Etymologiadata:imsm:joo-ksë-/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| MUSz 1873: s.v. ivad | + | = unk ívik 'kutea' | ||||
| TESz 1970: s.v. ívik | + | x | = ?saaP juksat, joksat 'saavuttaa, tavoittaa', Ko jåʹhssed 'kaikota', unk | edellyttää, että unk verbiltä on kadonnut aiempi merkitys 'juosta'; paralleeleja merkityskehitykselle 'juosta' > 'olla kiimassa' | ||
| NES 2004: s.v. juosta | x | Vastaan | 'olla kiimassa' voi tuskin olla verbin alkuperäinen merkitys |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1991: 18 | + | + | ks-frekventatiivijohdos ⇐ *joo- | johdoksissa juoma, juopa ja juosta näkyy kantaverbin juoda kie lähtömuodon mediaalinen merkitys 'virrata' |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SSA 1992: s.v. juoda | + | kse-refleksiivijohdos (refleksiivitaivutuksesta itsenäistynyt vartalo) ⇐ *joo- | johdoksissa juoma, juopa ja juosta näkyy sama semantiikka | |||
| NES 2004: s.v. juosta | x | Puolesta | monet merkitykset liittyvät veden virtaamiseen |