Etymologiadata:imsm:aja-

*aja-

Vastineet:

Suomi: ajaa
Karjala: ajoa
Vepsä: ajada
Vatja: ajaa
Pohjoisviro: ajama
Eteläviro: a(j)ama
Liivi: a’jjõ

mksm. *aja- < kksm. *aja- < vksm. *aja- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ajaa (Agr; yl.) ’fahren; (ver-, an-, be)treiben’, ajo (itämurt. aju); ajokas ’ajohevonen, -poro’, ajuri ’kuski’, ajattaa mm. ’panna ajamaan, kuljetuttaa, uittaa tukkeja’, ajatus (paik. itämurt.) ’ajattaminen, ajo’ (ks. erikseen ajatella), ajelehtaa, ajelehtia, ajella jne. (ks. myös aittua, ajos)
~ ink ajjā ’ajaa hevosta, kulkea hevosella; karkottaa’, ajo ’ajo, veden rannalle tuoma tavara’ | ka ajoa ’ajaa, kuljettaa; soutaa; pakottaa (menemään), karkottaa; ajaa takaa (esim. riistaa); työntää, tunkea, painaa’, ajo, ajokas ’ajoporo’, ajattoa ’ajattaa’, ajatella (merk. myös) ’ajaa pakoon’ | ly ve ajada mm. ’ajaa (hevosella), soutaa; hiihtää, karkottaa’ | va ajā ’ajaa hevosta; karkottaa’, ajo (Tsv) ’ommeljakso, neulos’ | vi ajada ’ajaa; karkottaa; luoda karvansa, toimittaa (asia); ommella; soittaa’, aje, ae ’ommel, reunus; käänne (vaatteessa); tuulastus’, aju ’ajo; ommel’, aeleda, ajeleda ’ajelehtia, kuljeksia (joutavana); kieriskellä, madella’ jne. | li aʾijjə mm. ’ajaa; ajaa takaa, syöstä’, aʾilə ’juosta, kiiruhtaa; virrata’ yms., ajābəz ’pistos (ruumiissa, vrt. ailas, ajos)’

= lp vuoggjet ’ajaa, matkustaa’ jne. (lpN aggjet ’ajaa’ < sm) | votj uji̮ni̮, uini̮ ’ajaa, ajaa takaa’ | syrj vojni̮ ’karata, lähteä karkuun jnk kanssa; viedä nopeasti pois’, vojli̮ni̮ ’juosta’, vojledli̮ni̮ ’ajaa; ajaa takaa’ | vogI wojt- ’ajaa takaa’, (? E I aj-, L P oj- ’karata, paeta’, ajt-, ojt- ’juoksuttaa, antaa juosta’)

? < ieur *aǵ-, vrt. m-int ájati ’ajaa’, av azaiti ’id.; kuljettaa pois’, kr agō ’vien’, lat ago ’ajan, vien, toimin’ jne. (yhdistys on konsonantin takia epävarma).

Lähdekirjallisuus:

Lindahl & Öhrling 1780 LL 553 (sm ~ lp)
Ganander 1786 NFL 1 10 (+ vi)
Diefenbach 1851 VWGoth 1 430 (sm vi lp ~ mm. lat)
Ahlqvist 1856 WotGr 121 (+ va)
Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
MUSz 1873–81 876 (+ syrj vog)
Qvigstad 1881 Beiträge 47 (sm > lp aggjet)
Thomsen 1890 BFB 49 (+ li)
Aminoff 1896 SUSA 14:2 13 (+ votj)
Munkácsi 1901 ÁKE 621 (< ieur)
Setälä 1911–12 FUF 12 166 (sm lp < ieur aǵ-)
E. Itkonen 1953–54 FUF 31 156 (ims lp perm)
SKES 1955 12 (ims lp perm vog ? < ieur)
FUV 1955 129 (< ieur)
Liimola 1966 Sananj 8 24 (vain vog vujt- tähän, ei oj-)
Joki 1973 SUST 151 247 (? < ieur)
Koivulehto Vir 1984 222 (< ieur)
Häkkinen 1987 ES 8
UEW 1988 4–5 (? < ieur)

[ajaa Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s.	M	E	Väite	Argumentit
MUSz 1873–81: s.v. űz			= saa[E] vuejedh, [P] vuodjit 'ajaa', ko войны 'karata, paeta; viedä turvaan, pelastaa pois', mnsI wujt- 'ajaa takaa', [L P] oj- 'karata, paeta'
Illic-Svityč 1971: 243		+	Puolesta: = saa, udm уйыны 'ajaa takaa, vainota; saavuttaa, tavoittaa', ko, mnsP < kur *aja-	nostraattinen sana < *Haya- [ks. tarkemmin]
Kaplinski 2014 KjK: 240		+	Puolesta	ur-ie sana; kaukaisessa menneisyydessä historiallis-vertaileva metodi ei päde [ks. perusteluja]
Živlov 2014 ВЯР: 129			Tarkennus: = saa (< ksaa *vuojē) udm, ko (< kpe *wȯ/ɔ̇j-), mnsI (< kmns *ū/ujt-) < kur *aja-
UED 2020: s.v. aja-	-		Puolesta (vaihtoehtoisena): = saaE, U vüejjeet, L vuodjet, P, I vyeijiđ, Ko vue´jjed, Ki выйхэ, T vī̮jjed 'ajaa' (< ksaa *vuojē-), pe (< kpe uj-), mnsI (< kms -ūjt-) < kur *aja- ? ← kie *h2aǵ-; mnsL P ei tähän	mnsL P ei vastaa vokaaliltansa muita ur sanoja [ks. perusteluja]

Indoeurooppalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	Väite	Argumentit
Setälä 1912 FUF: 166	+			= saa[P] vuodjit 'ajaa' < kur ← kie aǵ > mia ajati, av azaiti* 'ajaa', kr ἄγω 'vien, ajan', lat ago 'ajan, vien, toimin'
SKES 1955: s.v. ajaa	-			= saaE vuejedh, L vuodjet, P, I vyeijiđ, Ko vue´jjed, T vī̮jjed 'ajaa', udm уйыны 'ajaa takaa, vainota; saavuttaa, tavoittaa', ko войны 'karata, paeta; viedä turvaan, pelastaa pois', mns[I] wujt- 'ajaa takaa', [L P] oj- 'karata, paeta' ? ← kie *aǵ- > mia av kr lat
Illic-Svityč 1971: 243				Vastaan	kie *ǵ:n odottaisi edustuvan lainassa sibilanttina
Koivulehto 1991: 105, 109–12	+			Puolesta (= saa pe ?mns ← kie aǵ-e/o*-	lähtökielenä saattoi olla innovatiivinen kie murre, jossa sananalkuinen laryngaali ei edustu riittävän vahvasti lainautuaksensa, tai kur konsonantistossa ei ollut sille sananalkuisena sopivaa substituuttia
Koivulehto 1994 LU: 4	+			Puolesta	kie ǵ → kur j (t. tavua muodostavassa asemassa *i [ks. esimerkkejä])
NES 2004: s.v. ajaa			+	Puolesta	ur-ie alkusukulaisuutta ei ole voitu tieteellisesti todistaa, joten lainaselitys on katsottava todennäköisemmäksi
Kaplinski 2014 KjK: 240		-		Vastaan	kielen ydinsanastoa lainataan harvoin, jos koskaan
Bjørn 2017: 68–9	x	-		Puolesta (vasta-argumentein)	kie aǵ- saattaa selittyä pohjoiskaukasialaisena lainana, jolloin siihen ei tarvitse rekonstruoida h2e-tä; muoto on niin lyhyt ja merkitys yleinen, että kaikki kielikuntien väliset yhteydet saattavat olla näennäisiä
UED 2020: s.v. aja-	x			Puolesta (vaihtoehtoisena): = saaE, U vüejjeet, L P I Ko, Ki выйхэ, T 'ajaa' (< ksaa *vuojē-), pe (< kpe uj-), mnsI (< kms -ūjt-) < kur *aja- ? ← kie *h2aǵ-; mnsL P ei tähän	mnsL P ei vastaa vokaaliltansa muita ur sanoja [ks. perusteluja]; kie ǵ → kur j on foneettisesti odotuksenmukainen mutta vailla rinnakkaistapauksia
Simon 2020: 244–5	-			Vastaan	mia ī́jate 'ajaa' osoittaa kie juuren laryngaalialkuisuuden, joka ei edustu ur sanassa; kie lainassa tulisi edustua e eikä myöhempi a; kie ǵ:n odottaisi edustuvan ur k:na

Arjalaisperäinen
Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Holopainen 2021 SUSA: 218–19		+	+		= saaP vuodjit, udm уйыны 'ajaa takaa, vainota; saavuttaa, tavoittaa', ko войны 'karata, paeta; viedä turvaan, pelastaa pois', mnsI wujt- 'ajaa takaa' < kur *aja- ? ← kar *(H)ay(H)a > mia ayate 'kulkee'	jos k-ar mediaalimuoto palautuu kie juureen *h2eyh1/3- 'työntää', voi sen lähtömerkitys olla 'työnnetään', joka sopisi hyvin ur verbin merkitykseen

Hylätty etymologia: ← ar, vrt. = saa udm ← vkar *h2áj̆ō-, ks. ND 2012 s.v. Haya; UED 2020 s.v. aja-

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ajaa

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:aja-