Etymologiadata talk:imsm:orasa

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:orasa/th:

Rupesin miettimään tämän sanan rekonstruktiota ja lainaetymologiaa tarkemmin. Lainaetymologiassa ei siis ole mitään epäilystä sinänsä, mutta miten tämä UEW:sta löytyvä Ahlqvistin mokšan muoto: urə̑s -- miten tässä on päästy palatalisaatiosta eroon? Voisiko siis olla länsiuralin *worasi tms., josta sitten mokšaan ś etuvokaalin edellä? Vai onko Ahlqvistin merkkaama muoto ihan vailla todistusvoimaa?

Olen itse vimmatusti vastustanut ajatuksia pitää tätä länsiuralilaista sanaa iranilaisena lainana (näinhän on ehdottanut esimerkiksi Lubotsky 2001), koska ś tietenkin viittaa lainautumiseen kantaindoiranista. Jos sanaan rekonstruoitaisiin *s eikä ś, voisi sana tietysti olla lainaa avestatyyppisestä muodosta, jossa olisi jo z.

Keresztesin mordvan konsonanttimonografiassa listataan seuraavat muodot:

"M urtzi 'verschnittener Eber': (MRS) ypoзи, (G A) uŕəs (!), (Paas. P) urəś, (RB) urëś, (Ahl.) uri̥s, (Wit.) ures: borof u. 'Wildeber'; E (Wied.) ruzejcyr"

Tässäkin nuo muodot, jotka näyttävät ei-palataalisilta, ovat epämääräisistä vanhoista lähteistä. Tietääkö joku, ovatko nämä täydellisen epäluotettavia? Mites nämä murteiden G ja A muodot? --Sholopainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Ahlqvistin ja vanhempien aikojen lähteille epäjohdonmukainen liudennuksen merkitseminen on kyllä aika tyypillistä. G/A-murteiden mahdollisen liudennuksen sananloppuisen kadon säännöllisyydestä en tiedä, mutta ŕ:n nojalla epäilisin että joko liudennusmerkki on lipsahtanut väärälle konsonantille tai sitten näiden kehitys on ollut urəś > *uŕəś > uŕəs. Paasosella on muuten lisäksi ersästä tuota Wiedemannin sanaa vastaava alkuheittoinen (tai sisäheitto + metateesi?) ruźej (Ba Večk Is) ~ ruźi·j (Kad) ~ ruźɨj (Kal), jossa liudennus on säännöllisesti säilynyt. Mokšassa toisinaan on ainakin etuvokaalien edellä sekundääriä ś:ää tai ź:tä (esim. sevəms ~ śevəms 'syödä', säŕgä ~ śäŕgä 'särki'), ersässä sen sijaan yleensä ei.

— Itse olen muuten sillä kannalla että liudennuksesta todistaisi mordvan lisäksi myös suomen murreasu oraisa, mutta tästä lisää eräässä tulevassa olevassa artikkelissa. --J. Pystynen (lähetä viesti) 25. toukokuuta 2020 kello 21.17 (EEST)

Joo, vähän arvelinkin, että tähän tyyliin tämä selittyy. Ei siinä mitään, kanta-arjalainen lainaetymologia siis on ja pysyy. --Sholopainen (keskustelu) 25. toukokuuta 2020 kello 22.14 (EEST)