Etymologiadata:imsm:soola

*soola

Vastineet:

• Suomi: suola
• Karjala: suola
• Vepsä: sol
• Vatja: soola
• Pohjoisviro: sool
• Eteläviro: su̬u̬l
• Liivi: sūol(õ)

mksm. *soola < vksm. *– (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

suola (Agr; yl.) ’Salz’, yhd. suolakala, suolaliha, suolaheinä, ruoka-, tiesuola, johd. suolainen, suolaton, suolata, suolaantua
~ ink sōla ’suola’, sōlata ’suolata’, sōlain ’suolainen’ | ka suola, suolata, suola(h)ine | ly suol, suolata, suolaińe id. | ve sol ’suola’, solata ’suolata’ | va sōla, sōle̮t ’suola, suolata’, sōle̮in ’suolainen’ | vi sool, soolata ’suola, suolata’, soolane ’suolainen’ | li sūol ’suola’, sūolə ’suolata’, sūoli ’suolainen’ (sm > lpKo suo´llĕ (Kld T) ’suola’)

< ieur, kuten myös md sal ’suola’ | ? tšer -tsal, -t́śal: šantsal, šönt́śal | votj si̮lal id. (vogP solwal ’suola’ mahd. tästä) | syrj sol (? > ostjI sălnə, E săt, P săl) ’suola’; tarkkaa lainalähdettä ei ole pystytty osoittamaan. Ainakin md ja perm sanat palautuvat asuun *salᴈ, johon on verrattu ieur sanoja tokaarin *sale ’suola’ ja m-int sal-ilá- ’merivesi’ (myös ims sana voidaan palauttaa tähän, jos oletetaan samanlaista diftongiutumista kuin sanassa suoja¹), vrt. lisäksi lat sal, ven soĺ, latv sāls ’suola’, liett sólymas ’suolavesi’. Kyseessä voi myös olla kulkusana tai ryhmä eri lähteistä saatuja lainoja. — Sen sijaan unk sanaa só ’suola’ pidetään omap. muodosteena, joka liittyy sm sanan hapan kantamuotoon.

Lähdekirjallisuus:

• Fischer 1747 VocSib 146 (sm ~ md)
• Ganander 1787 NFL 3 82a (sm ~ vi kr)
• Sjögren 1821 GS 1 27 (~ ven kr lat), 29 (~ md votj syrj)
• Akiander Suomi 1845 315 (< ven lat ruots; monille kielille yhteinen sana)
• Diefenbach 1851 VWGoth 2 189 (+ ka vog ostj; sgr ~ ieur; lp salte ’suola’ < sk)
• Lindström Suomi 1852 87 (+ tšer)
• Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
• Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 114 (+ li; sgr ~ ieur)
• Munkácsi 1901 ÁKE 542–43
• Wiklund 1906 MO 1 63 (ei välttämättä lainaa vaan alkusukua)
• Uotila 1938 SyrjChr 146 (votj ? > vog)
• Toivonen 1952 SUSA 56 21 (sgr kantakielen aikainen laina)
• FUV 1955 137 (sm-perm ~ ieur, vrt. vog ostj)
• E. Itkonen 1968 NyK 70 354 (ksm mahd. < baltt)
• *Joki 1969 JuhlakSiro 47–54
• SKES 1969 1113 (+ ly; < ieur)
• Joki 1973 SUST 151 316 (sm-perm *salᴈ < ieur, mahd. tokaari)
• FUV2 1977 148
• UEW 1988 750–51 (sm vi ? ~ md ? tšer votj (? > vog) syrj (> ostj) < ieur (arj t. tokaari))
• Sammallahti 1988 UrLang 553 (sm-perm *sala / *sola)
• Liukkonen 1999 SUST 235 133–34 (baltt *sālis sanan kollektiivimuodosta *sālā)

[suola Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:suola

Keskustelu

Tarkoitus on tehdä tästä tutkimushistoriallinen taulukko piakkoin, mutta herättelen tässä jo keskustelua sitä ennen sen pohjalta, mitä omassa väitöskirjassani olen näistä uralilaisista suola-sanoista todennut. Näitä sanojahan on yleisesti pidetty indoeurooppalaisina lainasanoina, mutta aika erilaisia näkemyksiä on lähtökielestä esitetty. Väitöskirjassani päädyn kannattamaan itämerensuomen sanalle balttilaista etymologiaa, tätä on esittänyt viime vuosikymmeninä mm. Liukkonen (1999: 133–4), jonka mukaan muut läntisten uralilaiskielten sanat ovat rinnakkaisia lainoja. Myös Napol'skikh (2015, Linguistica Uralica) pitää sanoja rinnakkaislainoina. Liukkosen esittämä lähtömuoto on kollektiivi *sālā. Pystynen (2018: 67–70) toteaa, että sana on lainattu kantasuomeen Lehtisen lain jälkeen, joten mikään balttilaista vanhempi tai itäisempi indoeurooppalainen alkuperä ei oikein tule kysymykseen.

Balttilaiseen etymologiaan ei kai liity mitään erityisiä ongelmia, joten sen voinee esittää myös yleistajuisessa artikkelissa.

Nähdäkseni myös mordvalaiskielten sal voisi olla nimenomaan balttilainen laina: mordvan vokalismi on sama kuin sanassa al 'muna', jota on pidetty lainana balttilaisesta originaalista *ōla. Molemmat voisivat palautua esim. esimordvalaiseen asuun *sala, siis vokaalisubstituutio olisi sama, vaikka baltissa onkin eri vokaali.

Marin šind’ž´al, sandzal, šə̑nd’ž’al, komin sol ja udmurtin si̮lal ovat jo vähän hankalampia tapauksia (marin sanaa on pidetty yhdyssanana, jonka alkuosa on sama kuin osseetin cæn 'suola').

Varhemmassa tutkimuksessa esitetty indoiranilaisetymologia on epätodennäköinen, koska merkitystä 'suola' ei indoiranissa tavata, sanskritissa on siis merta tarkoittava sana salilá- joka on ehkä alun perin adjektiivi 'suolainen', mutta mitenkään selvää tämä ei ole (ks. esim. EWAia II: 712–713 s.v. salilá ; NIL: s.v. *sal , 586–590). --Sampsa Holopainen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2021 kello 16.39 (EEST)

Ainakaan mordvan vastineen balttilaisperäiseksi katsominen tuskin on ongelma, kehitys *-ala > -al kun on säännöllinen perintösanastossakin, vrt. kal, pal, val. ('Munan' etymologia sen sijaan epäilen, kun originaali näyttää tarkoittavan lähinnä 'pientä kiveä'. Suunnilleen yhtä hyvä yritys saattaisi olla katsoa se ala-sanueen kehittymäksi, so. 'alinen' tms.?)

Joo, siis juuri noin ajattelin, että koska tuo on perintösanastossa säännöllinen kehitys, voisi suola-sanaa ajatella juuri siis asuun *sala lainautuneeksi ja siitä sitten säännöllisesti nykymordvalaiskieliin *sal. Tuo 'muna' on tosiaan asia erikseen, sehän on siis sama lainaoriginaali kuin karjalan sanalle ola 'piikivi' ehdotettu. Varmaankin Santerin aineistossa tämä tulee aikanaan perusteellisesti käsiteltyä. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2021 kello 19.01 (EEST)

Kimppuun kuuluvat muuten vielä edustajat hantissa (*săL) ja pohjoismansissa (solwəl, ehkä ← ha.). Jo säilyneen sibilantin nojalla on selvää että nämä on lainattu erillään, mutta suunta on eri kysymys. "Perinteisesti" (= Toivosen mukaan) näitä on pidetty komista saatuina, mutta vokaalisuhteet ovat vähän epäselviä. DEWOS (varauksin) ja Katz (1991, FUF) ovatkin esittäneet näidenkin olevan lainattu pikemmin suoraan indoeuroopasta, ehkä parhaiten tokaarista. Tämäkin suunta on siis mukana kuviossa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 31. maaliskuuta 2021 kello 18.49 (EEST)

Joo, hyvä huomio tuo obinugrin edustus. Katzhan pitää niitä tietysti arjalaislainoina, mutta se ei ole kovin uskottavaa juurikin yllä mainituista syistä. Tokaarilaista alkuperäähän on myös läntisten kielten sanoille esitetty, näin esim. Burrow (1976), mutta se ei ole kovin todennäköistä maantieteellisistä ja kronologisista syistä. Tokaarissa siis A sāle, B sālyi.--Sampsa Holopainen (keskustelu) 31. maaliskuuta 2021 kello 19.01 (EEST)

Tokaarilainojen yleinen maantieteellinen uskottavuus kai riippuu siitä, mihin esitokaari sijoitetaan. Indoeuropeisteilla on aina toisinaan näitä näkemyksiä siitä että tokaari olisi vielä myöhäiskantaindoeuroopan kaudella ollutkin läntisten centum-kielihaarojen naapurustossa ja olisi vasta myöhemmin ajautunut kauas itään, jolloin joitain matkanvartisia uralilaiskontakteja voisi odottaa…

Toisaalta suola on ollut tärkeä kauppatavara jo kivikaudelta asti, joten tässä nimenomaisessa tapauksessa myös kulkusanamainen lainautuminen jostain kauempanakin puhutusta kielestä olisi uskottavissa. Mitenköhän paljon tietoa on olemassa sisä-Euraasian suolakauppaverkostoista siinä 3000-4000 vuotta sitten? --J. Pystynen (lähetä viesti) 31. maaliskuuta 2021 kello 21.10 (EEST)

Ihan hyvä tuo argumentti esitokaarin sijainnista, mutta on kuitenkin eri asia esittää "esitokaarilaista" tai varsinaista tokaarilaista lainaa. En nyt totta puhuen muista ulkoa, mitä Burrow tästä toteaa (täytyy tarkistaa). Jos ajattelee kantasuomen sanan olevan Lehtisen lain jälkeinen laina, on sitä vaikea johtaa tokaarista, jota tuskin silloin on puhuttu missään Itämeren läheisyydessä. Tokaarin siirtymistä idemmäshän on viime aikoina tutkittu Michaël Peyrot'n ja hänen oppilaidensa töissä, ja jonkinlaista kronologiaa voi ainakin iranilaiskontaktien perusteella yrittää hahmottaa. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 9. kesäkuuta 2021 kello 02.09 (EEST)

Siitä tosiaan samaa mieltä että itämerensuomen kannalta tokaari ei tunnu enää uskottavalta selitykseltä. Vielä ainakin permistä on kyllä yritetty esittää muitakin tokaarilaislainoja, ei mitään erityisen isoa määrää… toisaalta ei alustavastikaan uskottavia balttilaislainoja ole permistä niitäkään esitetty kuin kourallinen. Itse oikeastaan kallistuisin hypoteesiin, että tällaiset ei-indoiranilaiset ieur. lainat permissä edustavat lähinnä jotain kadonnutta parabaltoslaavilaista kielimuotoa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 9. kesäkuuta 2021 kello 16.20 (EEST)