Etymologiadata:imsm:akta-
*akta-
Vastineet:
mksm. *akta- < kksm. *akta- < vksm. *ëkta- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ahtaa (Koll 1648; laajalti itämurt., muualta tiet. niukasti), ahdata (Jusl 1745; lounmurt. LUus, hajat. muualta) ’tunkea, sulloa täyteen; (murt. myös) ripustaa t. panna kuivumaan (et. viljalyhteitä riiheen, verkkoja vapeille); virittää ansoja, (1800-luvun lopun uud.) lastata laiva; kääntää purjeita tuuleen / (an)füllen, (voll)stopfen; zum Trocknen ausbreiten, aufhängen (Getreide in der Darre; Netze); Schlingen legen; (seemänn.) stauen; brassen’, ahde: riihi on ahteessa, -lla (laajalti murt.); paik. merk. ’nuotan- t. verkonkuivatusteline’, ahto (etup. Häme Savo) ’riihen ahtaminen’, ahtojää (uud.; hajat. murt., kai < kirjak.) ’röykkiöksi ajautunut jää’
~ ink ahtā ’panna kuivumaan (viljaa riiheen, verkkoja)’, *ahe: rīhi on ahtīs ’ahdettuna’ | ka ahtoa ’ahtaa (riihtä; myös nuotta kuivumaan)’, ahtoine (tav. mon. ahtozed) ’nuottavapeet’ | ly ahtada, ahtoa ’ahtaa (riihtä, heinää haasiaan, nuotta vapeille)’ | ve ahtta ’ahtaa’ | va ahtā ’ahtaa riihtä, nuottaa vapeille, vaatteita kuivumaan’, ahe̮: rīga (’riihi’) on ahtē̮za | vi murt. ahta ’ahtaa (riihtä)’, ahtada ’panna verkko vapeille’, E atta ’ahtaa (riihtä); tunkea, sulloa; laskea ajoverkko’
~ ink ahtā ’panna kuivumaan (viljaa riiheen, verkkoja)’, *ahe: rīhi on ahtīs ’ahdettuna’ | ka ahtoa ’ahtaa (riihtä; myös nuotta kuivumaan)’, ahtoine (tav. mon. ahtozed) ’nuottavapeet’ | ly ahtada, ahtoa ’ahtaa (riihtä, heinää haasiaan, nuotta vapeille)’ | ve ahtta ’ahtaa’ | va ahtā ’ahtaa riihtä, nuottaa vapeille, vaatteita kuivumaan’, ahe̮: rīga (’riihi’) on ahtē̮za | vi murt. ahta ’ahtaa (riihtä)’, ahtada ’panna verkko vapeille’, E atta ’ahtaa (riihtä); tunkea, sulloa; laskea ajoverkko’
= lpE vuokteje, vuoktinje ’maahan isketty paalu verkkojen kuivuuta varten’, R (LÖ) vuoktinje, vuovting id. | mdM aftə̑ms ’laskea verkko, rysä, merta; virittää sadin ym.’, aftə̑ma, E aftuma ’verkko’ | ? tšer optem ’virittää verkko, ansa, sadin’, optə̑š, oktə̑š ’jäniksen, linnun jouhiansa; verkko’ | syrj okti̮ni̮ (YS o̭-) ’virittää sadin, pyyntiraudat’ (votj okti̮ni̮ ’panna kuntoon (esim. huone), viedä viljaa riiheen, koota yhteen’ ei äänteellisistä syistä kuulu tähän; sen vastine on syrj e̮kti̮ni̮ ’koota, kerätä’) | ostjI i̮γə̑t-, E P eγət- ’panna riippumaan, kuivumaan (esim. verkko, liina orrelle); hirttää’.
Tähän kuulunevat myös s.v. ahdas ja ahde mainitut sanat, ks. näitä.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 6 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 121 (sm ~ va vi)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 149 (+ md)
- Setälä 1890–91 ÄH 197 (+ ka)
- Setälä 1896 SUSA 14:3 25 (+ lp)
- Genetz 1896 ETV 11 (+ tšer)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 58 (+ syrj votj)
- Paasonen 1913–14 KSz 14 68 (+ ostj)
- Uotila 1933 SUST 65 285 (votj okti̮ni̮ ’koota’ = syrj e̮kti̮ni̮, eikä kuulu tähän)
- E. Itkonen 1951 KV 31 100–07
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 156 (tšer suhde -kt- ~ -pt- vaikeasti arvioitavissa)
- SKES 1955 7
- FUV 1955 71
- EEW 1982–83 32–34
- UEW 1988 5 (tšer sana tähän, jos murt. -kt- alkup.; sgr *akta-)
- Nikkilä 1988 Suomi 143 135 (sm ahtaa riihiterminä ~ germ *as-, *ās- ’palaa, polttaa; kuivaa’)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Genetz 1897 Suomi: 11 | + | = mkš aftəms 'virittää, pingottaa, jännittää', ma опташ, -ем 'panna, asettaa; pinota, kasata, mättää latoa; koota, rakentaa; muurata' | ||||
| Setälä 1912 FUFA: 58 | = saaE voektenje 'verkkojenkuivatuspaalu', mkš, ?ma [myös] оптыш 'ansalanka', ko октыны 'virittää sadin' | |||||
| SKES 1955: s.v. ahtaa | = saa md ma ko, haI i̮γə̑t-, E P eγət- 'panna riippumaan, kuivumaan; hirttää' | |||||
| UEW 1986: s.v. akta- | x | - | = saa md ma ko ha < kur *akta- | |||
| Sammallahti 1988 UrLang: 536 | = saa md ma ko (< ksm–pe *e̮kta-), ha (< kugr *i̮kta-), sam (< ksam *i̮tå-) < kur *i̮kta- [*e̮kta-] | |||||
| EWTsch 2013: s.v. optə̑š | + | - | = saa md, ma оптыш (< kma *oktiks), ko, ha < kur *akta-; ma опташ ei tähän | ma -kt- alkuperäinen, -pt- sanan ваптыш 'verkko' vaikutusta [ks. tarkemmin ma sanoista] | ||
| Živlov 2014 ВЯР: 134 | Tarkennus: = saa (< ksaa *vuokte̮ńe̮), md, ma (< kma *å/oktəš), ko (< kpe *ȯkt-), ha (< kha *ī̮γət-), sam (< ksam *i̮tå-) < kur *i̮kta- [*e̮kta-] | |||||
| Aikio 2015 SUSA: 59 | = saa, md, ko, haI P (< kha *ī̮γət-), nenT ŋi̮da-, ngan ŋiti-, slkTa ī̮ti̮- 'ripustaa' (< ksam *i̮tå-) < kur *i̮kta- [*e̮kta-] | |||||
| UED 2020: s.v. e̮kta- | x | + | Tarkennus: = saa (< ksaa (-nje̮-johdos ⇒) *vuokte̮nje̮), md (< kmd *avtǝ- / *avt(ǝ-)), ?ma (< kma *optəs ~ *oktəs), ko (< kpe *ukt-), ha (< kha *ī̮γət-), nen, enM iδa(š), ngan, slk, kam edǝľem, mat idǝ- 'ripustaa' (< ksam *i̮tå-) < kur *e̮kta- | [ks. ma muodoista;] ha muodoissa i-umlaut; ims merkityksissä adjektiivin ahdas vaikutusta; [ks md merkityksistä; ks. ko ja sam muodoille esitetyistä vaihtoehtoisista vastineista] |