Etymologiadata:imsm:joo-

*joo-

Vastineet:

• Suomi: juoda
• Karjala: juuva
• Vepsä: joda
• Vatja: juvva
• Pohjoisviro: jooma
• Eteläviro: ju̬u̬ma
• Liivi: jūodõ

mksm. *joo- < kksm. *jowë- < vksm. *juxǝ̑- (P.K.)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Gyarmathi 1799: 99, 192–93, 215, 280					[ks. tarkemmin]
Lindström 1852: 28					= mansi [ks. tarkemmin]
Aikio 2002 FUF: 38–40					= ksam *e̮-r- ’juoda’ (> slk ör- ’humaltua’), *e̮-kǝl- (> tn ngeχøl- ’juoda yhdellä kulauksella’)	ksam *e̮- voidaan palauttaa kur asuun *ji̮xi-. Vartalo on attestoitu pelkästään johdoksissa *e̮-r-, e̮-kǝl-. Labiaalivokaali itämerensuomessa ja saamessa innovaatio (ei < kur *juxi-)
2013 EWTsch: s.v. jüam					Puolesta	< kur *juγe- (*juke-), marin etuvokaali *j-:n vaikutusta (UEW). Marin murremuotojen sanansisäinen -j- sekundaari
Zhivlov 2014 JoLR: 116					Lisätieto	Ksm vokaali selittyy säännöllisellä muutoksella *i̮ > *o velaariobstruentin edellä
Kassian – Zhivlov – Starostin 2015 JIES: 328					Lisätieto	Samojedin *j- voi olla sekundaari
Kallio 2015 JIES: 370					Lisätieto	On todennäköisempää, että *j- on kadonnut vain samojedissa kuin ilmestynyt tyhjästä muissa ur kielissä
Peyrot 2019: 191–94					Lisätieto	Suomalais-ugrilaisen kantakielen *juxi- < kur *ji̮xi-

Arjalaisperäinen

Lähde, s.					Väite	Argumentit
Koivulehto 1991: 17–18	+		+		sug *juxi- ← esiar *ǵu-ǵhew-/*ǵu-ǵhu- > mint juho-/juhu- ’kaataa (erit. uhrijuoma)’	Substituutiolle *j ← *ǵ on rinnakkaistapauksia. Merkityksestä vrt. saksan gießen ’kaataa’ merkitsee (vanh. ja puhek) myös ’juoda’. Mint (Veda-kielen) sanalla myös merkitys ’kaataa uhrijuoma jonkun suuhun (Jemandem (Dat.) Opfertrank in den Mund (Lok.) gießen)’
Aikio 2002 FUF: 38–40					Vastaan (puolto-argumentein)	Uuden vokaalirekonstruktion (*ji̮xi-) valossa etymologia on epätodennäköinen. Laina erittäin varhaisesta kie muodosta *ǵi-ǵhu- on mahdollinen mutta erittäin hypoteettinen ratkaisu.