*aisa
Vastineet:
mksm. *aisa (P.K.)
Merkitykset
suomi,
karjala,
vatja,
viro
SSA:n sana-artikkeli
Etymologiadata:imsm:aisa/ssa
Balttilaisperäinen
| Lidén |
1897 |
|
61–5 |
|
|
0 |
|
= ers ажия mkš ažjä id. ← kba *aisō ~ *aisa, vrt. slov oje : gen. ojesa id. |
Ba kielissä lähtömuodon on korvannut saksalaisperäinen lt dyselys, lv dis(t)ele; vrt. kuitenkin samakantainen lt lv iena 'kakkula-aisat' < kba *ainō; lähtömuodon tarkka vastine on mint īṣā́ 'aisat', samakantainen on myös kr οἰήϊον 'peräsimen kahva' [ks. tarkemmin]
|
| Toivonen |
1917 |
SUSA |
39–42 |
|
|
|
|
Tarkennus: md ei ← ba vaan = pe
|
| Kalima |
1936 |
|
188 |
|
|
0 |
|
Puolesta |
Jokainen balttilainen kieli on säilyttänyt semmoista, mikä on muualta hävinnyt, joten monen lainan lähtömuodon vastine on löydettävissä vain yhdestä ba kielestä > niinpä ims kielissä saattaa olla sellaisiakin balttilaislainoja, joiden vastineet ovat kadonneet kaikista ba kielistä (aisa, vuona)
|
| Peters |
1980 |
|
95 |
|
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena) |
joko ← arj tai ← balt
|
| Suhonen |
1988 |
UrLang |
599 611 |
|
+ |
|
|
Puolesta |
Ba lainoissa on muutakin rekisanastoa: kaplas, kausta, ketara, reki ja vehmaro
|
| EWAia |
1992 |
|
208 |
|
|
0 |
|
Puolesta |
Lähtömuodon vastineita myös myöhäisav aēša 'aisat', np. xēš 'aura(n vannas)'; heet dat.-lok. GISḫi-iš-si, GISḫi-eš-si 'aisalla' < ie *h2iHs-éh2-
|
| SEJL |
2007 |
|
s.v. iena |
|
|
+ |
|
Puolesta |
Lähtömuodon kanta edustuu sekä sl muodossa < *aj-es < kie *h2eiH-es- että lt muodossa íena ’aisa’ < kie *h2eiH-n-eh2 / *h2oiH-n-eh2
|
| Junttila |
2015 |
|
208–10 |
|
|
+ |
|
Puolesta |
sl kielet polveutuvat kantabaltista, joten balttilaislainan lähtömuodon vastine niissä on yhtä vahva todistus kuin vastine itäbaltissa
|
| Junttila |
2016 |
Ba |
218–19 |
x |
|
+ |
|
Tarkennus: < kksm *ajesa ← kba *ajesā n. mon. (> tšk slo srb mon. ojesa) t. *ajesa n. (analoginen yks. muoto) |
Tuskin ← ba *aisā, koska RUKI-edustus olisi **aiha < ba murt. *aišā, vrt. laiha ← ba murt. *laiša- ~ lt liesas; sm äännekehityksen aje- > ai- paralleelina on sm aika < kksm *ajeka ← ge
|
| Holopainen |
2019 |
|
63–64 |
|
|
0 |
|
Puolesta |
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
|
|
|
|
Väite |
Argumentit
|
| Kalima 1932 Vir: 107
|
- |
|
|
|
ei ← arj
|
|
| Peters 1980: 95
|
|
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
joko ← arj tai ← balt
|
| Mägiste 1982 EEW: s.v. ais
|
x |
|
|
|
ar etymologia edellyttää ksm muutosta *ajša > *ajsa
|
{{{10}}}
|
| Koivulehto 2001 StO: 362
|
+ |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
kohdekielessä tuntematon -jš- saattoi substituoitua "kevyemmällä" -js-llä, mordvassahan se on substituoitunut -šj-llä ja permissä ei näy lainkaan konsonanttiyhtymää
|
| Holopainen 2019: 62–64
|
|
|
|
|
Vastaan
|
Junttilan balttilaisetymologia on vakuuttavampi. Mordvan ja permin sanat on lainattu arjasta (luultavasti rinnakkaislainoja).
|
Slaavilaisperäinen
| Lähde, s. |
|
|
|
|
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 2001 StO: 362
|
+ |
|
+ |
|
← sl *oje(s) : gen. *ojese id.
|
Monet sl lainat palautuvat nominatiivin sijaan genetiiviin t. vartaloon; sl o > ims a on substituutiona tavallinen; keskitavu on kadonnut useissa lainoissa; vain loppu-a tulisi selittää
|
| Anttila 2002 JFSt: 96–7
|
x |
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
Lähtömuotona voi olla monikko
|
| NES 2004: s.v. aisa
|
x |
+ |
+ |
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
Monet muutkin vetoeläimiin ja niiden varustukseen liittyvät sanat ovat lainoja
|
Etymologiadata talk:imsm:aisa
