarkennus: ksm *ačnas / *ačneš (~ *-š-) ← kir *acnas = kia *aćnas > mia | kir *c substituoitunut → (k)ur *č; lähtömuoto na-johdos ⇐ mia aś- 'syödä' < kie *h2aḱ- < *h2eḱ-, jonka ge vastineella *ag-na- > msk agn passiivinen merkitys 'syötti' (joten ar alkuperä semanttisesti todnäköisempi | |
| Koivulehto 2005 Vir: 330 | + | + | Puolesta | As : AhA-vartalot lähes järkiään lainoja, vaihtelu -As ~ -eh myös lainoissa peijas ~ vi peied, vs peieq, liS peijed ← ar, ahnas ~ ahne ← ir, pallas ~ palle ← ge ja turvas ~ turve ← ge. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda | ||
| Aikio 2015 SUSA: 44 | + | Tarkennus: < esiksm *aśnas ← kar *aćnas' | Imsm h voi resonantin edellä palautua mihin tahansa kur sibilanttiin | |||
| Holopainen 2018 UH: 151–2 | + | x | Tarkennus: joko ← kar t. kir | lähtömuoto ⇐ kar ać- 'syödä', jonka johdoksesta myös → ahma; tämän lailla laina voi olla myös ← kir, vaikka kummaltakin lähtömuodolta puuttuu ir vastine | ||
| Holopainen 2019: 60–2 | + | + | x | Tarkennus: < kur(L) *aćnas / *ačnas / *i̮ćnas / *i̮čnas ← kar *(H)aćHnas t. (>) kir *(H)acnas-, vrt. mia | sm ahne < *ahneš todnäk. ⇐ ahnas; suppeasta levikistänsä huolimatta laina voi olla kanta-arjalainen; ahma erillinen, myöhempi laina[; ar muodon vartaloaineksesta] |
Hylätty etymologia: ← ge *asnez / aznaz, ks. LägLoS 1991 s.v. ahne
Hylätty etymologia: ← ge *axna-z, ks. Koivulehto 1999 PP 225