Etymologiadata talk:imsm:jooni

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:jooni/th:

Pohdintaa kaipaisi, miten toisiinsa suhtautuvat suomen kielen peräti neljä eri muotoa jVnV olevat 'riviä' tms. merkitsevät sanueet: tämän selvästi kantasuomalaisen lisäksi myös jana, jono (+ vepsä) ja juna (+ karj., ? viro). Murteissa myös jona ja johdokset jone, joni; karjalassa juno. Oletan että muutama näistä saattaa olla lainaa saamesta, mutta ainakaan jana ei voi olla. Sen kohdalla kyseeseen saattaisi toisaalta tulla jonkinlainen kontaminaatio jata-sanueen kanssa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 20. huhtikuuta 2020 kello 16.16 (EEST)

Tämä varianttirimpsu on kyllä hankala ongelma. (Yleisajuisesta jätin nämä jonot ja junat tarkoituksella pois toistaiseksi ainakin.) Sanaa jana on pidetty myös germaanisena lainana, ja olen tätä selitystä hiljattain kannattanut (Holopainen 2018: 158), sillä saisi yhden hankalan variantin pois pelistä. Tätä saamesta lainautumista olen minäkin miettinyt, joskin nyt kun tarkistin tuon mainitun juttuni muotoilun aiheesta, on se vähä pömpöösi ("the word might have been borrowed several times between Saami and Finnic, or the similar looking varieties in Finnic might have a diverse background and have secondarily become mixed"). Lisätutkimusta kaipaa kyllä, mutta varmaan saamelaislainahypoteesilla voisi jonkin noista muodoista selittää. --Sholopainen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 16.26 (EEST)

Ja sekottamaan pakkaa vois lisätä vielä sm. jama-sanan, jolla on murteissa harvakseltaan myös merkitys 'rivi, jono; rykelmä'. Huvittavaa, että sanskritissa on yaa-verbin johdoksina yaana- 'Fahrt', yaama- 'Fahrt, Zug' ja diirgha-yaatha- 'langgestreckte Bahn'. Niklas Metsäranta (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 17.38 (EEST)

Hyvä huomio. Onko tätä suomen sanaa jama pidetty samaan sanueeseen kuuluvana kuin sitä 'verkon liitoskohta'-merkityksistä sanaa? --Sholopainen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2020 kello 17.40 (EEST)

Tämä on kyllä harvinaisen sekava vyyhti; jo mainittujen sanojen lisäksi on vielä muitakin, jotka tulevat muodoltaan ja merkitykseltään lähelle. Luulajansaamessa on joavnne ~ joavnes : gen. joavnná 'stig i snön (spec. efter rovdjur, vilt djur, inte efter renar)' (< ksaam. *joavnē ~ *joavnēs), joka ei äänteellisesti vastaa mitään itämerensuomen sanoista. Ja sitten suomen eteläpohjalaismurteissahan on vielä juntu 'polku'. Sen vastine olisi SSA:n mukaan karjalan-vepsän *junta 'jata', mutta ei kyseessä varmasti ainakaan mikään suora vastine ole, kun toisen tavun vokaali ei täsmää ja merkityskin eroaa; sitä paitsi tuo *junta 'jata' on varmastikin laina (kanta)saamen *jonte̮jō 'jata' -sanasta, vaikka SSA (ilman perusteluja) olettaakin päinvastaista lainaussuuntaa. Eteläpohjalainen juntu 'polku' voisi kuitenkin olla ihan erilähtöinenkin, kun saamen sanallakaan ei tavata muuta merkitystä kuin 'jata'. Muutenkin tässä vyyhdessä on varmasti monenlähtöisiä sanoja. Sanan juoni alkumerkityshän on selvästi 'jäljet, polku' tms., mutta sanoja juna ja jono ei kai ole attestoitu vastaavassa konkreettisessa merkityksessä ja niiden semanttinen tausta voi siksi olla toisenlainen. Kehitys 'jäljet, polku' > 'jono tms.' on toki tavallinen, mutta jälkimmäinen merkitys voi helposti kehittyä aivan muistakin lähtökohdista. --Ante Aikio (keskustelu) 11. tammikuuta 2024 kello 08.37 (EET)