| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Lidén 1897: 61–5
|
|
|
0 |
|
= ers ажия mkš ažjä id. ← kba *aisō ~ *aisa, vrt. slov oje : gen. ojesa id.
|
Ba kielissä lähtömuodon on korvannut saksalaisperäinen lt dyselys, lv dis(t)ele; vrt. kuitenkin samakantainen lt lv iena 'kakkula-aisat' < kba *ainō; lähtömuodon tarkka vastine on mint īṣā́ 'aisat', samakantainen on myös kr οἰήϊον 'peräsimen kahva' [ks. tarkemmin]
|
| Toivonen 1917 SUSA: 39–42
|
|
|
|
|
Tarkennus: md ei ← ba vaan = pe
|
|
| Kalima 1936: 188
|
|
|
0 |
|
Puolesta
|
Jokainen balttilainen kieli on säilyttänyt semmoista, mikä on muualta hävinnyt, joten monen lainan lähtömuodon vastine on löydettävissä vain yhdestä ba kielestä > niinpä ims kielissä saattaa olla sellaisiakin balttilaislainoja, joiden vastineet ovat kadonneet kaikista ba kielistä (aisa, vuona)
|
| Peters 1980: 95
|
|
|
|
|
Puolesta (vaihtoehtoisena)
|
joko ← arj tai ← balt
|
| Suhonen 1988 UrLang: 599 611
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Ba lainoissa on muutakin rekisanastoa: kaplas, kausta, ketara, reki ja vehmaro
|
| EWAia 1992: 208
|
|
|
0 |
|
Puolesta
|
Lähtömuodon vastineita myös myöhäisav aēša 'aisat', np. xēš 'aura(n vannas)'; heet dat.-lok. GISḫi-iš-si, GISḫi-eš-si 'aisalla' < ie *h2iHs-éh2-
|
| SEJL 2007: s.v. iena
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Lähtömuodon kanta edustuu sekä sl muodossa < *aj-es < kie *h2eiH-es- että lt muodossa íena ’aisa’ < kie *h2eiH-n-eh2 / *h2oiH-n-eh2
|
| Junttila 2015: 208–10
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
sl kielet polveutuvat kantabaltista, joten balttilaislainan lähtömuodon vastine niissä on yhtä vahva todistus kuin vastine itäbaltissa
|
| Junttila 2016 Ba: 218–19
|
x |
|
+ |
|
Tarkennus: < kksm *ajesa ← kba *ajesā n. mon. (> tšk slo srb mon. ojesa) t. *ajesa n. (analoginen yks. muoto)
|
Tuskin ← ba *aisā, koska RUKI-edustus olisi **aiha < ba murt. *aišā, vrt. laiha ← ba murt. *laiša- ~ lt liesas; sm äännekehityksen aje- > ai- paralleelina on sm aika < kksm *ajeka ← ge
|
| Holopainen 2019: 63–64
|
|
|
0 |
|
Puolesta
|
|
