Etymologiadata:imsm:aika

Sanatista

*aika

Vastineet:

mksm. *aika < kksm. *ajëka (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

aika1 (Agr; yl.) ’Zeit’, yhd. aikaihminen (1783), aikakirja (Raam 1642) ’historia, kronikka’, aikakausi (Cajan 1839), aikakauskirja (Tikkanen 1847), johd. aikainenvarhainen; johonkin aikaan kuuluva’, aikuinenid.; täysi-ikäinen (yl.)’, ajallinen (Agr; murt. yl.) ’maallinen (murt. < kirjak.); oikea-, sopiva-aikainen; luonnollinen’, aikaillaviivytellä’ jne.
~ ink aika, aikainjhk aikaan kuuluva’, aikahīnvarhainen’ | ka aikaaika’, aiku(h)inejhk aikaan kuuluva; täysi-ikäinen’, aika(h)ineid., varhainen’, aikaillaelellä, vitkastella’ | ly aig(e̮) (mon. aigad) ’aika’, aigaińe s. ed:n demin., a. ’varhainen’, aiguine̮täysi-ikäinen’ | ve aigaika’, aigaĺińevarhainen’, aigastadavitkastella’ | va aikaaika’, aikākauan (sitten)’, (Tsv) aike̮inaikainen’ | vi aegaika’, aeglanehidas’, aegudavanhentua’ | li āigaaika; ilma, mitta’, aigi, aigli, āigalijhk aikaan sopiva t. kuuluva, oikea-aikainen’ (lp aiˈgeaika’ todennäk. < sm, samoin kuin lpN aiˈga, Lu ai´kākauan sitten’)
? < kgerm *aiwa-z m., vrt. goot aiws, mn æfielinaika; aika; aikakausi’. Myös vanhempaa ieur lainalähdettä on pidetty mahdollisena. — Ks. myös aikautua, aikoa.
Lähdekirjallisuus:
  • Moller 1756 Beskr 144 (sm ~ goot)
  • Ganander 1786 NFL 1 11 (sm ~ vi)
  • Porthan 1801 OS 4 323 (sm ~ vi)
  • Rask 1818 Undersögelse 105 (sm lp ~ sk)
  • Castrén Suomi 1844 30 (sm ~ lp)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 121 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve)
  • Thomsen 1869 GSI 110 (+ li; lp < sm; ims < germ)
  • Kettunen Vir 1934 223 (ei < germ)
  • SKES 1955 8 (+ ly; ei < germ)
  • Collinder 1967 Sprache 13 2 (sm ? < ieur)
  • T. Itkonen Vir 1974 31 (ims ? < germ *aiwa-)
  • Häkkinen 1987 ES 3–4

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Germaanisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1869: 110 ← ge, vrt. go aiws, msk æfi ’elinaika; aika; aikakausi’
Tunkelo 1913  FUF: 95 - Vastaan Sm -k- ei sovi
Itkonen 1974  Vir: 31 Puolesta Ims -k- voi olla astevaihtelun k : v myötä syntynyt analoginen vahva aste; toisaalta (Koivulehto:) substituution ge -w- > ksm -k- paralleeliksi käy sm raaka ← ge *hrawa
Ritter 1993: 126–7 - Vastaan Ksm -γ- > sm -v- vain kahden u:n välissä, joten -k- ei tässä voi selittyä analogisena vahvana asteena.
SEGV 1994: s.v. aika + Puolesta Lähtömuoto [ks. lisää ge vastineita] ⇐ kie *h₂ey-w 'elinvoima' ⇒ mia āyuḥ id., av āyū 'elinaika', kr αἰών 'aika, ajanjakso, iäisyys', lat aevus [p.o. aevum] 'ikuisuus, elinaika; aikakausi', alb eshë 'ajanjakso', tokA āym- 'henki, elämä' [viittein kirjallisuuteen näistä]
Hyllested 2014: 163–5 + + Tarkennus: < kksm *ajeka ← kge *ajuka- 'elämä, ikä', vrt. meng ēce, go ajuk- 'ikuinen' < kge *ajuki- Lähtökielen toisen tavun -u- > ksm -e- myös ba lainoissa ankerias ja perkele, ja tätä seuraava Vje- > Vi- sanassa *kojera > koira; myös ikä on voinut vaikuttaa äännekehitykseen; lähtömuoto < ie *h₂oiu-go- ~ *h₂oiu-ko- > ba *vaika-, sl *věkъ
Junttila 2016  Ba: 219 + Puolesta Ksm äännekehityksen aje- > ai- paralleelina sm aisa < kksm *ajesa ← ba
De Smit 2017  FUM: 116 + Puolesta Substituution ge -w- > ksm -k- paralleelina myös sm narka ← ge *narwa
Schalin 2019  FS Kallio: 179-80 + Puolesta Substituutio ge -w- > ksm -k- voi myös johtua germaanisen *w:n labiovelaarisuudesta
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Liukkonen 1993 StSlF: 60 + + ← ba vrt. lt eigà 'kulku' lt < ie *ei- 'mennä'; semanttisena rinnakkaistapauksena alb jétë 'elämä'
Liukkonen 1999: 18–20 + + Puolesta Joko ba ei > sm ai kuten sanassa taivas, t. lähtömuodossa ai-, vrt. lt aĩgis, ataigà 'kulku'; ba -ā edustuu lainoissa pitkän vokaalin t. diftongin jäljessä -A:na, lyhyen vokaalin jälkeen -o:na; lt lokatiivi eigoje merkitsee myös 'aikana'; myös lat annus ja sa Jahr 'vuosi' ovat johdoksia 'mennä'-verbistä; li āiga 'määrä' on voinut kehittyä 'aika' > 'määräaika' > 'määrä'
Nilsson 2001 LiBa: 189–90 + Puolesta Merkityskehityksestä paralleelina go af-leiþan 'mennä pois' > ru avlida 'menehtyä', tiden lider 'aika lentää'
Rätsep 2002: 112 - Vastaan Merkitystä 'aika' ei ba sanalla tavata, joten on kysyttävä, miksi 'kulkua' merkitsevä sana olisi lainattu 'ajan' merkitykseen
Hyllested 2014: 162 - Vastaan Väitetty äänneparalleeli taivas on arjalaisperäinen

Hylätty etymologia: ← ba, vrt. jatvingin ajki id., ks. Junttila 2015: 230, 254

EVE:n sana-artikkeli

EVE:aika

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:aika