Etymologiadata:imsm:okci
*okci
Vastineet:
mksm. *okci < kksm. *okti < vksm. *oktǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ohto1 (Jusl 1745; kansanr., nykymurt. harv.) ’karhu; isokokoinen eläin t. ihminen (paik. KarjKann) / Bär; großes Tier, großer Mensch’
~ ka ohto id. (< sm).
~ ka ohto id. (< sm).
Demin. sanasta *oksi (: ohden) (vrt. sm vanhat pn:t Oksiniemi, Ohdenpää), jota vastaa vi (Wied) ott (g. ota, ote, oti) ’karhu’, pn. Otepää, Ohesaare | li okš id. = mdE ovto, ofto, M ofta id.
Kansanr. otso on syntynyt siten, että ohto sanan ht:n on luultu edustavan alkup. ts-yhtymää.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 63–64 (sm ohto ~ vi Ottepä)
- Ganander 1787 NFL 2 283a (sm ohto ~ vi oht)
- Lindström Suomi 1852 68 (otso, ohto ~ md)
- O. Donner 1875 Boningsplatser 132 (+ li)
- Ahlqvist 1877 SKR 18 (otso ← otsa)
- Paasonen 1909 MdChr 103
- Setälä 1921 Kielentutkimus 161–62 (otso, ohto kansanetym. otsa sanaan)
- Posti 1942 SUST 85 8 (ohto < *okt-)
- Nirvi 1944 Sanankieltoja 67–69 (sm vi li md; sm ohto < *okto)
- SKES 1958 420 (ka < sm)
- E. Itkonen 1968 SKK 500 (< *okte)
- Hakulinen 1979 SKRK4 56 (ohto < okto, alkup. oksi: ohden)
- Nirvi 1982 Suomi 123:3 9 (ohto ← *oksi)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lindström 1852: 68 | = ers овто, mkš ofta 'karhu' | |||||
| Setälä 1891: 202–3 | x | Tarkennus: sm ohto < ksm *oktoi ⇐ (li okš <) *oksi; = md | sm otso yhdistynyt kansanetymologisesti sanaan otsa | |||
| Živlov 2014 ВЯР: 116 | x | Tarkennus: = md < kur *ə̮ktə | kur *o > md *u; kur *ə̮ > md *o k/γ:n edellä paitsi kć:n edellä [paralleeleja] | |||
| UED 2020: s.v. okti | x | Tarkennus: ? = md < kur *oktə | kur *o > md *o k:n edellä myös joki-sanan vastineessa; Živlovin säännön poikkeus kć:n edellä vailla foneettisia perusteita |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Ims.-mordvalainen rinnastus
Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:okci/th:
Mitä mieltä olette tästä rinnastuksesta? Zhivlovhan (2014) selittää tämän imsm-mordvavokaalisuhteen säännölliseksi omalla äännelaillaan (minulla ei ole sanomista vastaan). Yhteissuomalaisessa sanastossa on varhaiskantasuomi kysymysmerkillä.
Ajattelin, että tästä saisi hyvän ja kiinnostavan yleistajuisen sana-artikkelin hyvin vähällä vaivalla, mutta kyselen nyt eka, tuleeko mieleenne jotain vastaväitteitä tälle länsiuralilaiselle rinnastukselle.--Sholopainen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2020 kello 19.53 (EEST)
- Aikio muuten toteaa E. Itkosen ja Aulis J. Joen juhlaseminaariojenteessa 2013, että tämä rinnastus ja ksm. *olki ~ md. *olgə ovat mahdollisesti lainaa niiden suppean levikin vuoksi. Mordvassa *o > u -muutoshan ei toteudu velaarinasaalin edellä ja käy mielessä, josko velaarispirantti, joka mordvassa varmaan on välivaiheena, esimordva *oɣtə, niin ikään estäisi muutoksen toteutumisen. Tosin *k:n etisessä asemassa supistuminen näyttää toteutuneen *soksə 'mato' > kmd. *suks. Niklas Metsäranta (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 17.46 (EET)
- Jokunen vuosi sitten olen pohtinut epäsäännöllisyyden selittämistä indoeurooppalaisina rinnakkaislainoina (asusta **(H)r̥ktos tjsp.), mutta kun nyttemmin IEistit ovat sitä mieltä että kreikan arktos-asun kt on ainoastaan täällä tavattava metateesiedustus, tämä pitänee hylätä. Niklaksen ehdotus voisi periaatteessa toimia, hyvä rinnakkaisuus on myös *sawə > *sowa-ńV > sovoń savi (siis näköjään *ow >> ov), mutta siitä en olisi varma onko mokšan ja ersän murteiden ft koskaan kiertänyt soinnillisen asun kautta vai onko tämä arkaismi suhteessa ersään. Ersässä on lainoja joissa venäjän х edustuu asussa vt, mikä tuntuisi viittaavan *kt:n kantamordvan edustuksen olleen soinniton *xt. --J. Pystynen (lähetä viesti) 4. joulukuuta 2020 kello 19.07 (EET)
- Niin varmaan täsmällistä ehtoa voi joutua vähän sorvaamaan. Niklas Metsäranta (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 22.22 (EET)
- Hyviä huomioita. Tosiaan viitteen Aikion ojenteeseen voisi lisätä , täällä nyt on pyritty viittaamaan vain painettuun aineistoon, mutta sen verran merkittävä (ja laajalti viitattu) ojenne on kyseessä, että viite olisi hyvä lisätä. --Sholopainen (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 21.52 (EET)
- Samahan periaatteessa on Aikion tuohon esitelmään pohjautuvassa SUSA 95 -jutussa (s. 46), jossa olki listataan substraattisanoiksi epäiltävien joukossa. --Juha Kuokkala (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 01.19 (EET)
oksi paikannimissä
Johtamaton muoto *oksi : *ohden näyttäisi säilyneen suomessakin monissa Oks(i)- ja Oh(d)en-alkuisissa paikannimissä. --Ante Aikio (keskustelu) 27. elokuuta 2022 kello 23.24 (EEST)