Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Būga 1908: 131
|
|
|
|
|
← ba sā́lā ~ lv sãls 'suola'
|
|
| Itkonen E 1968 NyK: 354
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Ba laina selittää ennen ksm aikaa mahdottoman ō_a-rakenteen
|
| Joki 1969 FS Siro: 47–54
|
|
|
+ |
|
Tarkennus: ? ← ba, vrt. myös lt sólymas 'suolavesi')
|
Lähtömuoto < kba *solis
|
| Koivulehto 1997 symp: 28
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Ba *sālis lainautunut muodossa *soola homonymian välttämiseksi sanan *sooli kanssa
|
| Liukkonen 1999 SUST: 133–4
|
+ |
+ |
+ |
|
Tarkennus: ← ba kollektiivineutri *sōla < kba *sālā, vrt. lv (⇒ sālīms, lt sólymas 'suolavesi')
|
Vokaaliedustus kuten lainassa tuohi
|
| Linde 2007: 153–5
|
x |
+ |
x |
|
Tarkennus: ? ← ba, vrt. lv lt, mpr sal, mksl соᴧь 'suola'
|
Lähtömuoto ? ~ lt saldús 'makea'; ba sanoissa *ō < kie *ā (< eh2), mutta sl vastineessa *o < kie *o (t. h2e)
|
| Junttila 2015: 186
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Sanojen häiritsevä päällekkäisyys samoissa käyttökonteksteissa saattanut johtaa homonymian välttämiseen sanaparissa suola ~ suoli
|
| Напольских 2015 LU: 161–76
|
+ |
|
+ |
-
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Kba lähtömuodon ensi tavuun sopii lainan kannalta niin *ā kuin *ō [ks. paralleeleja]. Ksm balttilaislainakerrostuma ei ulotu permiläiskieliin asti
|
Indoeurooppalaisperäinen*
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Toivonen 1952 SUSA: 21–2
|
x |
+ |
|
|
= ers сал, udm сылал, ko сов 'suola' < ksgr *sōla ← ie, vrt. kr ἅλς, arm աղ, lat sal, umbrian salu, miir salann, kymr halen, mpr sal, lv sāls, mksl соᴧь 'suola'
|
|
| Itkonen E 1968 NyK: 354
|
- |
|
|
|
Vastaan
|
Ennen ksm aikaa ei ō_a ollut mahdollinen
|
| Joki 1969 FS Siro: 47–54
|
|
- |
x |
|
Tarkennus: ? = md, ?kma *sol-/-*sol s:ssa шинчал, pe ← vtok *sale > tokA sāle, B sale 'suola'
|
Suolan käyttöönotto tapahtui maanviljelyksen kehittyessä ims–pe kaudella eikä suolaa välttämättä tunnettu ie kielialueellakaan ennen sen jakautumista [ks. tarkemmin]. [Ks. ur–tok kontaktien todnäköisyydestä]
|
| Napolskih 2001 SUST: 373–3
|
x |
|
|
|
Tarkennus: = md pe < ksm–pe *sōlз (ei ← ktok *salə̑, vaan) ← esi[ba]sl *sol- > mksl соᴧь 'suola'
|
Ensitavuun rekonstruoitava *o/ō
|
| Linde 2007: 153–5
|
x |
+ |
x |
|
Vastaan (puoltoargumentein): ? ← tok
|
Ksm–pe *a > ksm *oo sanoissa suoja, suola ja suota eikä sitä voi perustella homonymian välttämisellä ainakaan s:ssa suoja
|
| EWTsch 2013: 235–6
|
x |
- |
|
|
Vastaan (ma ← (k)udm t. ma ja udm erikseen ← ie kielet)
|
[Ks. marin muodoista]
|
| Напольских 2015 LU: 161–76
|
x |
+ |
+ |
+
|
Tarkennus: = md < *sōla (→ kpe *so̭l > pe) ?ma ← vkba [kbsl] *sōlā
|
Ims–md *sōla (? ~ kma, ks. tarkemmin) ja kpe *so̭l [ks. tarkemmin] eivät palaudu samaan lähtömuotoon; esitetyt ur *a > ksm *oo -tapaukset eivät ole uskottavia [ks. perusteluita], vaan ksm–md muoto saattoi olla vain *sōlɜ ~ *soli, joten lainan lähdekielessä on täytynyt tapahtua ar ja tok kielistä puuttuva kie *sal- > *sol-; pe vastineilta odottaisi ensi tavun e̮:ta (< kpe *ȯ̭), joten pe sanat ← ksm–md. Lähtömuodoksi sopii vkba kollektiivineutri *sōlā (*sālā) 'suolattuus'. Suolan käyttöönotto saattoi liittyä maanviljelyksen ja karjanhoidon leviämiseen kantabaltt[oslaav]iin yhdistetyltä Fatjanovon–Balanovon nuorakeraamiselta kulttuurilta ims–pe kielten puhujille [ks. tarkemmin ja vrt. kerrostuman muihin lainoihin], kun suolaa ei vielä ollut puhtassa muodossa saatavilla, mikä saattaa selittää lainautumisen johdoksesta. Permiläiskieliin asti ulottuva sanue on luontevinta selittää näistä [ksm–balttilaisia varhaisemmista] kontakteista
|
| Pystynen 2018: 66–8
|
x |
|
|
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Pitkiä vokaaleita ei ollut esikantasuomessa eikä kehittynyt jälkitavun *A:n edelle; monikkovartalon odotuksenvastainen -oi- vihjaa, että sana on voinut olla kielessä jo ennen jälkitavujen äänteenmuutosta *-ai- > *-oi-, ellei muutos ole *ō:n jäljessä analoginen
|
| Holopainen 2019: 216
|
|
|
- |
|
Vastaan
|
Md, ma ja pe kielistä ei tunneta tokaarisia lainoja
|
Arjalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Rédei 1983 SUSA: 227
|
|
+ |
+ |
|
= ers сал, mkš sal, udm сылал, ko сов 'suola' < ksm–pe *salɜ (/*sala) ? ← kar *sal ⇒ mia salilá '?suolainen (meri)' t. (=) [k]tok *sale > tokA sāle 'suola'
|
|
| Katz 2003: 90
|
|
|
|
|
Tarkennus: = md < *sḗ̮la ~ udm < *sĭ̮la ~ ko < *sălá ← vkar *sála, vrt mia
|
|
| Linde 2007: 153–5
|
x |
+ |
x |
|
Vastaan (puoltoargumentein)
|
Ksm–pe *a > ksm *oo sanoissa suoja, suola ja suota eikä sitä voi perustella homonymian välttämisellä ainakaan s:ssa suoja
|
| Напольских 2015 LU: 161–76
|
- |
|
- |
|
Vastaan
|
Ims–md *sōla (? ~ kma *-sol [ks. tarkemmin]) ja kpe *so̭l [ks. tarkemmin] eivät palaudu samaan lähtömuotoon; esitetyt ur *a > ksm *oo -tapaukset eivät ole uskottavia [ks. perusteluita], vaan ksm–md muoto saattoi olla vain *sōlɜ ~ *soli, joten lainan lähdekielessä on täytynyt tapahtua ar kielistä puuttuva muutos kie *sal- > *sol-; pe vastineilta odottaisi ensi tavun e̮:ta (< kpe *ȯ̭), joten pe sanat ← ksm–md. Ie sanueen ar vastineelta ja siitä lainatulta ur sanalta odottaisi ir vastineita ja muutoksen *l > *r edustusta
|
| Holopainen 2019: 214–16
|
|
|
- |
-
|
Vastaan
|
Mia sanan merkitys 'suolainen' epävarma, vrt. sarirá- 'merivirta'. Md ? ← ba, ma ? ← ir [ks. tarkemmin]
|
*Tällä sivulla esislaavilainen, varhaiskantabalttilainen ja tokaarinen lainaetymologia ovat luokassa Indoeurooppalaisperäinen.
