Etymologiadata talk:imsm:okci

Sivun sisältöä ei tueta muilla kielillä.
Sanatista

Ims.-mordvalainen rinnastus

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:okci/th:

Mitä mieltä olette tästä rinnastuksesta? Zhivlovhan (2014) selittää tämän imsm-mordvavokaalisuhteen säännölliseksi omalla äännelaillaan (minulla ei ole sanomista vastaan). Yhteissuomalaisessa sanastossa on varhaiskantasuomi kysymysmerkillä.

Ajattelin, että tästä saisi hyvän ja kiinnostavan yleistajuisen sana-artikkelin hyvin vähällä vaivalla, mutta kyselen nyt eka, tuleeko mieleenne jotain vastaväitteitä tälle länsiuralilaiselle rinnastukselle.--Sholopainen (keskustelu) 11. kesäkuuta 2020 kello 19.53 (EEST)

Aikio muuten toteaa E. Itkosen ja Aulis J. Joen juhlaseminaariojenteessa 2013, että tämä rinnastus ja ksm. *olki ~ md. *olgə ovat mahdollisesti lainaa niiden suppean levikin vuoksi. Mordvassa *o > u -muutoshan ei toteudu velaarinasaalin edellä ja käy mielessä, josko velaarispirantti, joka mordvassa varmaan on välivaiheena, esimordva *oɣtə, niin ikään estäisi muutoksen toteutumisen. Tosin *k:n etisessä asemassa supistuminen näyttää toteutuneen *soksə 'mato' > kmd. *suks. Niklas Metsäranta (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 17.46 (EET)
Jokunen vuosi sitten olen pohtinut epäsäännöllisyyden selittämistä indoeurooppalaisina rinnakkaislainoina (asusta **(H)r̥ktos tjsp.), mutta kun nyttemmin IEistit ovat sitä mieltä että kreikan arktos-asun kt on ainoastaan täällä tavattava metateesiedustus, tämä pitänee hylätä. Niklaksen ehdotus voisi periaatteessa toimia, hyvä rinnakkaisuus on myös *sawə > *sowa-ńV > sovoń savi (siis näköjään *ow >> ov), mutta siitä en olisi varma onko mokšan ja ersän murteiden ft koskaan kiertänyt soinnillisen asun kautta vai onko tämä arkaismi suhteessa ersään. Ersässä on lainoja joissa venäjän х edustuu asussa vt, mikä tuntuisi viittaavan *kt:n kantamordvan edustuksen olleen soinniton *xt. --J. Pystynen (lähetä viesti) 4. joulukuuta 2020 kello 19.07 (EET)
Niin varmaan täsmällistä ehtoa voi joutua vähän sorvaamaan. Niklas Metsäranta (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 22.22 (EET)
Hyviä huomioita. Tosiaan viitteen Aikion ojenteeseen voisi lisätä , täällä nyt on pyritty viittaamaan vain painettuun aineistoon, mutta sen verran merkittävä (ja laajalti viitattu) ojenne on kyseessä, että viite olisi hyvä lisätä. --Sholopainen (keskustelu) 4. joulukuuta 2020 kello 21.52 (EET)
Samahan periaatteessa on Aikion tuohon esitelmään pohjautuvassa SUSA 95 -jutussa (s. 46), jossa olki listataan substraattisanoiksi epäiltävien joukossa. --Juha Kuokkala (keskustelu) 16. joulukuuta 2020 kello 01.19 (EET)

oksi paikannimissä

Johtamaton muoto *oksi : *ohden näyttäisi säilyneen suomessakin monissa Oks(i)- ja Oh(d)en-alkuisissa paikannimissä. --Ante Aikio (keskustelu) 27. elokuuta 2022 kello 23.24 (EEST)