Etymologiadata:imsm:joo-/th

Sanatista
Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Gyarmathi 1799: 99, 192–93, 215, 280 [ks. tarkemmin]
Lindström 1852: 28 = mansi [ks. tarkemmin]
Aikio 2002 FUF: 38–40 = ksam *e̮-r- ’juoda’ (> slk ör- ’humaltua’), *e̮-kǝl- (> tn ngeχøl- ’juoda yhdellä kulauksella’) ksam *- voidaan palauttaa kur asuun *ji̮xi-. Vartalo on attestoitu pelkästään johdoksissa *e̮-r-, e̮-kǝl-. Labiaalivokaali itämerensuomessa ja saamessa innovaatio (ei < kur *juxi-)
EWTsch 2013: s.v. jüam Puolesta < kur *juγe- (*juke-), marin etuvokaali *j-:n vaikutusta (UEW). Marin murremuotojen sanansisäinen -j- sekundaari
Zhivlov 2014 JoLR: 116 Lisätieto Ksm vokaali selittyy säännöllisellä muutoksella * > *o velaariobstruentin edellä
Kassian – Zhivlov – Starostin 2015 JIES: 328 Lisätieto Samojedin *j- voi olla sekundaari
Kallio 2015 JIES: 370 Lisätieto On todennäköisempää, että *j- on kadonnut vain samojedissa kuin ilmestynyt tyhjästä muissa ur kielissä
Peyrot 2019: 191–94 Lisätieto Suomalais-ugrilaisen kantakielen *juxi- < kur *ji̮xi-
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Koivulehto 1991: 17–18 + + sug *juxi- ← esiar *ǵu-ǵhew-/*ǵu-ǵhu- > mint juho-/juhu- ’kaataa (erit. uhrijuoma)’ Substituutiolle *j ← *ǵ on rinnakkaistapauksia. Merkityksestä vrt. saksan gießen ’kaataa’ merkitsee (vanh. ja puhek) myös ’juoda’. Mint (Veda-kielen) sanalla myös merkitys ’kaataa uhrijuoma jonkun suuhun (Jemandem (Dat.) Opfertrank in den Mund (Lok.) gießen)’
Aikio 2002 FUF: 38–40 Vastaan (puolto-argumentein) Uuden vokaalirekonstruktion (*ji̮xi-) valossa etymologia on epätodennäköinen. Laina erittäin varhaisesta kie muodosta *ǵi-ǵhu- on mahdollinen mutta erittäin hypoteettinen ratkaisu.