Etymologiadata:imsm:sara-jas

Sanatista

*sarajas

Vastineet:

  • Suomi: sarajas
  • Karjala:
  • Vepsä:
  • Vatja:
  • Pohjoisviro:
  • Eteläviro:
  • Liivi:

mksm. *sara-jas < kksm. *sara < vksm. *sara (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

sarajas (Gan 1787; vanh. run., ei murt.) ’meri; Tuonelan joki / Meer; Fluß des Totenreiches
?? < arj, vrt. av zrayō, zrayah-meri’; ir alkuperää on ainakin votj zarid́ź, syrj sarid́źmeri; lämmin seutu, jossa muuttolinnut talvehtivat’ (> vogI sɔ̈̄rəs, P śārəś, ostjI t́arəs, E sarət́, P śorəsmeri’).
Lähdekirjallisuus:
  • Munkácsi 1895 NyK 25 382 (perm < ir, sm ei mainita)
  • Paasonen 1903 s-laute 88–89 (syrj votj (> ostj vog) < ir)
  • Setälä 1912 JuhlakThomsen 189 (tähän myös sm sarajas)
  • Jacobsohn 1922 AuU 122–23 (sm perm obinugr < arj)
  • Haavio Vir 1947 20–27 (nimen Jerusalem väännöksiä)
  • FUV 1955 141 (perm ~ m-int, sm merk. epävarma)
  • SKES 1969 973 (sm ? ~ votj syrj < arj, mahd. erikseen lainattu; voi myös olla pn:stä Jerusalem t. ← sara)
  • Joki 1973 SUST 151 349 (sm ?? < arj)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Etymologiadata:imsm:sara-jas/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:sarajas

Keskustelu

Sanan sarajas periytyminen kantasuomesta vaikuttaa suppean levikin valossa epävarmalta (eikä etäsukukielistäkään löydy uskottavia vastineita), joten herää kysymys, kannattaako tätä sanaa pitää mukana YSuS:ssa ja tässä sanakirjassa. Arjalaisetymologian valossa sana tietysti voisi olla vanha, mutta juuri tämän pelkästään suomeen ja sielläkin pelkästään kansanrunouteen rajoittuvan levikin takia arjalaisetymologia on myöskin epävarma, vaikka muodollisesti ihan mahdollinen olisikin.

Aiemmin oli *latu-sanan yhteydessä puhetta siitä, että kantasuomea myöhemmiksi osoittautuvia tapauksia ei kannata sen enempää työstää. Toisaalta latu on jo päätynyt sittemmin tutkimussivuksikin, ja onhan epäuskottavienkin tapausten tutkimushistorian esittely kyllä hyödyllistä ja arvokasta sinänsä. On tietysti myös mahdollista, että tällaiset sanat osoittautuvat lopulta vanhoiksi, vaikka tällä hetkellä ne näyttäisivät kantasuomea nuoremmilta. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 6. helmikuuta 2021 kello 01.39 (EET)

Noin merkityksensä kannalta tällainen kansanrunouden myyttinen meri, vieläpä muoto-opillisesti analysoimattomissa oleva, tuntuu kyllä suunnilleen parhaalta mahdolliselta kandidaatilta sanalle, joka olisi kapeasta levikistä huolimatta ikivanhaa alkuperää.
Näin kansanrunouden paikannimien tiimoilta, mikä muuten mahtaa olla Sariolan alkuperä? Selvästi -la-johdos, mutta olisiko loppuosa myös sitten *sarij-o < *sarəja? --J. Pystynen (lähetä viesti) 8. kesäkuuta 2021 kello 01.35 (EEST) 

Saamelaislaina?

Tähän ehkä voisin kuriositeettina kirjata taannoittaisen etymologia-ajatukseni, joka tuli mieleen, kun etsin rinnakkaistapauksia konsonanttisubstituutiolle mahdollisessa lainassa saamen *poacōj > (k)sm. poro. Ajatus oli, että isoa vesialuetta merkitsevä sarajas tulisi saamen johdosadjektiivista *čācāje̮j (saP čáhccái) ’vetinen’, attribuuttimuodossa *čācāje̮s (saP čáhccás, esim. čáhccás jeaggi 'vetinen suo'). Pidin tätä kuitenkin niin spekulatiivisena etymologiana, etten viitsinyt laittaa edes alaviitteeksi 2018-artikkeliini, jossa poroa käsittelin. --Juha Kuokkala (keskustelu) 8. kesäkuuta 2021 kello 01.47 (EEST)