Etymologiadata:imsm:soo-/th

Uralilainen (1)

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Setälä 1894 FS Thomsen: 231					= mns[P] taŋχ- 'tahtoa', ha[E] taŋa-m 'toivoa, tahtoa, haluta, rakastaa'
Živlov 2014 ВЯР: 141					Tarkennus: = mnsE taŋk- 'tahtoa', P (< kmns *taŋk), haI lăŋka- /jăŋka- 'toivoa, tahtoa, haluta, rakastaa' (< kha *Li̮ŋkā) < kur *soŋi-

Uralilainen (2)

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Uotila 1939–40 FUF: 172	+				= ko сины 'suoda, sallia, toivoa' < ksgr *śᴕjᴕ
Holopainen 2020 konf: 312	-				Vastaan	ims ja ko muodot eivät sovi yhteen

Indoeurooppalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1988 IdgB: 285		+	+		= (saa ma pe ha sam) < kur *suxi̮- (⇒ soutaa) ← kie *suH-é- > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)'
Koivulehto 1991: 59–62	+	+	+		Tarkennus: = (saa ma ?ko mns ha sam) < kur *suxi̮- ← kie *suH-é- > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)'

Arjalaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Koivulehto 1999 BKFNF: 227, 230, 232	+	+			< esiksm *suwa-/ *suwe- (*suxe-) ← ir t. kiar *suv-a- < vkar *suv-e:o- < kie *suH-e:o- (→ soutaa) > mia mia suv-á-ti 'panee liikkeeseen, liikuttaa, jouduttaa; (jumala) suo'; ⇒ sm suvaita	Supistuman tulos sama kuin sanoissa juoda, syödä ja vuo. Uskonnollis-myyttisiin käsityksiin liittyvästä sanastosta arjalaislainoja ovat myös jumala, mana, marras, sammas, syntyä, syttyä ja taivas
Koivulehto 2005 Vir: 330–1		+		+	Puolesta	Uskonnollis-myyttisen sanaston arjalaislainoja ovat myös peijas ja (hyvin vanha) kekri. Itämerensuomeen rajoittuvia arjalaislainoja ovat peijas, marras, taivas, ojas, ahne, apu, herätä, iha, isota, paksu, sammas ja suoda
Holopainen 2020 konf: 312					Tarkennus: < esiksm *suwi- / *suγi- joko ← kie *suH-e/o t. ← kar > mia suváti 'ajaa, panna liikkeelle; suoda (jumala)'
Holopainen 2022 AABLUS: 35, 37	x				Tarkennus: < esiksm *suwa- ← kar *suHáti > mia suváti	Johdos sm suvaita, ka suvaija osoittaa verbin alun perin a-vartaloiseksi