Etymologiadata:imsm:joo-/th
Ulkoasu
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Gyarmathi 1799: 192–3, 215, 280 | = ma йÿаш : йÿам, udm юыны, ko юны, unk inni [: iszik : iv-], mnsL ǟj-, ha[E] jȧńt́- 'juoda' | |||||
Lindström 1852: 28 | = saa[Ki] югкэ, ma, pe, unk, mnsL ǟj-, P aj-, haI S jäńt́-, E jȧńt́-, P je(ń)ś- 'juoda' | |||||
TESz 1970: s.v. iszik | + | = saaP juhkat, ma, pe, unk, mnsE äj-, I ǟj- 'juoda', ?ha ? < kur *juγe- | ||||
UEW 1986: s.v. juγe | x | = saaL, P juhkat, Ki, T jukki̊- 'juoda', ma, pe, unk, mnsE I L P, ?(⇒) ha ? < kur *juγe- | ma ensi tavun etuvokaali *j-n vaikutusta | |||
Aikio 2002 FUF: 38–40 | x | = saa, ma pe unk, ksam *e̮- ⇒ *e̮r- > nen nger- 'juoda', slk ör- 'juopua', mat e̮r- 'juoda'; ⇒ *e̮kəl- nenT ngeχøl- 'kulauttaa', en ihora- 'juopotella' < kur *ji̮xi- | ksgr *Vxi- säännöllisesti = ksam *V-; ksgr *j- = ksam *0- [paralleeleja sananalkuisen puolivokaalin kadosta samojedissa]; pe unk ja sam muodot viittaavat kur *i̮-vokaaliin [ks. tarkemmin] | |||
EWTsch 2013: s.v. jüam | Puolesta | < kur *juγe- (*juke-), ma ensi tavun *ju- > *jü- myös s:n joutsen vastineessa; ma murremuotojen [ks. tarkemmin] -j- sekundaari | ||||
Živlov 2014 ВЯР: 116 | + | Puolesta (= ksaa *juke̮-, kma *jüa-, kpe *jo-, unk, sam < kur *ji̮γi-) | kur *i̮ > urL *o velaariobstruentin edellä, kuten sanoissa joki ja ohto [myös ei-ksm. paralleeleja] | |||
Peyrot 2019 kok: 190–5 | x | Tarkennus: ksgr *joxi- < kur *ji̮xi- | kur *u, *o, *i̮ > ksgr *u ~ *o /_*x, *w, *j; unk muodot viittaavat ksgr *-o-hon, kuten sanassa jousi | |||
Živlov 2023 UrLg: 161 | Tarkennus: = ksaa *juke̮-, kma *jü-, kpe *ju-, unk, ksam *e̮ < kur *je̮xi- |
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Koivulehto 1991: 17–18 | + | + | + | < ksgr *juxi- ← esiar *ǵu-ǵhew-/*ǵu-ǵhu- > mia juho-/juhu- 'valaa, kaataa nestettä' | *juxi > ksm *joo- on odotuksenmukainen; esiar *ǵ- → ur *j- kuten s:ssa ihminen; 2. tavussa ei labiaalivokaali ollut mahdollinen; merkitysparalleelina sa gießen 'valaa, kaataa nestettä; (vanh. ja puhek) juoda, ryypätä' [ym. paralleeleja]; mia juhoti tavataan merkityksessä 'kaataa uhrijuoma jnk suuhun'; ieur kantaverbin merkitykset näkyvät ims johdoksissa kuten sm juoma, juopa, juosta | |
Aikio 2002 FUF: 54 | x | + | Tarkennus: = saa[P] juhkat 'juoda', ma йÿаш : йÿам, udm юыны, ko юны, unk inni : iszik 'juoda', ksam *e̮- ⇒ *e̮r- > nen nger- 'juoda', slk ör- 'juopua', mat e̮r- 'juoda'; ⇒ *e̮kəl- nenT ngeχøl- 'kulauttaa', en ihora- 'juopotella' < kur *ji̮xi- ?? ← kie *ǵhi-ǵhu- | *x- ja *ji- eivät mahdollisia kantauralissa, joten *ǵi- → ur *ji̮-; lainautuminen oletettava aiemmaksi kuin kie reduplikaatiotavun assimilaatio *i > *u ja aspiraation dissimilatorinen kato | ||
Holopainen 2019: 108–9 | - | Vastaan | ei uskottavia rinnastuksia, joissa kie *ǵ- → ur *j-; kur vokalismi epäselvä, ma -ü- < *-i̮- odotuksenmukainen, ei j-n vaikutusta | |||
Holopainen 2021 SUSA: 221–2 | - | - | Vastaan | kie reduplikaatiomuodon lainautumisesta ei rinnakkaistapauksia; ur ja ie merkitykset eivät erityisen läheisiä |
Esitetyistä indouralilaisista rinnastuksista ks. Kallio 2015 JIES 370, Peyrot 2019 kok 190–5, Holopainen 2019: 109, 2020 konf 307 ja 2021 SUSA 222.