Etymologiadata:imsm:aitta
*aitta
Vastineet:
mksm. *aitta (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
aitta (Agr; yl.) ’säilytysrakennus / Speicher, Vorratshaus’
~ ink ka aitta | ly ve ait (g. aitan) | va aitta (? < ink t. sm) | vi ait (g. aida, murt. aita) | li āita ’aitta’ (sm > lp aiˈte id.)
~ ink ka aitta | ly ve ait (g. aitan) | va aitta (? < ink t. sm) | vi ait (g. aida, murt. aita) | li āita ’aitta’ (sm > lp aiˈte id.)
? < baltt *aita, mikäli tällaisen sanan jatkaja on liett áit(i)-: áit(i)varas ’(kansanr. mm.) painajainen, lentävä kummitus; haltija, joka tuo omistajilleen viljaa, heinää, maitoa yms. aitassa säilytettävää tavaraa; (alk. ? aitan-vartija); (myös áitas, óitas) levoton, kuljeksiva ihminen’ (? = sl *ōitā-, *aitā- > bulg jatka, puol tšek jata, jatka jne. ’myyntikoju; heinälato’). — Ims sanaa on pidetty myös ksl lainana, mikä ajoitussyistä on epätodennäköistä; liett sanalle on esitetty toisiakin selityksiä. Esitetty etymologia ims aitta ~ mdE utomo, M utə̑m ’aitta’ ei äänt. ole mahdollinen.
Lähdekirjallisuus:
- Porthan 1788 OS 5 15 (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1844 37 (+ lp)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 22 (+ li)
- *Lidén 1912 MO 5 198–202 (sm vi lp < baltt *aita)
- Kalima 1936 BL 88 (+ ka ly; ? < baltt; lp < sm)
- Vilkuna 1947–48 KV 27–28 274–75 (ims < sl)
- Fraenkel 1952 ZSlPh 21 140–50 (liett sanalle toisenlaisia selityksiä)
- SKES 1955 11
- Ariste 1967 SFU 3 169 (ims ~ md)
- Mägiste 1977 JuhlakRaun 155
- EEW 1982–83 45 (< *ajetta ← ajaa: tuskin oikeaan osuva selitys)
- UEW 1988 605 (ims ~ md)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lidén 1911 MO: 198–202 | x | + | x | = saaLu aite < kba *aita vrt. lt áitivaras 'painajainen, lentävä kummitus, kratti', blg ятка, pl tšk jata, jatka 'myyntikoju, heinälato' ym. sl | Perustuu lt sanan tulkintaan yhdyssanana *ait(i)-varas 'aitanvartija', jossa alkuosa = sl 'aitta' ja jälkiosa ⇐ ie *wer- 'varjella, suojella, vartioida'; ba kielistä *aita on syrjäytynyt ’aittaa’ merkitsevien lt svirna ja klėtis ~ lv klēts sanojen lainautuessa slaavilaisista naapurikielistä | |
| Nieminen 1940 Vir: 376–7 | - | Vastaan | lt svirna ja klėtis ovat slaavilaislainoja vanhempia | |||
| Fraenkel 1951 ZsSlPh: ss.? | - | Vastaan | lt sanalle on muitakin selityksiä [ks. tarkemmin] | |||
| Karaciejus 1997 LKK: 22 | - | Vastaan | lt sanalle on muitakin selityksiä [ks. tarkemmin] | |||
| Linde 2007: 17–9 109 | - | Vastaan | ei varmoja vastineita ba kielissä | |||
| Junttila 2012 SUST: 285 | - | - | Vastaan | tavurakenne VVCCV balttilaislainoja nuorempi; ba sanalle vaihtoehtoinen selitys | ||
| Junttila 2015: 215 | + | Vastaan [puoltoargumentti] | synonymia on tavallista, joten sanojen lt svirna ja klėtis vanhuus ei riitä osoittamaan, ettei ba kielissä olisi ollut sanaa *aitā |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lidén 1911 MO: 198–202 | + | x | ei ← sl, vrt. blg ятка, pl tšk jata, jatka 'myyntikoju, heinälato' ym. | *oitā on mahdollinen (esi)ksl rekonstruktio, mutta sl-ims kosketukset alkoivat sen kannalta liian myöhään | ||
| Vilkuna 1948 KV: 275–290 | + | + | Puolesta | Jo kantasuomessa oli kantaslaavilaisia lainoja [ks. tarkemmin] | ||
| Linde 2007: 17–9 109 | x | x | Puolesta (vaihtoehtoisena) | II vaihtoehtona mahdollinen, mikäli ksm:ssa oli ksl lainoja ja jos ksl lähtömuodoksi voi palauttaa *aitā | ||
| Junttila 2019 SUST: 60 | - | Vastaan | Aittaan verratuilla sl sanoilla ei ole varmaa etymologiaa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ojansuu 1921 STEP: 67 | = md *utə- ⇒ ers утомо, mkš utəm 'varastohuone, aitta' | |||||
| Mägiste 1977 FS Raun: 157 | - | Vastaan | ainoa äänneparalleeli sm laiva ~ md luv on epätodennäköinen | |||
| Linde 2007: 17–9 109 | + | Puolesta | äänteellisenä paralleelina myös sm saima = ers сюма |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mägiste 1977 FS Raun: 155–7 | x | x | ⇐ ajo ⇐ aja-; ei = md | |||
| Junttila 2019 SUST: 64–5 | x | + | Tarkennus: < *aje-tta suoraan ⇐ ajaa | Äänneasultaan ei ajo sovi välikantasanaksi; johtosuhde *aje-tta ← aja- on kuten navetta ← nauta ja ometta ← oma; -e- kadonnut kuten verbistä aittua < *aje-ttu- sekä sanoista aika, aisa, kaikki ja vaikka |