Etymologiadata:imsm:joo-

*joo-

Vastineet:

• Suomi: juoda
• Karjala: juuva
• Vepsä: joda
• Vatja: juvva
• Pohjoisviro: jooma
• Eteläviro: ju̬u̬ma
• Liivi: jūodõ

mksm. *joo- < kksm. *jowë- < vksm. *juxǝ̑- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

juoda (Agr; yl.) ’trinken’, johd. juottaa, juoma, juomari, juopotella, juoppo (Raam 1642), juolas ’juoppo’ jne. (ks. erikseen juopua, juovuttaa, juominki²)
~ ink jōvva (prs. jōn) ’juoda’, jōma, jōmīn ’juoma’, jōmari ’juoppo, juomari’, jōttā ’juottaa’ | ka juuva, juvva (prs. juon) ’juoda, juopotella’, juoma ’juoma’, juomari, (uud.) juoppo ’juoppo’, juottoa ’juottaa; janottaa’ | ly d́uoda ’juoda’, d́uomine̮ ’juoma’, d́uottada ’juottaa’ | ve joda ’juoda’, jom, jomńe ’juoma’, jomaŕ ’juomari’, jotta ’juottaa’ | va juvva (prs. jōn, jūn) ’juoda’, jōmin ’juoma’, jūmari ’juomari’, jūttā ’juottaa’ | vi juua (prs. joon) ’juoda’, jook ’juoma’, joom ’juoma, juominen, juominki’, joota ’juottaa’, joot ’juotto’, mon. joodud ’juomingit; ristiäiset’ | li jūodə ’juoda’, jūoimi ’kalja’, jūoji ’juoja, juomari’, jūotə ’juottaa’

= lp jukkât ’juoda; polttaa (tupakkaa)’ | tšerL jüäm, I d́üam ’juoda’ | votj jui̮ni̮ | syrj juni̮ | vogE äj-, I L ǟj-, P aj- | ostjI E jäńt́-, P jeś-, jeńś- id. | unk i-: iszik (inf. inni) ’juoda’, ivó ’juomari; juoma-’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 285 (sm juottaa ~ vi joota)
• Porthan 1789 OS 4 140 (sm ~ vi lp)
• Gyarmathi 1799 Aff 99 (+ unk), 192–93 (+ tšer votj syrj), 215 (+ ostj), 280 (+ sm ka vi)
• Sjögren 1821 GS 1 30 (sm ~ tšer votj)
• Lindström Suomi 1852 28 (+ vog)
• Ahlqvist 1856 WotGr 126 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
• Budenz 1869 NyK 7 38 (+ li)
• MUSz 1873–81 826
• E. Itkonen 1949–51 FUF 30 3
• SKES 1955 124 (+ ly)
• FUV 1955 84
• TESz 2 1970 245–46
• MSzFE 1971 329
• UEW 1988 103

[juoda Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Gyarmathi 1799: 99, 192–93, 215, 280					[ks. tarkemmin]
Lindström 1852: 28					= mansi [ks. tarkemmin]
Aikio 2002 FUF: 38–40					= ksam *e̮-r- ’juoda’ (> slk ör- ’humaltua’), *e̮-kǝl- (> tn ngeχøl- ’juoda yhdellä kulauksella’)	ksam *e̮- voidaan palauttaa kur asuun *ji̮xi-. Vartalo on attestoitu pelkästään johdoksissa *e̮-r-, e̮-kǝl-. Labiaalivokaali itämerensuomessa ja saamessa innovaatio (ei < kur *juxi-)
EWTsch 2013: s.v. jüam					Puolesta	< kur *juγe- (*juke-), marin etuvokaali *j-:n vaikutusta (UEW). Marin murremuotojen sanansisäinen -j- sekundaari
Zhivlov 2014 JoLR: 116					Lisätieto	Ksm vokaali selittyy säännöllisellä muutoksella *i̮ > *o velaariobstruentin edellä
Kassian – Zhivlov – Starostin 2015 JIES: 328					Lisätieto	Samojedin *j- voi olla sekundaari
Kallio 2015 JIES: 370					Lisätieto	On todennäköisempää, että *j- on kadonnut vain samojedissa kuin ilmestynyt tyhjästä muissa ur kielissä
Peyrot 2019: 191–94					Lisätieto	Suomalais-ugrilaisen kantakielen *juxi- < kur *ji̮xi-

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1991: 17–18	+		+		sug *juxi- ← esiar *ǵu-ǵhew-/*ǵu-ǵhu- > mint juho-/juhu- ’kaataa (erit. uhrijuoma)’	Substituutiolle *j ← *ǵ on rinnakkaistapauksia. Merkityksestä vrt. saksan gießen ’kaataa’ merkitsee (vanh. ja puhek) myös ’juoda’. Mint (Veda-kielen) sanalla myös merkitys ’kaataa uhrijuoma jonkun suuhun (Jemandem (Dat.) Opfertrank in den Mund (Lok.) gießen)’
Aikio 2002 FUF: 38–40					Vastaan (puolto-argumentein)	Uuden vokaalirekonstruktion (*ji̮xi-) valossa etymologia on epätodennäköinen. Laina erittäin varhaisesta kie muodosta *ǵi-ǵhu- on mahdollinen mutta erittäin hypoteettinen ratkaisu.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:juoda