Etymologiadata:imsm:aisa
*aisa
Vastineet:
mksm. *aisa (P.K.)
Merkitykset
SSA:n sana-artikkeli
aisa (Schr 1637; yl.) ’Deichsel’, aisata (Gan 1786; et. PKarj PSavo Pohjanm PSm), aisoa ’kuoria puu pitkittäisviilloin niin, että osa jää kuorelliseksi; panna aisoihin’, aisoittaa ’valjastaa’
~ ink aisa ’aisa’ | ka aisa ’aisa’, aisata (puu), aisoittoa ’kangistaa’ | ly aiž(e̮) ’(ajoneuvojen, paik. myös aatran) aisa’ | ve aiž, E myös aižaz ’aisa’ | va aisa id. | vi ais, murt. aisk, aes(k) ’aisa’, aisutama ’varustaa aisoilla’. — Sm > lpN aiˈsa ’aisa’ ja nr murt. Sm ajso, äjsu, ejsu id.
~ ink aisa ’aisa’ | ka aisa ’aisa’, aisata (puu), aisoittoa ’kangistaa’ | ly aiž(e̮) ’(ajoneuvojen, paik. myös aatran) aisa’ | ve aiž, E myös aižaz ’aisa’ | va aisa id. | vi ais, murt. aisk, aes(k) ’aisa’, aisutama ’varustaa aisoilla’. — Sm > lpN aiˈsa ’aisa’ ja nr murt. Sm ajso, äjsu, ejsu id.
Jos ksm *aisa < *ajš́a < *ajša, ovat sen vastineita mdE ažija, M ažjä ’aisa’ | votj waji̮dž, vaji̮ž | syrj vož, ož id. (> ostjI E utš-juχ, P uš(-juχ) id.); sgr *ajša < k-arj *aiša-, vrt. m-int īṣā́, slov serb tšek oje (ojese-) ’aisa’. Mikäli näiden m-int ja sl sanojen vastine on esiintynyt kantabaltissa, se on ollut *aisō- tai *aisa-, joka myös voisi olla ksm sanan alkulähde.
Lähdekirjallisuus:
- Castrén 1844 EGS 164 (sm ~ syrj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 121 (+ va vi)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 150 (+ md)
- Rietz 1862–67 SDL 116 (sm > nr murt.)
- Qvigstad 1881 Beiträge 48 (sm > lp)
- Setälä 1890–91 ÄH 233–34 (+ ka)
- Lidén 1897 Studien 60 (sm md < kbaltt)
- Toivonen 1917 SUSA 34:2 39 (sm mahd. < baltt; toisaalta md votj syrj, ehkä myös sm vastineet ovat samaa alkup.)
- Toivonen 1928 FUF 19 99 (md votj syrj (> ostj) ? < arj)
- Kalima 1936 BL 87 (+ ly; ims < kbaltt)
- Nieminen Vir 1944 28 (ims ei < kbaltt)
- Vasmer 1953 REW 1 213 (< kbaltt)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 160 (md votj syrj < arj)
- SKES 1955 10
- Joki 1973 SUST 151 253 (ims < kbaltt, muut < arj)
- UEW 1988 605
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lidén 1897: 61–5 | 0 | = ers ажия mkš ažjä id. ← kba *aisō ~ *aisa, vrt. slov oje : gen. ojesa id. | Ba kielissä lähtömuodon on korvannut saksalaisperäinen lt dyselys, lv dis(t)ele; vrt. kuitenkin samakantainen lt lv iena 'kakkula-aisat' < kba *ainō; lähtömuodon tarkka vastine on mint īṣā́ 'aisat', samakantainen on myös kr οἰήϊον 'peräsimen kahva' [ks. tarkemmin] | |||
| Toivonen 1917 SUSA: 39–42 | Tarkennus: md ei ← ba vaan = pe | |||||
| Kalima 1936: 188 | 0 | Puolesta | Jokainen balttilainen kieli on säilyttänyt semmoista, mikä on muualta hävinnyt, joten monen lainan lähtömuodon vastine on löydettävissä vain yhdestä ba kielestä > niinpä ims kielissä saattaa olla sellaisiakin balttilaislainoja, joiden vastineet ovat kadonneet kaikista ba kielistä (aisa, vuona) | |||
| Peters 1980: 95 | Puolesta (vaihtoehtoisena) | joko ← arj tai ← balt | ||||
| Suhonen 1988 UrLang: 599 611 | + | Puolesta | Ba lainoissa on muutakin rekisanastoa: kaplas, kausta, ketara, reki ja vehmaro | |||
| EWAia 1992: 208 | 0 | Puolesta | Lähtömuodon vastineita myös myöhäisav aēša 'aisat', np. xēš 'aura(n vannas)'; heet dat.-lok. GISḫi-iš-si, GISḫi-eš-si 'aisalla' < ie *h2iHs-éh2- | |||
| SEJL 2007: s.v. iena | + | Puolesta | Lähtömuodon kanta edustuu sekä sl muodossa < *aj-es < kie *h2eiH-es- että lt muodossa íena ’aisa’ < kie *h2eiH-n-eh2 / *h2oiH-n-eh2 | |||
| Junttila 2015: 208–10 | + | Puolesta | sl kielet polveutuvat kantabaltista, joten balttilaislainan lähtömuodon vastine niissä on yhtä vahva todistus kuin vastine itäbaltissa | |||
| Junttila 2016 Ba: 218–19 | x | + | Tarkennus: < kksm *ajesa ← kba *ajesā n. mon. (> tšk slo srb mon. ojesa) t. *ajesa n. (analoginen yks. muoto) | Tuskin ← ba *aisā, koska RUKI-edustus olisi **aiha < ba murt. *aišā, vrt. laiha ← ba murt. *laiša- ~ lt liesas; sm äännekehityksen aje- > ai- paralleelina on sm aika < kksm *ajeka ← ge | ||
| Holopainen 2019: 63–64 | 0 | Puolesta |
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kalima 1932 Vir: 107 | - | ei ← arj | ||||
| Peters 1980: 95 | Puolesta (vaihtoehtoisena) | joko ← arj tai ← balt | ||||
| Mägiste 1982 EEW: s.v. ais | x | = ers ажия, mkš ažjä, udm вайыж, ko вож id. ← kar (ellei ← ba) | ar etymologia edellyttää ksm muutosta *ajša > *ajsa | |||
| Koivulehto 2001 StO: 362 | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | kohdekielessä tuntematon -jš- saattoi substituoitua "kevyemmällä" -js-llä, mordvassahan se on substituoitunut -šj-llä ja permissä ei näy lainkaan konsonanttiyhtymää | |||
| Holopainen 2019: 62–64 | Vastaan | Junttilan balttilaisetymologia on vakuuttavampi. Mordvan ja permin sanat on lainattu arjasta (luultavasti rinnakkaislainoja). |
| Lähde, s. | Väite | Argumentit | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 2001 StO: 362 | + | + | ← sl *oje(s) : gen. *ojese id. | Monet sl lainat palautuvat nominatiivin sijaan genetiiviin t. vartaloon; sl o > ims a on substituutiona tavallinen; keskitavu on kadonnut useissa lainoissa; vain loppu-a tulisi selittää | ||
| Anttila 2002 JFSt: 96–7 | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Lähtömuotona voi olla monikko | |||
| NES 2004: s.v. aisa | x | + | + | Puolesta (vaihtoehtoisena) | Monet muutkin vetoeläimiin ja niiden varustukseen liittyvät sanat ovat lainoja |