Etymologiadata:imsm:joo-

Sanatista

*joo-

Vastineet:

mksm. *joo- < kksm. *jowë- < vksm. *juxǝ̑- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

juoda (Agr; yl.) ’trinken’, johd. juottaa, juoma, juomari, juopotella, juoppo (Raam 1642), juolasjuoppo’ jne. (ks. erikseen juopua, juovuttaa, juominki2)
~ ink jōvva (prs. jōn) ’juoda’, jōma, jōmīnjuoma’, jōmarijuoppo, juomari’, jōttājuottaa’ | ka juuva, juvva (prs. juon) ’juoda, juopotella’, juomajuoma’, juomari, (uud.) juoppojuoppo’, juottoajuottaa; janottaa’ | ly d́uodajuoda’, d́uomine̮juoma’, d́uottadajuottaa’ | ve jodajuoda’, jom, jomńejuoma’, jomaŕjuomari’, jottajuottaa’ | va juvva (prs. jōn, jūn) ’juoda’, jōminjuoma’, jūmarijuomari’, jūttājuottaa’ | vi juua (prs. joon) ’juoda’, jookjuoma’, joomjuoma, juominen, juominki’, jootajuottaa’, jootjuotto’, mon. joodudjuomingit; ristiäiset’ | li jūodəjuoda’, jūoimikalja’, jūojijuoja, juomari’, jūotəjuottaa
= lp jukkâtjuoda; polttaa (tupakkaa)’ | tšerL jüäm, I d́üamjuoda’ | votj jui̮ni̮ | syrj juni̮ | vogE äj-, I L ǟj-, P aj- | ostjI E jäńt́-, P jeś-, jeńś- id. | unk i-: iszik (inf. inni) ’juoda’, ivójuomari; juoma-’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ganander 1786 NFL 1 285 (sm juottaa ~ vi joota)
  • Porthan 1789 OS 4 140 (sm ~ vi lp)
  • Gyarmathi 1799 Aff 99 (+ unk), 192–93 (+ tšer votj syrj), 215 (+ ostj), 280 (+ sm ka vi)
  • Sjögren 1821 GS 1 30 (sm ~ tšer votj)
  • Lindström Suomi 1852 28 (+ vog)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 126 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
  • Budenz 1869 NyK 7 38 (+ li)
  • MUSz 1873–81 826
  • E. Itkonen 1949–51 FUF 30 3
  • SKES 1955 124 (+ ly)
  • FUV 1955 84
  • TESz 2 1970 245–46
  • MSzFE 1971 329
  • UEW 1988 103

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Gyarmathi 1799: 192–3, 215, 280 = ma йÿаш : йÿам, udm юыны, ko юны, unk inni [: iszik : iv-], mnsL ǟj-, ha[E] jȧńt́- 'juoda'
Lindström 1852: 28 = saa[Ki] югкэ, ma, pe, unk, mnsL ǟj-, P aj-, haI S jäńt́-, E jȧńt́-, P je(ń)ś- 'juoda'
TESz 1970: s.v. iszik + = saaP juhkat, ma, pe, unk, mnsE äj-, I ǟj- 'juoda', ?ha ? < kur *juγe-
UEW 1986: s.v. juγe x = saaL, P juhkat, Ki, T jukki̊- 'juoda', ma, pe, unk, mnsE I L P, ?(⇒) ha ? < kur *juγe- ma ensi tavun etuvokaali *j-n vaikutusta
Aikio 2002 FUF: 38–40 x = saa, ma pe unk, ksam *- ⇒ *e̮r- > nen nger- 'juoda', slk ör- 'juopua', mat e̮r- 'juoda'; ⇒ *e̮kəl- nenT ngeχøl- 'kulauttaa', en ihora- 'juopotella' < kur *ji̮xi- ksgr *Vxi- säännöllisesti = ksam *V-; ksgr *j- = ksam *0- [paralleeleja sananalkuisen puolivokaalin kadosta samojedissa]; pe unk ja sam muodot viittaavat kur *-vokaaliin [ks. tarkemmin]
EWTsch 2013: s.v. jüam Puolesta < kur *juγe- (*juke-), ma ensi tavun *ju- > *- myös s:n joutsen vastineessa; ma murremuotojen [ks. tarkemmin] -j- sekundaari
Živlov 2014 ВЯР: 116 + Puolesta (= ksaa *juke̮-, kma *jüa-, kpe *jo-, unk, sam < kur *ji̮γi-) kur * > urL *o velaariobstruentin edellä, kuten sanoissa joki ja ohto [myös ei-ksm. paralleeleja]
Peyrot 2019 kok: 190–5 x Tarkennus: ksgr *joxi- < kur *ji̮xi- kur *u, *o, * > ksgr *u ~ *o /_*x, *w, *j; unk muodot viittaavat ksgr *-o-hon, kuten sanassa jousi
Živlov 2023 UrLg: 161 Tarkennus: = ksaa *juke̮-, kma *-, kpe *ju-, unk, ksam * < kur *je̮xi-
Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1991: 17–18 + + + < ksgr *juxi- ← esiar *ǵu-ǵhew-/*ǵu-ǵhu- > mia juho-/juhu- 'valaa, kaataa nestettä' *juxi > ksm *joo- on odotuksenmukainen; esiar *ǵ- → ur *j- kuten s:ssa ihminen; 2. tavussa ei labiaalivokaali ollut mahdollinen; merkitysparalleelina sa gießen 'valaa, kaataa nestettä; (vanh. ja puhek) juoda, ryypätä' [ym. paralleeleja]; mia juhoti tavataan merkityksessä 'kaataa uhrijuoma jnk suuhun'; ieur kantaverbin merkitykset näkyvät ims johdoksissa kuten sm juoma, juopa, juosta
Aikio 2002 FUF: 54 x + Tarkennus: = saa[P] juhkat 'juoda', ma йÿаш : йÿам, udm юыны, ko юны, unk inni : iszik 'juoda', ksam *- ⇒ *e̮r- > nen nger- 'juoda', slk ör- 'juopua', mat e̮r- 'juoda'; ⇒ *e̮kəl- nenT ngeχøl- 'kulauttaa', en ihora- 'juopotella' < kur *ji̮xi- ?? ← kie *ǵhi-ǵhu- *x- ja *ji- eivät mahdollisia kantauralissa, joten *ǵi- → ur *ji̮-; lainautuminen oletettava aiemmaksi kuin kie reduplikaatiotavun assimilaatio *i > *u ja aspiraation dissimilatorinen kato
Holopainen 2019: 108–9 - Vastaan ei uskottavia rinnastuksia, joissa kie *ǵ- → ur *j-; kur vokalismi epäselvä, ma -ü- < *-- odotuksenmukainen, ei j-n vaikutusta
Holopainen 2021 SUSA: 221–2 - - Vastaan kie reduplikaatiomuodon lainautumisesta ei rinnakkaistapauksia; ur ja ie merkitykset eivät erityisen läheisiä

Esitetyistä indouralilaisista rinnastuksista ks. Kallio 2015 JIES 370, Peyrot 2019 kok 190–5, Holopainen 2019: 109, 2020 konf 307 ja 2021 SUSA 222.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:juoda

Keskustelu

Mansin ja hantin vastineet

Sammallahdesta alkaen ovat etymologit jättäneet juoda-verbin vastineitten luettelosta pois vielä SSA:n mainitsemat mansin ja hantin sanat. Mitään argumentteja niitä vastaan en kuitenkaan ole kirjallisuudesta löytänyt. Pitäisikö niitä edelleen pitää vastineina? --Sjunttila (keskustelu) 7. tammikuuta 2025 kello 13.26 (EET)

Eipä noissa paljoa ole mikä voisi muita sanoja vastata, lähinnä vain *j:n esiintyminen, ja vielä molemmissa kielihaaroissa eri asemassa. Sisäkonsonantisto ja etinen vokaalisto eivät toimi edes auttavasti. (Toisin kuin marin ja unkarin etiset vartalovokaalit, mitkä säännöllisesti edustavat *ë:ta; jälkimmäisessä odotuksenmukaisesti taivutuskin takavokaalinen, iszom iszol iszunk jne.)
Eksplisiittisiä hylkäyksiä en tunne kirjallisuudesta, mutta eräänlaisia epäluottamuslauseita ovat, että Abondolo 1996 sanoja ei käsittele ja Honti 1982 toteaa implisiittisesti hantin ja mansinkin vastaavuuden epäsäännölliseksi, jättämällä sanat vaille yhteisobinugrilaista rekonstruktiota. Jos asiaa haluaa tällä sivulla jotenkin käsitellä, Budenz (MUSz. #911) käyttää pitkän kappaleen spekulaatiota siihen, miten hänen mukaisestaan *jOgO-rekonstruktiosta mansiin ja hantiin kenties voitaisiin päästä, ja katsoo unkarin varmoiksi vastineiksi ainoastaan läntisemmät sanat. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. tammikuuta 2025 kello 15.12 (EET)