ohto

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *okci

suomen ohto←
karjalan '
vepsän '
vatjan '
viron '
eteläviron otś
liivin okš

Levikki ja merkitykset

Ohto merkitsee suomalaisissa kansanrunoissa 'karhua'. Sillä on samanmerkityksiset vastineet etelävirossa ja liivissä. Suomen murteissa ohto on merkinnyt myös isokokoista ihmistä.

Suomen yleiskielen otso on hyperkorrekti muoto, johon on virheellisesti rekonstruoitu -ts- savolaismurteisena pidetyn -ht-n vastineeksi.

Alkuperä

Vaikka otso onkin nykysuomessa harvinainen sana, se luultavasti vanha karhun nimitys, joka myöhemmin on korvautunut muun muassa *karhu-sanalla. Karhuun on liittynyt monenlaisia uskomuksia ja sen kutsumista sen varsinaisella nimellä on haluttu välttää, joten itämerensuomalaisissa kielissä on ollut sille monia nimityksiä, ja tabun takia uudemmat kiertonimitykset ovat usein korvanneet aiemmat. Näin on käynyt myös esimerkiksi germaanisissa ja slaavilaisissa kielissä, joista karhun vanha indoeurooppalainen nimitys on hävinnyt.

Kantasuomen sanan vastine lienee mordvalaiskielten (ersän) овто ja (mokšan) oftă 'karhu', mutta yhteisen länsiuralilaisen kantasanan rekonstruktioon liittyy äänteellisiä epäselvyyksiä.