Etymologiadata:imsm:ahma
*ahma
Vastineet:
mksm. *ahma < kksm. *ašma < vksm. *ašma (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ahma1 ’petoeläin Gulo gulo (Schr 1637; yl. eläimen esiintymisalueilla); ahnas, suursyömäri (Gan 1786; laajalti murt.) / Vielfraß; gefräßig(er Mensch)’, ahmo, ahmu, ahmakko, ahmatti, -ttu ’suursyömäri’, ahmata, ahmia, ahmuta ’syödä ahnaasti, hotkia, ahnehtia, kahmia’
~ ink ahmo ’henkilö, joka haluaa kaiken itselleen’, ahmia, ahmastā ’ahmia’ | ka ahma, -o ’Gulo gulo; suursyömäri’, huohmo(i) ’Gulo gulo’, ahmakka, -tti, ahmie jne. | ly ahmo, huahmo(i) ’Gulo gulo’ | va ahmia ’hotkia’ | vi ahm (g. -i) ’(murt., harv.) suursyömäri; (uud., myös ahma) Gulo gulo’, ahmada, ahmida, aamida jne. ’hotkia, ahnehtia’
~ ink ahmo ’henkilö, joka haluaa kaiken itselleen’, ahmia, ahmastā ’ahmia’ | ka ahma, -o ’Gulo gulo; suursyömäri’, huohmo(i) ’Gulo gulo’, ahmakka, -tti, ahmie jne. | ly ahmo, huahmo(i) ’Gulo gulo’ | va ahmia ’hotkia’ | vi ahm (g. -i) ’(murt., harv.) suursyömäri; (uud., myös ahma) Gulo gulo’, ahmada, ahmida, aamida jne. ’hotkia, ahnehtia’
? = lpN vuosmes ’halukas, ahnas jllek ruualle’, vuosmestit ’haluta kovasti jtak ruokaa tms. (raskaana olevasta naisesta)’; E vuösjvies, vuösjmies ’hyvältä maistuva; raskaana olevan naisen haluama’, U vüessvèdit ’haluta makupalaa (raskaana oleva nainen)’, Pi vuosves-ahkatš ’jotakin erikoista ruokaa haluava nainen’, Lu vuosvāk (mon.), vuovas-pihttā ’raskaana olevan naisen haluama makupala’, In vuȧsvȧh (mon.) ’raskaana olevan naisen jättämät ruoan tähteet’, Ko vuɛsvasted ’haluta erikoista ruokaa (raskauden tilassa)’ | ?? syrj adžni̮ ’ahmia’. — Ks. myös ahvakas (lp -sv-:lliset muodot yllä voivat liittyä tuohon sanueeseen).
Saks Vielfraß (1498 veelfratz) ’Gulo gulo’ voi olla hansakauppiaiden välityksellä sm:sta kulkeutunut käännöslaina; lat gulo (alkup. merk. ’suursyömäri’) edelleen käännös saksasta, engl glutton, ransk glouton ’ahma’ käännös joko latinasta tai saksasta; tansk felfraads ja ruots filfras < saks Vielfraß, jonka kansanetym. muunnos on norj fjellfross, fjeldfross. — Ims sana voi olla ieur laina, vrt. m-int aśma ’syöjä’ (ks. myös ahnas).
Lähdekirjallisuus:
- Setälä 1896 SUSA 14:3 15 (sm ~ lp)
- *Böhtlingk 1901 SächsSb 36–42 (saks sk kielet ~ sm)
- Ojansuu Vir 1904 14 (+ ka)
- Äimä 1919 SUST 45 31–32 (+ vi syrj)
- *Toivonen 1942 AASF B 50 509–13
- Toivonen 1944 Sanat 151–52
- SKES 1955 6 (? + syrj)
- Schindler 1963 Sprache 9 205 (ims < ieur, vrt. m-int aśma ’syöjä’, johd. juuresta aś-, ieur *aḱ- ’syödä’, vrt. ahne)
- Lytkin & Guljajev 1975 KESKDop 6 (syrj sana onomat.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896 SUSA: 15 | = saa[P] vuosmmis ['raskaana olevan naisen ruuanjäte, kero'] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Schindler 1963 Spr: 205 | x | + | x | x | = ?saa[P] vuosmmis 'raskaana olevan naisen ruuanjäte, kero', ?ko [Wiedemann] adžny 'ahmia' ← ar (?iar), vrt. mint aśmā 'syöjä' | lähtömuoto ⇐ mia aś- 'syödä' < kie *aḱ-, jonka johdoksesta myös → ahne |
| Holopainen 2018 UH: 151–2 | x | x | x | Tarkennus: = saa ← kar *aćman- t. (todnäköisemmin) kir *acman-, vrt. mia aśman- 'ahmatti' | kar alkuperä saa vastineen -s-n takia epätodnäk., koska siihen sopii vain ← *-s- t. *-š- (ims. vastineeseen voi palautua mikä tahansa sibilantti [t. affrikaatta; ks. tarkemmin]); kir alkuperä vähemmän ongelmallinen, vaikka lähtömuodolta puuttuu ir vastine; ims–saa merkitysvastaavuus riittävä, ims–ar merkitysvastaavuus hyvä; lähtömuoto ⇐ kar ać- 'syödä', jonka johdoksesta myös → ahne | |
| Holopainen 2019: 58–9 | x | x | x | Tarkennus: = saa ← kar *Haćman- t. (todnäköisemmin) kir *Hacman-, vrt. mia | laryngaalit eivät edustu ar lainoissa; ims ja saa sanojen ensi tavun vokaali joko < *a t *i̮, molemmat kar ja kir *a:n mahdollisia substituutioita; lähtömuoto ⇐ kar *HaćH- < kie *h2eḱh3-; *-man- oli vielä kantairanissa produktiivinen johdin |
Hylätty etymologia: = ko [Wiedemann] adžny 'ahmia', ks. Holopainen 2019: 58–9
Hylätty etymologia: onom/deskr ~ ahvakka ← *ahv-, ks. Holopainen 2019: 59–60
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Viron vastine
Viron ahm on i-vartaloinen ja sellaisena kai oikeastaan johdokseksi luettava. Saattaa hyvin olla myös takaperoismuodoste verbistä ahmima, joka on murteissa paljon laajalevikkisempi (EMS tunteen ahm-sanan vain yhdestä pitäjästä; tosin sana löytyy myös Wiedemannilta, joten se on saattanut ennen olla laajemmin tunnettu). --Juha Kuokkala (keskustelu) 16. lokakuuta 2024 kello 00.07 (EEST)