Etymologiadata:imsm:aisa

From Sanat

*aisa

Vastineet:

mksm. *aisa (P.K.)

Merkitykset

suomi, karjala, vatja, viro

SSA:n sana-artikkeli

Etymologiadata:imsm:aisa/ssa

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lidén 1897 61–5 0 = ers ажия mkš ažjä id. ← kba *aisō ~ *aisa, vrt. slov oje : gen. ojesa id. Ba kielissä lähtömuodon on korvannut saksalaisperäinen lt dyselys, lv dis(t)ele; vrt. kuitenkin samakantainen lt lv iena 'kakkula-aisat' < kba *ainō; lähtömuodon tarkka vastine on mint īṣā́ 'aisat', samakantainen on myös kr οἰήϊον 'peräsimen kahva' [ks. tarkemmin]
Toivonen 1917 SUSA 39–42 Tarkennus: md ei ← ba vaan = pe
Kalima 1936 188 0 Puolesta Jokainen balttilainen kieli on säilyttänyt semmoista, mikä on muualta hävinnyt, joten monen lainan lähtömuodon vastine on löydettävissä vain yhdestä ba kielestä > niinpä ims kielissä saattaa olla sellaisiakin balttilaislainoja, joiden vastineet ovat kadonneet kaikista ba kielistä (aisa, vuona)
Peters 1980 95 Puolesta (vaihtoehtoisena) joko ← arj tai ← balt
Suhonen 1988 UrLang 599 611 + Puolesta Ba lainoissa on muutakin rekisanastoa: kaplas, kausta, ketara, reki ja vehmaro
EWAia 1992 208 0 Puolesta Lähtömuodon vastineita myös myöhäisav aēša 'aisat', np. xēš 'aura(n vannas)'; heet dat.-lok. GISḫi-iš-si, GISḫi-eš-si 'aisalla' < ie *h2iHs-éh2-
SEJL 2007 s.v. iena + Puolesta Lähtömuodon kanta edustuu sekä sl muodossa < *aj-es < kie *h2eiH-es- että lt muodossa íena ’aisa’ < kie *h2eiH-n-eh2 / *h2oiH-n-eh2
Junttila 2015 208–10 + Puolesta sl kielet polveutuvat kantabaltista, joten balttilaislainan lähtömuodon vastine niissä on yhtä vahva todistus kuin vastine itäbaltissa
Junttila 2016 Ba 218–19 x + Tarkennus: < kksm *ajesa ← kba *ajesā n. mon. (> tšk slo srb mon. ojesa) t. *ajesa n. (analoginen yks. muoto) Tuskin ← ba *aisā, koska RUKI-edustus olisi **aiha < ba murt. *aišā, vrt. laiha ← ba murt. *laiša- ~ lt liesas; sm äännekehityksen aje- > ai- paralleelina on sm aika < kksm *ajeka ← ge
Holopainen 2019 63–64 0 Puolesta
Arjalaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Kalima 1932 Vir: 107 - ei ← arj
Peters 1980: 95 Puolesta (vaihtoehtoisena) joko ← arj tai ← balt
Mägiste 1982 EEW: s.v. ais x ar etymologia edellyttää ksm muutosta *ajša > *ajsa {{{10}}}
Koivulehto 2001 StO: 362 + Puolesta (vaihtoehtoisena) kohdekielessä tuntematon -- saattoi substituoitua "kevyemmällä" -js-llä, mordvassahan se on substituoitunut -šj-llä ja permissä ei näy lainkaan konsonanttiyhtymää
Holopainen 2019: 62–64 Vastaan Junttilan balttilaisetymologia on vakuuttavampi. Mordvan ja permin sanat on lainattu arjasta (luultavasti rinnakkaislainoja).
Slaavilaisperäinen
Lähde, s. Väite Argumentit
Koivulehto 2001 StO: 362 + + ← sl *oje(s) : gen. *ojese id. Monet sl lainat palautuvat nominatiivin sijaan genetiiviin t. vartaloon; sl o > ims a on substituutiona tavallinen; keskitavu on kadonnut useissa lainoissa; vain loppu-a tulisi selittää
Anttila 2002 JFSt: 96–7 x Puolesta (vaihtoehtoisena) Lähtömuotona voi olla monikko
NES 2004: s.v. aisa x + + Puolesta (vaihtoehtoisena) Monet muutkin vetoeläimiin ja niiden varustukseen liittyvät sanat ovat lainoja

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:aisa