Etymologiadata:imsm:orih
*orih
Vastineet:
mksm. *orih (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
ori (Agr; yl.), murt. myös orih, orhi, oris, orit ’täysikasvuinen uroshevonen / Hengst’, orimus (paik. KPohjanm) ’vaillinaisesti salvettu hevonen’, orikka (paik. KarjKann) ’orivarsa’, orkko ’ori (paik. Häme ja kaakkmurt.); salvettu karju, urosporsas (paik. Satak)’
~ ink ori ’ori’, orkkoi ’hevonen’ | ka orih, oreh ’ori; ruuna’, demin. oro(i), oroine ’ori’ | ly oŕih ’ruuna’ | ve oŕeh, oŕih, oŕh ’ori; ruuna’ | va (Mahu) ori ’ori’ (< sm) | vi orikas ’(salvettu) karju’, murt. (Saarenmaa) ori ’ori’ | li voʾŕki, (Sal) oŕk ’salvettu karju’.
~ ink ori ’ori’, orkkoi ’hevonen’ | ka orih, oreh ’ori; ruuna’, demin. oro(i), oroine ’ori’ | ly oŕih ’ruuna’ | ve oŕeh, oŕih, oŕh ’ori; ruuna’ | va (Mahu) ori ’ori’ (< sm) | vi orikas ’(salvettu) karju’, murt. (Saarenmaa) ori ’ori’ | li voʾŕki, (Sal) oŕk ’salvettu karju’.
Luultavasti johdettu sanasta ora kuten oraisa (ks. näitä); ora lähinnä merk:ssä ’siitin’. — Sm > lpN ori, orˈri ’ori’.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 157 (sm ori ~ ruots örs)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 97 (+ ve)
- Europaeus 1867 FAT 130 (sm < ruots sl liett latv oss sanskr)
- Budenz 1869 NyK 7 36 (ori samaa sanuetta kuin oras)
- Setälä 1890–91 ÄH 315 (+ ka vi li)
- Munkácsi 1901 ÁKE 445 (+ lp tšer votj syrj; < ieur)
- Pedersen 1907 KZ 40 184 (< arm orj)
- Vasmer 1913–18 SUSA 30:15 3 (sm < mven oŕ)
- Ojansuu 1921 Lisiä 29 (sm ka ? < liett)
- Jacobsohn 1922 AuU 226–28 (< ieur)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 570 (lp < sm)
- *Ruoppila 1943 Kotiel 1 38–45 (yhd. ora sanaan; + ink orkkoi; va < smInk)
- FUV 1955 134 (ims < ieur)
- SKES 1958 437 (+ ly; tuskin < ieur vaan ora sanan johdos)
- Kretov Vir 1992 80–84 (ims < mven oŕ)