Etymologiadata:imsm:joo-ksë-

*joo-ksë-

Vastineet:

• Suomi: juosta
• Karjala: juossa
• Vepsä: joksta
• Vatja: johsa
• Pohjoisviro: jooksma
• Eteläviro: ju̬u̬skma
• Liivi: jūokšõ

mksm. *joo-ksë- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

juosta (Agr; yl.) ’kulkea nopeasti; virrata; sujua, liukua jne. / laufen’, juoksu myös (LounSm Häme itämurt.) ’kiima-aika’, juoksennella, juoksuttaa (maito juustoksi; 1699)
~ ink jōsta ’juosta, virrata, liukua; tiinehtyä’ | ka juossa ’juosta; luistaa, liukua; kulua, sujua’, juosto, juostu ’juoksu’, juoksuttoa ’juoksuttaa’ | ly d́uo(k)sta ’juosta’ | ve jo(k)sta | va johsa, jōssa(g) (prs. johsē̮) id., johsu ’juoksu’ | vi joosta ’juosta, kulkea, käydä, virrata; olla kiimassa’, jooks ’juoksu, kulku; kiima-aika’ | li jūokšə ’juosta, virrata, vuotaa’, jūokš ’juoksu’.

Sanalle esitetyt vastineet etäsukukielistä (esim. unk ívik ’kutea’) tuskin pitävät paikkaansa. Erityisesti merk:n ’virrata, vuotaa’ perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että kyseessä olisi alkuaan mksm refl.-muoto v:stä juoda: (vesi) jōksen »juo itseään (eteenpäin)», so. ’virtaa’, joka merk:n kehityksen (’virrata’ > ’olla (nopeassa) liikkeessä’) myötä on siirtynyt normaalitaivutukseen ja -kse- on abstrahoitunut johdinainekseksi. Saman kielikuvan kautta selittyvät juoda verbin johd:iksi myös juoma² ja juopa, ks. näitä.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1786 NFL 1 288 (sm ~ vi)
• Sjögren 1830 GS 1 565 (+ va)
• Sjögren 1849 MélR 1 200, 225 (+ li)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 86 (+ ve)
• VW 1 1874 98 (sm ~ lp jokˈsât ’saavuttaa’)
• MUSz 1873–81 828 (sm ~ unk)
• Posti 1953–54 FUF 31 70 (+ ka)
• SKES 1955 126 (+ ly; ims ? ~ lp)
• FUV 1955 84
• Joki 1956 FUFA 32 51 (ei vastineita etäsukukielissä)
• TESz 2 1970 249–50
• MSzFE 1971 330–31
• Häkkinen 1987 ES 80
• UEW 1988 100 (sm ? lp ? ~ unk)

[juosta Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:juosta