Etymologiadata:imsm:ahma
*ahma
Vastineet:
mksm. *ahma < kksm. *ašma < vksm. *ašma (P.K.)
Merkitykset
suomi, karjala, vatja (johdos), viro (johdos)
SSA:n sana-artikkeli
ahma1 ’petoeläin Gulo gulo (Schr 1637; yl. eläimen esiintymisalueilla); ahnas, suursyömäri (Gan 1786; laajalti murt.) / Vielfraß; gefräßig(er Mensch)’, ahmo, ahmu, ahmakko, ahmatti, -ttu ’suursyömäri’, ahmata, ahmia, ahmuta ’syödä ahnaasti, hotkia, ahnehtia, kahmia’
~ ink ahmo ’henkilö, joka haluaa kaiken itselleen’, ahmia, ahmastā ’ahmia’ | ka ahma, -o ’Gulo gulo; suursyömäri’, huohmo(i) ’Gulo gulo’, ahmakka, -tti, ahmie jne. | ly ahmo, huahmo(i) ’Gulo gulo’ | va ahmia ’hotkia’ | vi ahm (g. -i) ’(murt., harv.) suursyömäri; (uud., myös ahma) Gulo gulo’, ahmada, ahmida, aamida jne. ’hotkia, ahnehtia’
~ ink ahmo ’henkilö, joka haluaa kaiken itselleen’, ahmia, ahmastā ’ahmia’ | ka ahma, -o ’Gulo gulo; suursyömäri’, huohmo(i) ’Gulo gulo’, ahmakka, -tti, ahmie jne. | ly ahmo, huahmo(i) ’Gulo gulo’ | va ahmia ’hotkia’ | vi ahm (g. -i) ’(murt., harv.) suursyömäri; (uud., myös ahma) Gulo gulo’, ahmada, ahmida, aamida jne. ’hotkia, ahnehtia’
? = lpN vuosmes ’halukas, ahnas jllek ruualle’, vuosmestit ’haluta kovasti jtak ruokaa tms. (raskaana olevasta naisesta)’; E vuösjvies, vuösjmies ’hyvältä maistuva; raskaana olevan naisen haluama’, U vüessvèdit ’haluta makupalaa (raskaana oleva nainen)’, Pi vuosves-ahkatš ’jotakin erikoista ruokaa haluava nainen’, Lu vuosvāk (mon.), vuovas-pihttā ’raskaana olevan naisen haluama makupala’, In vuȧsvȧh (mon.) ’raskaana olevan naisen jättämät ruoan tähteet’, Ko vuɛsvasted ’haluta erikoista ruokaa (raskauden tilassa)’ | ?? syrj adžni̮ ’ahmia’. — Ks. myös ahvakas (lp -sv-:lliset muodot yllä voivat liittyä tuohon sanueeseen).
Saks Vielfraß (1498 veelfratz) ’Gulo gulo’ voi olla hansakauppiaiden välityksellä sm:sta kulkeutunut käännöslaina; lat gulo (alkup. merk. ’suursyömäri’) edelleen käännös saksasta, engl glutton, ransk glouton ’ahma’ käännös joko latinasta tai saksasta; tansk felfraads ja ruots filfras < saks Vielfraß, jonka kansanetym. muunnos on norj fjellfross, fjeldfross. — Ims sana voi olla ieur laina, vrt. m-int aśma ’syöjä’ (ks. myös ahnas).
Lähdekirjallisuus:
- Setälä 1896 SUSA 14:3 15 (sm ~ lp)
- *Böhtlingk 1901 SächsSb 36–42 (saks sk kielet ~ sm)
- Ojansuu Vir 1904 14 (+ ka)
- Äimä 1919 SUST 45 31–32 (+ vi syrj)
- *Toivonen 1942 AASF B 50 509–13
- Toivonen 1944 Sanat 151–52
- SKES 1955 6 (? + syrj)
- Schindler 1963 Sprache 9 205 (ims < ieur, vrt. m-int aśma ’syöjä’, johd. juuresta aś-, ieur *aḱ- ’syödä’, vrt. ahne)
- Lytkin & Guljajev 1975 KESKDop 6 (syrj sana onomat.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1896 SUSA: 15 | imsm = saa vuosmmis ’halukas, ahnas jllek ruualle’ |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Äimä 1919 SUST: 31–32 | imsm = ko adžni ’ahmia’ | |||||
| Holopainen 2019: 58 | - | Vastaan | Komin a ja affrikaatta dž eivät voi vastata imsm ja saa sanojen *a:ta ja *ś:ää. Komin sanan rinnakkainen lainautuminen iranista epätodennäköistä, koska lainan tulisi vokaalin takia olla myöhäinen, mihin taas affrikaatta ei sovi (odottaisi s:ää). |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Schindler 1963: 205 | imsm ← ar, vrt. mint aśmā ’syöjä’ | |||||
| Holopainen 2019: 58–60 | Lisätieto | Joko ← kar t (attestoimaton) kir. Ims ja saa sanojen ensi tavun vokaali joko < *a t *i̮, molemmat kar ja kir *a:n tunnettuja substituutioita |