aisa

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *aisa

suomen aisa
karjalan aisa
vepsän aiž
vatjan aisa
viron ais
eteläviron ais?
liivin '

Levikki ja merkitykset

Merkitys 'aisa' tavataan kaikista itämerensuomalaisista kielistä, joissa sanan vastineita esiintyy.

Alkuperä

Kantasuomen sanalla ei ole vastineita etäsukukielissä. Sana on luultavimmin balttilainen laina: lähtömuotona on balttilainen monikollinen *ajesā; tällaista muotoa ei ole tavattu latviasta, liettuasta tai muinaispreussista, mutta se voidaan rekonstruoida slaavilaisten kielten vastineiden kuten sloveenin sanan oje (genetiivi ojesa) 'aisa' perusteella.

Aiemmin on pidetty mahdollisena myös lainautumista arjalaisesta sanasta *(H)ayša-, jota edustaa avestan aēša- (merkitys 'aura'?) mutta tämä on äännehistorian valossa epätodennäköistä: itämerensuomen *s (< varhaiskantasuomen *s) olisi epätavallinen äännesubstituutio arjalaiselle *š:lle. Sen sijaan mordvalaiskielten ersän ажия ja mokšan ažjä 'aisa' ovat luultavasti lainoja tästä arjalaisesta sanasta. (Mordvalaiskielten sanat eivät voi olla kantasuomen sanan *aisa vastineita, eli kyseessä ei ole länsiuralilainen perintösana.)