Etymologiadata:imsm:aivan
*aivan
Vastineet:
mksm. *aivan < kksm. *aiwan (J.K.)
SSA:n sana-artikkeli
aivan (Martti n. 1580 »ainan [!] päänäns», Petraeus 1649; yl.) ’ganz, genau, völlig, sehr, gerade’, aivankin (LPetri 1649), aivoin (Hemm 1616), aivastansa (Raam 1642) ’vain, ihan, pelkästään’, aivonkin ’ainakin, kuitenkin, jopa’ taiv.-muotoja sanasta aiva (a., Agr »aijua hywuyys»; vanh. kiel. 1700-luvulle) ’pelkkä, paljas; yksinomainen, (adv. Hemm 1616; nykymurt. vain EPohjanm) aivan’
~ ink aivan (? < sm), aiven, aivoin ’aivan’ | ka aivan id., aiven, aivin ’id.; aina’, aivein ’aina’ | ly aivan ’aivan’, aivin ’aina’ | va aivā, aivō, (Kukk) aivōn ’aivan, erittäin’ | vi aeva, aiva ’ihan, aivan, kokonaan, vain’ (sm > lpN âivĕ (E Pi Lu Ko) ’vain, aivan, täysin jne.’; vanhempi laina on ehkä lpPi āipan, N āibâs, In aaibas ’aivan, kokonaan’)
~ ink aivan (? < sm), aiven, aivoin ’aivan’ | ka aivan id., aiven, aivin ’id.; aina’, aivein ’aina’ | ly aivan ’aivan’, aivin ’aina’ | va aivā, aivō, (Kukk) aivōn ’aivan, erittäin’ | vi aeva, aiva ’ihan, aivan, kokonaan, vain’ (sm > lpN âivĕ (E Pi Lu Ko) ’vain, aivan, täysin jne.’; vanhempi laina on ehkä lpPi āipan, N āibâs, In aaibas ’aivan, kokonaan’)
joko ? < arj, vrt. m-int ēva ’(aivan) niin; ainoastaan’, av aēva- ’yksi, yksinäinen, ainoa, eräs, joku’, aēvā̆ ’niin’, mpers aiva jne.
tai < germ *aiwa-, vrt. goot aiws ’pitkä aika, ikuisuus, tämä aika, maailma’, aiv ’joskus’, mn ǽ ’aina (myös vahvistussanana); joka tapauksessa’. Ks. myös aivina.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 86 (sm ~ vi)
- Hunfalvy 1866 NyK 5 383 (sm ~ lp)
- Setälä 1911–12 FUF 12 264–68 (+ ka; lp < sm; ims < arj)
- Tunkelo 1912–13 FUF 13 93–96 (< joko k-ir t. germ)
- Karsten 1934 FmS 2 72–73 (sm < ksk)
- SKES 1955 11 (? < arj)
- FUV 1955 129 (? < ieur t. germ)
- Nirvi 1971 InkS 7 (ink aivan < sm)
- Joki 1973 SUST 151 247 (? < arj)
- Koivulehto 1973 NphM 74 605 (< germ)
- Häkkinen 1987 ES 7
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tunkelo 1913 FUF: 93–6 | + | ? (ellei ← ar niin) ← ksk *aiwōr > msk adjektiivin vahvistuspartikkeli æfar ~ afar | ||||
| Karsten 1943 FMS: 59 | + | + | Tarkennus: vrt. myös go aiws 'pitkä aika, ikuisuus, tämä aika, maailma', aiv 'joskus', msk ǽ ~ ei ~ ey ~ øy 'aina (myös vahvistussanana); joka tapauksessa' | |||
| Hahmo 1988 O/L: 83 | + | + | Tarkennus: ← kge *aiwan; sm aiva ⇐ aivan |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1912 FUF: 264–8 | x | + | + | ← ar, vrt. mia ēva '(aivan) niin; ainoastaan', av aēva- 'yksi, yksinäinen, ainoa, eräs, joku', aēvā̆ 'niin', mpers aiva ym. | lähtömuoto = kr οἷος, οἵη, οἷον 'yksin; yksinäinen' | |
| Napolskih 2010 GS Safronov: 237 | x | - | Tarkennus: ← ir t. ? ← esiar | Esiar alkuperän ongelmana etäsukukielten vastineitten puuttuminen | ||
| Holopainen 2019: 65 | x | Tarkennus: ← jokin ar kieli t. ← ge | Äänneasu ei anna tietoa ar lähtökielen tarkempaan määrittämiseen; lähtömuodolla on vastine myös tokaarissa [Dunkel 2014: 589 ? B pluratiivisuffiksi -aiwenta] |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Joki 1973: 247 | ? ← ba vrt. ar *aiva- > av aēwa 'yksi; yksin; jokin', aēwā 'niin', mpers aiva '1', mia evá 'niin, juuri niin, juuri, vain', kr οἶwοσ 'yksin' | Ar alkuperän ongelmana etäsukukielten vastineitten puuttuminen | ||||
| SEGV 1994: s.v.aivõ | + | + | Tarkennus: va aivõ on i-johdos ⇐ *aiva, jonka instruktiivimuodosta > sm aivan, vi aiva | Lähtömuoto < kie *oi-wo-s [viittein kirjallisuuteen] |