Etymologiadata:imsm:aisa

From Sanat

*aisa

Vastineet:

mksm. *aisa (P.K.)

Merkitykset

suomi, karjala, vatja, viro

SSA:n sana-artikkeli

aisa (Schr 1637; yl.) ’Deichsel’, aisata (Gan 1786; et. PKarj PSavo Pohjanm PSm), aisoakuoria puu pitkittäisviilloin niin, että osa jää kuorelliseksi; panna aisoihin’, aisoittaavaljastaa
~ ink aisaaisa’ | ka aisaaisa’, aisata (puu), aisoittoakangistaa’ | ly aiž(e̮)(ajoneuvojen, paik. myös aatran) aisa’ | ve aiž, E myös aižazaisa’ | va aisa id. | vi ais, murt. aisk, aes(k)aisa’, aisutamavarustaa aisoilla’. — Sm > lpN aiˈsaaisa’ ja nr murt. Sm ajso, äjsu, ejsu id.
Jos ksm *aisa < *ajš́a < *ajša, ovat sen vastineita mdE ažija, M ažjäaisa’ | votj waji̮dž, vaji̮ž | syrj vož, id. (> ostjI E utš-juχ, P uš(-juχ) id.); sgr *ajša < k-arj *aiša-, vrt. m-int īṣā́, slov serb tšek oje (ojese-) ’aisa’. Mikäli näiden m-int ja sl sanojen vastine on esiintynyt kantabaltissa, se on ollut *aisō- tai *aisa-, joka myös voisi olla ksm sanan alkulähde.
Lähdekirjallisuus:
  • Castrén 1844 EGS 164 (sm ~ syrj)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 121 (+ va vi)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
  • Ahlqvist 1861 MMdGr 150 (+ md)
  • Rietz 1862–67 SDL 116 (sm > nr murt.)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 48 (sm > lp)
  • Setälä 1890–91 ÄH 233–34 (+ ka)
  • Lidén 1897 Studien 60 (sm md < kbaltt)
  • Toivonen 1917 SUSA 34:2 39 (sm mahd. < baltt; toisaalta md votj syrj, ehkä myös sm vastineet ovat samaa alkup.)
  • Toivonen 1928 FUF 19 99 (md votj syrj (> ostj) ? < arj)
  • Kalima 1936 BL 87 (+ ly; ims < kbaltt)
  • Nieminen Vir 1944 28 (ims ei < kbaltt)
  • Vasmer 1953 REW 1 213 (< kbaltt)
  • E. Itkonen 1953–54 FUF 31 160 (md votj syrj < arj)
  • SKES 1955 10
  • Joki 1973 SUST 151 253 (ims < kbaltt, muut < arj)
  • UEW 1988 605

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Lidén 1897: 61–5 0 = ers ажия mkš ažjä id. ← kba *aisō ~ *aisa, vrt. slov oje : gen. ojesa id. Ba kielissä lähtömuodon on korvannut saksalaisperäinen lt dyselys, lv dis(t)ele; vrt. kuitenkin samakantainen lt lv iena 'kakkula-aisat' < kba *ainō; lähtömuodon tarkka vastine on mint īṣā́ 'aisat', samakantainen on myös kr οἰήϊον 'peräsimen kahva' [ks. tarkemmin]
Toivonen 1917 SUSA: 39–42 Tarkennus: md ei ← ba vaan = pe
Kalima 1936: 188 0 Puolesta Jokainen balttilainen kieli on säilyttänyt semmoista, mikä on muualta hävinnyt, joten monen lainan lähtömuodon vastine on löydettävissä vain yhdestä ba kielestä > niinpä ims kielissä saattaa olla sellaisiakin balttilaislainoja, joiden vastineet ovat kadonneet kaikista ba kielistä (aisa, vuona)
Peters 1980: 95 Puolesta (vaihtoehtoisena) joko ← arj tai ← balt
Suhonen 1988 UrLang: 599 611 + Puolesta Ba lainoissa on muutakin rekisanastoa: kaplas, kausta, ketara, reki ja vehmaro
EWAia 1992: 208 0 Puolesta Lähtömuodon vastineita myös myöhäisav aēša 'aisat', np. xēš 'aura(n vannas)'; heet dat.-lok. GISḫi-iš-si, GISḫi-eš-si 'aisalla' < ie *h2iHs-éh2-
SEJL 2007: s.v. iena + Puolesta Lähtömuodon kanta edustuu sekä sl muodossa < *aj-es < kie *h2eiH-es- että lt muodossa íena ’aisa’ < kie *h2eiH-n-eh2 / *h2oiH-n-eh2
Junttila 2015: 208–10 + Puolesta sl kielet polveutuvat kantabaltista, joten balttilaislainan lähtömuodon vastine niissä on yhtä vahva todistus kuin vastine itäbaltissa
Junttila 2016 Ba: 218–19 x + Tarkennus: < kksm *ajesa ← kba *ajesā n. mon. (> tšk slo srb mon. ojesa) t. *ajesa n. (analoginen yks. muoto) Tuskin ← ba *aisā, koska RUKI-edustus olisi **aiha < ba murt. *aišā, vrt. laiha ← ba murt. *laiša- ~ lt liesas; sm äännekehityksen aje- > ai- paralleelina on sm aika < kksm *ajeka ← ge
Holopainen 2019: 63–64 0 Puolesta
Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Kalima 1932 Vir: 107 - ei ← arj
Peters 1980: 95 Puolesta (vaihtoehtoisena) joko ← arj tai ← balt
Mägiste 1982 EEW: s.v. ais x = ers ажия, mkš ažjä, udm вайыж, ko вож id. ← kar (ellei ← ba) ar etymologia edellyttää ksm muutosta *ajša > *ajsa
Koivulehto 2001 StO: 362 + Puolesta (vaihtoehtoisena) kohdekielessä tuntematon -- saattoi substituoitua "kevyemmällä" -js-llä, mordvassahan se on substituoitunut -šj-llä ja permissä ei näy lainkaan konsonanttiyhtymää
Holopainen 2019: 62–64 Vastaan Junttilan balttilaisetymologia on vakuuttavampi. Mordvan ja permin sanat on lainattu arjasta (luultavasti rinnakkaislainoja).
Slaavilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 2001 StO: 362 + + ← sl *oje(s) : gen. *ojese id. Monet sl lainat palautuvat nominatiivin sijaan genetiiviin t. vartaloon; sl o > ims a on substituutiona tavallinen; keskitavu on kadonnut useissa lainoissa; vain loppu-a tulisi selittää
Anttila 2002 JFSt: 96–7 x Puolesta (vaihtoehtoisena) Lähtömuotona voi olla monikko
NES 2004: s.v. aisa x + + Puolesta (vaihtoehtoisena) Monet muutkin vetoeläimiin ja niiden varustukseen liittyvät sanat ovat lainoja

EVE:n sana-artikkeli

EVE:aisa

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:aisa