Etymologiadata:imsm:aitta/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Lidén 1911 MO: 198–202 x + x = saaLu aite < kba *aita vrt. lt áitivaras 'painajainen, lentävä kummitus, kratti', blg ятка, pl tšk jata, jatka 'myyntikoju, heinälato' ym. sl Perustuu lt sanan tulkintaan yhdyssanana *ait(i)-varas 'aitanvartija', jossa alkuosa = sl 'aitta' ja jälkiosa ⇐ ie *wer- 'varjella, suojella, vartioida'; ba kielistä *aita on syrjäytynyt ’aittaa’ merkitsevien lt svirna ja klėtis ~ lv klēts sanojen lainautuessa slaavilaisista naapurikielistä
Nieminen 1940 Vir: 376–7 - Vastaan lt svirna ja klėtis ovat slaavilaislainoja vanhempia
Fraenkel 1951 ZsSlPh: ss.? - Vastaan lt sanalle on muitakin selityksiä [ks. tarkemmin]
Karaciejus 1997 LKK: 22 - Vastaan lt sanalle on muitakin selityksiä [ks. tarkemmin]
Linde 2007: 17–9 109 - Vastaan ei varmoja vastineita ba kielissä
Junttila 2012 SUST: 285 - - Vastaan tavurakenne VVCCV balttilaislainoja nuorempi; ba sanalle vaihtoehtoinen selitys
Junttila 2015: 215 + Vastaan [puoltoargumentti] synonymia on tavallista, joten sanojen lt svirna ja klėtis vanhuus ei riitä osoittamaan, ettei ba kielissä olisi ollut sanaa *aitā
Slaavilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Lidén 1911 MO: 198–202 + x ei ← sl, vrt. blg ятка, pl tšk jata, jatka 'myyntikoju, heinälato' ym. *oitā on mahdollinen (esi)ksl rekonstruktio, mutta sl-ims kosketukset alkoivat sen kannalta liian myöhään
Vilkuna 1948 KV: 275–290 + + Puolesta Jo kantasuomessa oli kantaslaavilaisia lainoja [ks. tarkemmin]
Linde 2007: 17–9 109 x x Puolesta (vaihtoehtoisena) II vaihtoehtona mahdollinen, mikäli ksm:ssa oli ksl lainoja ja jos ksl lähtömuodoksi voi palauttaa *aitā
Junttila 2019 SUST: 60 - Vastaan Aittaan verratuilla sl sanoilla ei ole varmaa etymologiaa
Länsiuralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Ojansuu 1921 STEP: 67 = md *utə- ⇒ ers утомо, mkš utəm 'varastohuone, aitta'
Mägiste 1977 FS Raun: 157 - Vastaan ainoa äänneparalleeli sm laiva ~ md luv on epätodennäköinen
Linde 2007: 17–9 109 + Puolesta äänteellisenä paralleelina myös sm saima = ers сюма
Johdos
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Mägiste 1977 FS Raun: 155–7 x x ajoaja-; ei = md
Junttila 2019 SUST: 64–5 x + Tarkennus: < *aje-tta suoraan ⇐ ajaa Äänneasultaan ei ajo sovi välikantasanaksi; johtosuhde *aje-ttaaja- on kuten navettanauta ja omettaoma; -e- kadonnut kuten verbistä aittua < *aje-ttu- sekä sanoista aika, aisa, kaikki ja vaikka