ahma

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *ahma

suomen ahma
karjalan ahma
vepsän '
vatjan ahmia⇐
viron ahm
eteläviron '
liivin '

Levikki ja merkitykset

suomi · karjala · vatja · viro ahm · viro ahmima

Tällä suomessa ja karjalassa tavattavalla sanalla on kaksi merkitystä: 'ahma (Gulo gulo)' ja 'ahmatti, syöppö'. Johdoksia ovat mm. suomen ja karjalan ahmatti sekä verbi ahmia, joka tunnetaan myös vatjassa ja virossa.

Alkuperä

Itämerensuomalaisella sanueella on vastine saamelaiskielissä (itäisimpiä Kuolan saamelaiskieliä lukuunottamatta). Esimerkiksi pohjoissaamesta tavataan nomini vuosmmis 'raskaana olevan naisen ruoanjäte' ja monikollinen vuosmásat 'raskaana olevan naisen vastenmielisyys (tai himo) jotakin ruokalajia kohtaan', kun taas useimpien muiden saamelaiskielten vastaava sana merkitsee 'raskaana olevan naisen erityisesti haluamaa (ruokaa)'. Verbijohdoksia kuten pohjoissaamen vuosmmistit käytetään vastaavasti tiettyjen ruokalajien inhoamisesta tai haluamisesta raskaudentilassa. Nämä sanat selittyvät johdoksiksi länsiuralilaisesta muodosta *ašma.

Länsiuralilainen sana on alkujaan lainaa kanta-arjan sanasta *(H)aćmā 'syöjä' tai myöhemmästä kantairanin sanasta *(H)atsmā. Sopivaa lähtömuotoa ei ole tavattu iranilaisissa kielissä, mikä puhuu varhaisemman lainan puolesta. Indoarjalaisessa kieliryhmässä kanta-arjan sanaa edustaa sanskritin aśmā 'syöjä'.

Itämerensuomen ja saamen sanojen vastineena on pidetty myös komin verbiä аджны 'ahmia', mutta epäsäännöllisten äännevastaavuuksien takia tämä rinnastus on hylättävä. Komin sanan rinnakkaista lainautumista jostakin arjalaisen 'syödä'-sanueen muodosta ei ole systemaattisesti tutkittu.