Etymologiadata:imsm:aitta

Sanatista

*aitta

Vastineet:

mksm. *aitta (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

aitta (Agr; yl.) ’säilytysrakennus / Speicher, Vorratshaus
~ ink ka aitta | ly ve ait (g. aitan) | va aitta (? < ink t. sm) | vi ait (g. aida, murt. aita) | li āitaaitta’ (sm > lp aiˈte id.)
? < baltt *aita, mikäli tällaisen sanan jatkaja on liett áit(i)-: áit(i)varas(kansanr. mm.) painajainen, lentävä kummitus; haltija, joka tuo omistajilleen viljaa, heinää, maitoa yms. aitassa säilytettävää tavaraa; (alk. ? aitan-vartija); (myös áitas, óitas) levoton, kuljeksiva ihminen’ (? = sl *ōitā-, *aitā- > bulg jatka, puol tšek jata, jatka jne. ’myyntikoju; heinälato’). — Ims sanaa on pidetty myös ksl lainana, mikä ajoitussyistä on epätodennäköistä; liett sanalle on esitetty toisiakin selityksiä. Esitetty etymologia ims aitta ~ mdE utomo, M utə̑maitta’ ei äänt. ole mahdollinen.
Lähdekirjallisuus:
  • Porthan 1788 OS 5 15 (sm ~ vi)
  • Castrén Suomi 1844 37 (+ lp)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
  • O. Donner 1879 Verwandtschaft 22 (+ li)
  • *Lidén 1912 MO 5 198–202 (sm vi lp < baltt *aita)
  • Kalima 1936 BL 88 (+ ka ly; ? < baltt; lp < sm)
  • Vilkuna 1947–48 KV 27–28 274–75 (ims < sl)
  • Fraenkel 1952 ZSlPh 21 140–50 (liett sanalle toisenlaisia selityksiä)
  • SKES 1955 11
  • Ariste 1967 SFU 3 169 (ims ~ md)
  • Mägiste 1977 JuhlakRaun 155
  • EEW 1982–83 45 (< *ajetta ← ajaa: tuskin oikeaan osuva selitys)
  • UEW 1988 605 (ims ~ md)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Lidén 1911 MO: 198–202 x + x = saaLu aite < kba *aita vrt. lt áitivaras 'painajainen, lentävä kummitus, kratti', blg ятка, pl tšk jata, jatka 'myyntikoju, heinälato' ym. sl Perustuu lt sanan tulkintaan yhdyssanana *ait(i)-varas 'aitanvartija', jossa alkuosa = sl 'aitta' ja jälkiosa ⇐ ie *wer- 'varjella, suojella, vartioida'; ba kielistä *aita on syrjäytynyt ’aittaa’ merkitsevien lt svirna ja klėtis ~ lv klēts sanojen lainautuessa slaavilaisista naapurikielistä
Nieminen 1940 Vir: 376–7 - Vastaan lt svirna ja klėtis ovat slaavilaislainoja vanhempia
Fraenkel 1951 ZsSlPh: ss.? - Vastaan lt sanalle on muitakin selityksiä [ks. tarkemmin]
Karaciejus 1997 LKK: 22 - Vastaan lt sanalle on muitakin selityksiä [ks. tarkemmin]
Linde 2007: 17–9 109 - Vastaan ei varmoja vastineita ba kielissä
Junttila 2012 SUST: 285 - - Vastaan tavurakenne VVCCV balttilaislainoja nuorempi; ba sanalle vaihtoehtoinen selitys
Junttila 2015: 215 + Vastaan [puoltoargumentti] synonymia on tavallista, joten sanojen lt svirna ja klėtis vanhuus ei riitä osoittamaan, ettei ba kielissä olisi ollut sanaa *aitā
Slaavilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Lidén 1911 MO: 198–202 + x ei ← sl, vrt. blg ятка, pl tšk jata, jatka 'myyntikoju, heinälato' ym. *oitā on mahdollinen (esi)ksl rekonstruktio, mutta sl-ims kosketukset alkoivat sen kannalta liian myöhään
Vilkuna 1948 KV: 275–290 + + Puolesta Jo kantasuomessa oli kantaslaavilaisia lainoja [ks. tarkemmin]
Linde 2007: 17–9 109 x x Puolesta (vaihtoehtoisena) II vaihtoehtona mahdollinen, mikäli ksm:ssa oli ksl lainoja ja jos ksl lähtömuodoksi voi palauttaa *aitā
Junttila 2019 SUST: 60 - Vastaan Aittaan verratuilla sl sanoilla ei ole varmaa etymologiaa
Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ojansuu 1921 STEP: 67 = md *utə- ⇒ ers утомо, mkš utəm 'varastohuone, aitta'
Mägiste 1977 FS Raun: 157 - Vastaan ainoa äänneparalleeli sm laiva ~ md luv on epätodennäköinen
Linde 2007: 17–9 109 + Puolesta äänteellisenä paralleelina myös sm saima = ers сюма
Johdos
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Mägiste 1977 FS Raun: 155–7 x x ajoaja-; ei = md
Junttila 2019 SUST: 64–5 x + Tarkennus: < *aje-tta suoraan ⇐ ajaa Äänneasultaan ei ajo sovi välikantasanaksi; johtosuhde *aje-ttaaja- on kuten navettanauta ja omettaoma; -e- kadonnut kuten verbistä aittua < *aje-ttu- sekä sanoista aika, aisa, kaikki ja vaikka

EVE:n sana-artikkeli

EVE:aitta

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:aitta