Etymologiadata:imsm:vee-
*vee-
Vastineet:
- Suomi: viedä
- Karjala: viijä
- Vepsä: veda
- Vatja: viijjä
- Pohjoisviro: viima
- Eteläviro: vi̬i̬mä
- Liivi: vīdõ
mksm. *vee- < kksm. *wije- < vksm. *wixǝ- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
viedä (Agr; yl.) ’(weg)bringen, -führen, -leiten’, murt. (LSm) myös ’pystyä (teräase), leikata’, viepä ’kuluttava; (murt.) pystyvä, terävä; (s.) laskuoja (KaakkHäme Kymenl)’, yhd. aikaaviepä; vietävä (us. voimasana), vienti, josta yhd. vientimaa, vientituote, vientimarkkinat; ks. erikseen viehättää, viekas, viemistää, viemäri, viettää
~ ink vējjä ’viedä’ | ka viijä ’viedä, kuljettaa; viedä pois’, vienti, vientä ’vieminen, vienti’ | ly viedä ’viedä’, viend (g. -an) ’vieminen, vienti’ | ve veda ’viedä, johdattaa; vietellä, houkutella’, vend ’vienti’ | va vijjä (prs. vēn) ’viedä’ | vi viia ’viedä, johtaa, saattaa’ | li vīdə ’viedä’
~ ink vējjä ’viedä’ | ka viijä ’viedä, kuljettaa; viedä pois’, vienti, vientä ’vieminen, vienti’ | ly viedä ’viedä’, viend (g. -an) ’vieminen, vienti’ | ve veda ’viedä, johdattaa; vietellä, houkutella’, vend ’vienti’ | va vijjä (prs. vēn) ’viedä’ | vi viia ’viedä, johtaa, saattaa’ | li vīdə ’viedä’
= lpKo vīkka̮d (Kld T) ’viedä, saattaa; kyyditä’ | mdE vijems, M vijəms ’viedä, kuljettaa’ | votj vaji̮ni̮ ’viedä, kuljettaa; hakea, tuoda; tuottaa, synnyttää’ | syrj vajni̮ ’tuoda, tuoda mukanaan; ottaa (vaimoksi); synnyttää; tuottaa (maa, pelto)’ | vogE wü-, I wiγ-, wäj-, L wij-, wäj-, P wiγ-, woj- ’ottaa’ | ostjI E we-, wej, P wu-, wuj- ’ottaa; ostaa’ | unk vi-: visz (inf. vinni) ’viedä, kantaa, kuljettaa, saattaa’, ve-: vesz (inf. venni) ’ottaa, viedä; ostaa’
todennäk. < ieur (*weǵʰ-e/o), vrt. m-int váhati ’vetää; kuljettaa, ohjata’, lat vehere ’vetää, viedä, liikuttaa; kantaa, kuljettaa, tuoda; ajaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 310a (sm ~ vi)
- Gyarmathi 1799 Aff 91 (+ unk visz)
- Castrén 1849 Ostj 102 (+ ostj, unk vesz)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 737 (+ syrj; ~ ieur)
- Lindström Suomi 1852 105 (+ vog wain; ~ unk vesz, visz)
- Budenz 1867 NyK 6 473 (+ li votj)
- MUSz 1873–81 588 (~ unk visz)
- Hunfalvy 1874 Nyr 3 202 (sm ~ unk vesz, visz, vog ostj)
- Setälä 1890–91 ÄH 492 (+ ka ve va)
- Setälä 1892 Suomi 3:5 316 (rinnastus sm ~ liett jo Porthanin käsikirjoituksissa)
- Wiklund 1896 SUST 10 317 (+ lpKld T)
- Paasonen 1907–09 FUF 7 24–25 (+ md; ~ ieur, mahd. alkusukulaisuus)
- Setälä 1911–12 FUF 12 166 (samoin)
- Jokl 1921 JuhlakBaudouin de Courtenay 101–05 (sgr < ieur)
- SzófSz 1941 340 (tähän mahd. myös unk vesz)
- E. Itkonen 1946 FUF 29 264 (sm ~ lpKo)
- Turunen 1950 SUST 99 27 (+ ly)
- FUV 1955 140 (sgr ~ ieur)
- Räsänen 1955 StO 18:3 41 (~ turk)
- Bergsland Vir 1964 243 (vrt. myös lpU (1701) wijked)
- Joki 1973 SUST 151 345–46 (sgr < t. ~ ieur)
- TESz 3 1976 1158 (unk visz ja vesz samaa alkuperää; ~ sm vi md votj syrj vog ostj)
- MSzFE 1978 694
- SKES 1978 1721 (+ ink, ei vog ostj, unk vain visz; ~ ieur, mahd. alkusukulaisuus)
- Rédei 1986 SbÖAW 468 48 (< ieur)
- Häkkinen 1987 ES 373–75
- UEW 1988 573
- Sammallahti 1988 UrLang 551
- Koivulehto 1994 SympBopp 140 (sgr < (vai ? ~) ieur)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Gyarmathi 1799: 91 | = unk visz 'viedä' [ks. tarkemmin] | |||||
| Helimski 2000: 78 | Lisätieto: vastine samojedissa, kaksi kur verbiä | Luultavasti kaksi erillistä kur verbivartaloa (kuten jo MSzFE toteaa), jotka sekoittuvat useissa kielissä; ksam *i- 'ottaa' ja *ü- 'schleppen' edustavat näiden kahden eri vartalon jatkajia. | ||||
| Aikio 2013 LU: 170–71 | Lisätieto: saamelaista evidenssiä kahdelle kur verbille | eteläsaa vïekedh 'tarttua' ja koltans viikkâd 'viedä' palautuvat eri verbeihin, ims verbi on nimenomaan jälkimmäisen vastine (+ md vije-, vijə-, unk visz, ksam *ü-) |