ahma

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *ahma

suomen ahma
karjalan ahma
vepsän '
vatjan ahmia←
viron ahm
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

Tällä suomessa ja karjalassa tavattavalla sanalla on kaksi merkitystä: 'ahma (Gulo gulo)' ja 'ahmatti, syöppö'.

Alkuperä

Itämerensuomalaisella sanueella on vastine saamelaiskielissä (vastine puuttuu vain itäisimmistä kielistä kiltinän-, turjan- ja akkalansaamesta). Esimerkiksi pohjoissaamesta tavataan nomini vuosmmis 'raskaana olevan naisen ruoanjäte, kero; (pl.) raskaana olevan naisen vastenmielisyys jtak ruokalajia kohtaan' sekä odotusajan kontekstissa käytetty verbi vuosmmestit 'inhota tiettyjä ruokalajeja; oksennella', jotka selittyvät johdoksiksi länsiuralin/varhaiskantasuomen muodosta *ašma. Saamen sanojen merkitykset ovat varsin vastakkaisia 'ahmimiselle', mutta liittyvät yhtä lailla ruokahaluun.

Länsiuralilainen sana on alkujaan lainaa kanta-arjan sanasta *(H)aćmā 'syöjä' tai myöhemmästä kantairanin sanasta *(H)atsmā. Sopivaa lähtömuotoa ei ole tavattu iranilaisissa kielissä, mikä puhuu varhaisemman lainan puolesta. Indoarjalaisessa kieliryhmässä kanta-arjan sanaa edustaa sanskritin aśmā 'syöjä'.

Itämerensuomen ja saamen sanojen vastineena on pidetty myös komin verbiä аджны 'ahmia', mutta epäsäännöllisten äännevastaavuuksien takia tämä rinnastus on hylättävä. Komin sanan rinnakkaista lainautumista jostakin arjalaisen 'syödä'-sanueen muodosta ei ole systemaattisesti tutkittu.