Etymologiadata:imsm:ora/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Setälä 1900 SUSA: 32 | + | = ers уро 'naskali', unk ár 'naskali, ora, puras' ← ar, vrt. mia ā́rā 'ahle, pfriem' | ||||
| ÁKE 1901: 137 | + | = saaKo vuẹ´rr, Ki вуэррь, T vi̮er̜r̜e, ers, mkš ура 'naskali', unk ← ar | ||||
| Гамкрелидзе & Иванов 1984: 923 | + | + | Tarkennus: = ers unk < ksgr *ora ← vkir | lähtökielessä tapahtunut kar *a > *å r:n ja n:n edellä | ||
| Rédei 1986: 45–6 | + | Tarkennus: = saa md unk < *ora ← esiar t. vkar *ōrā | lähtömuoto < ieur *ēlā ~ *ōlā > sindhiin ja orijaan āra, mysa āla 'ora' | |||
| Koivulehto 1987 FS Steinitz: 206–7 | + | + | Tarkennus: ← kar *ārā | lähtömuoto < ieur *ēlā | ||
| Koivulehto 1999 PP: 215–16 | + | Tarkennus: ← kar | ns. o-lainoissa kuten ora, orpo, suoli, voi, vuori, vuosi, oras, osa, porsas ja sota kar *a/*ā → sgr o (/ō) silloinkin kun se < kie *e/*ē, koska lähtökielessä vokaali oli jossain määrin labiaalinen; samanlainen edustus on varhaisimmissa ba ja ge lainoissa | |||
| Koivulehto 2001 SUST: 248 | + | + | Tarkennus: = md unk < kur *ora ← kar *ārā | kar *a/*ā → sgr o kuten sanoissa orja ja saa oaidnit 'nähdä' [ks. tarkemmin]; ar pitkä vokaali korvautui lyhyellä, koska pitkä ei ollut kohdekielen a-vartaloissa mahdollinen; lähtömuoto < kie *ēlā > kge *ēlō > mysa āla 'ora' | ||
| Katz 2003: 262 | Tarkennus: = saaI uári 'naskali', md < sgr *ṓra ← vkar *ṓrah2; unk erikseen < *ərá ← ar [ks. tarkemmin] | |||||
| Häkkinen J 2009 SUSA: 22 | - | + | Puolesta (vasta-argumentein) | unkariin ulottuva levikki riittää osoittamaan lainan kantauralilaiseksi; ksgr muutos *ā > *ō kyseenalainen | ||
| Koivulehto 2009 SUSA: 81 | + | Puolesta | ar labiaalinen *ā → sgr *ō t. fonotaktisista syistä *o esim. sanoissa hoi- (⇒ hoitaa, hoiva), juoni, ora ja suoja; | |||
| Parpola 2015: 63 | - | Tarkennus: ← kia *ārā | lähtömuodolla ei vastineita ir kielissä | |||
| Holopainen 2019: 163–4 | + | x | Tarkennus: = saaI Ko Ki T (< ksaa *oarē), md unk < kur *ora ← kar *Hā́rāH | unk á jatkaa sekä kur *a:ta että *o:ta, joten ur äännevastaavuudet ovat säännölliset ja lainaa voi pitää kantauralilaisena; ar *ā → ur lyhyt *o, koska vain lyhyet vokaalit olivat mahdollisia; lähtömuoto joko (EWAia) < kie *(H)oléh2- t. (Lubotsky 1988) < kie *h1e/oh1léh2-, mutta useat ar *ā → ur o-tapaukset osoittavat, ettei lainausta tarvitse ajoittaa ennen kie *ō > kar *ā-muutosta; kar lähtömuoto rekonstruoitavissa ia ja ge vastineitten pohjalta, ir vastineitten puuttumisen voi selittää joko mir korpuksen pienuus t. sanan häviäminen ir haarasta; ar sanueen ainoat ie vastineet germaanisia, kuten msk alr 'naskali' | ||
| UED 2020: s.v. ora | + | + | Tarkennus: = saaP oarri, I Ko Ki T 'naskali' (< ksaa *oarē), md (< kmd *urə), unk < kur *ora ← kar *ārā | lähtömuodon vastineita myös sa Ahle < mysa āla ja engl awl < mengl ǣl ~ eal 'naskali' < kge *ēlō, joten kar *ārā < *ēlā; kur *o-edustuksen selittää ero kie kolmen (*/a i u/) ja kur kahdeksan vokaalin systeemien välillä |
Lisättävä Gulya 2003: 81–82 Széljegyzetek az indoeurópai-finnugor kutatásokhoz